hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa. Esimerkiksi katuvalojen uusimiset tai koulujen siivoamiset ovat julkisia hankintoja.
Hankintayksiköitä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä valtion liikelaitokset.
18. kesäkuuta tähän lakiin kirjattiin, että hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta siltä voi hankkia palveluita kilpailutuksen ulkopuolelta.
Olemassa olevia sidosyksiköitä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta 30.6.2027 saakka.
Sidosyksikkö eli inhouse-yhtiö on julkiselle taholle palveluita tarjoava yhtiö, johon julkinen taho käyttää määräysvaltaa. Sidosyksikkö saa harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, eikä sillä saa olla muiden pääomaa.
– Kunnassa saattaa olla vain yksi yritys, joka pystyy tarjoamaan kouluruokaa. Jos se hankitaan yksityiseltä, voi yritys saavuttaa omalla alueellaan monopoliaseman.
Yksi kesäkuussa voimaan tulleen hankintalain uudistuksen tavoitteista on ollut kilpailun lisääminen. Keskeinen muutos on, että julkisen toimijan on jatkossa omistettava inhouse-yhtiöstä 10 prosenttia, kun ennen kilpailutuksen pystyi ohittamaan vähemmällä.
– Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma on huolestuttava ja se sisältää jopa katastrofin ainekset, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala kommentoi uudistuksen valmisteluvaiheessa.
Herrala kirjoitti tällöin, että muutos aiheuttaisi suuren ”hallintohumpan”.
Pienillä kunnilla on runsaasti alle 10 prosentin omistuksia inhouse-yhtiöistä, ja nämä sopimukset on nyt irtisanottava.
Inhouse-yhtiöt ovat kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia yhtiötä, joilta omistajat voivat ostaa palveluita kilpailuttamatta.
Yritys voi saavuttaa omalla alueellaan monopoliaseman.
Kuntaliiton mukaan pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 euroa asukasta kohden. Kuntaliitto on arvioinut uudistuksen kustannuksiksi jopa 600 miljoonaa euroa.
IS.
Hankintayksiköitä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä valtion liikelaitokset.
18. kesäkuuta tähän lakiin kirjattiin, että hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta siltä voi hankkia palveluita kilpailutuksen ulkopuolelta.
Olemassa olevia sidosyksiköitä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta 30.6.2027 saakka.
Sidosyksikkö eli inhouse-yhtiö on julkiselle taholle palveluita tarjoava yhtiö, johon julkinen taho käyttää määräysvaltaa. Sidosyksikkö saa harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, eikä sillä saa olla muiden pääomaa.
– Kunnassa saattaa olla vain yksi yritys, joka pystyy tarjoamaan kouluruokaa. Jos se hankitaan yksityiseltä, voi yritys saavuttaa omalla alueellaan monopoliaseman.
Yksi kesäkuussa voimaan tulleen hankintalain uudistuksen tavoitteista on ollut kilpailun lisääminen. Keskeinen muutos on, että julkisen toimijan on jatkossa omistettava inhouse-yhtiöstä 10 prosenttia, kun ennen kilpailutuksen pystyi ohittamaan vähemmällä.
– Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma on huolestuttava ja se sisältää jopa katastrofin ainekset, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala kommentoi uudistuksen valmisteluvaiheessa.
Herrala kirjoitti tällöin, että muutos aiheuttaisi suuren ”hallintohumpan”.
Pienillä kunnilla on runsaasti alle 10 prosentin omistuksia inhouse-yhtiöistä, ja nämä sopimukset on nyt irtisanottava.
Inhouse-yhtiöt ovat kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia yhtiötä, joilta omistajat voivat ostaa palveluita kilpailuttamatta.
Yritys voi saavuttaa omalla alueellaan monopoliaseman.
Kuntaliiton mukaan pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 euroa asukasta kohden. Kuntaliitto on arvioinut uudistuksen kustannuksiksi jopa 600 miljoonaa euroa.
IS.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eiköhän se ole tulevaisuudessakin parasta, että kunta palkkaa vakituisia siivoojia tiloihinsa.
Eivät nämä maalaistollot tajua hankintalaista yhtään mitään.
Eivät ole ikinä edes kuulleet moisesta.
Täällä luullaan että kusinen Lappajärvi hoitaa itse päällysteet asfaltti teillekin. Aika saatanan uupeloa porukkaa.
Huomaa että sivistys jäänyt 50-luvulle ja kunta täynnä toinen toistaan viisaampia eläkeläisjuntteja
Kyllä vaan kunta joutuu osallistumaan teiden kunnostuksiin, koska rahat menee sinne etelän humppaan
Pääkaupunkiseudulla paljon juoppoja, narkomaaneja, maahanmuuttajataustaisia, kommunisteja sekä myös huijareita.
Ja Lappajärvellä on maa kovimmat työmiehet ja naiset. Sen oikein huomaa kun kulkee siellä suunnilla.
Lisäksi joku eläkeläinen tuumasi että siellä on miljardien arvosta myös metsää.
Eikös Lappajärvellä ollut maahan muuttaja taustainen huumekasvattamo myös?
Hankintalaki hyödyttää ainoastaan kaiken maailman pellekonsulttifirmoja. Yksinkertaisiin asioihin käytetään yhteiskunnan varoja ns. konsulttien palkkaamiseen, jotka esittävät viisasta ja vievät yhteiskunnan varat. Onneksi tekoäly hoitaa lähitulevaisuudessa nämä syöpäläiset oikeisiin töihin.
Näin on.
Toinen homma on myös typerät maalaiset. Niiden isä - poika -sukulaiset - kylän moniosaajat maanrakennusfirmat polkivat aikoinaan aika paljonkin hintoja.
Näiden saatanan idioottien kanssa turatessa kaikki meni päin vittua. Aikaa meni ja yleensä se maatalon läski poika joka opetteli ajamaan kaivinkonetta niin paree olisi ollut laittaa juoksupyörään laihtumaan. Semmoista löysää ihraa ja ikää 22.
Ja monessa eri paikassa. Nykyään tosin nämä uivelot ovat pysyneet maalla kuten maalaistollojen pitääkin.
Kunnon läskisäkkejä koko orkesteri.
Voi poika parka. Olet itsekin maalta lähtenyt pakolainen 1.2.tai kolmannessa polvessa. Ei kannata luulla itsestä liikoja 😄
Lopputulos oli silloin kuitenkin halvempi yhteiskunnalle, kun nykyään näille konsulttifirmojen noviiseille maksettaessa. Ennemmin maksan sen ylimääräisen kymppitonnin paikalliselle läskille, kuin 1.sukupolven kaupunkilaiselle ns.konsultille.
Kilpailutus on kallista kunnalle , kun käytetään ulkopuolisia konsulttifirmoja. Kilpailutuksen järjestää joku firma, jolta kunta ostaa palvelun. Lisäksi kunnan omat intressit eivät välttämättä tule esille. Kunnan veromaksajat sen maksavat.
Kilpailutukset kysyvät kuntajohdolta taitoa ja työtunteja. Nimenomaan että toimittaisiin kunnassa niin, että olemassa olevat palvelut säilyisivät eivätkä rahat karkaisi muualle. Aina ei ole järkevää mennä yhteiskilpailutukseen. Kilpailutuksen voi kunta tehdä myös itsenäisesti, mutta viime vuosina tästä luovuttiin, koska kuntaa on ollut johtamassa henkilöitä, jotka eivät ole tunteneet asioita tarpeeksi hyvin.
Kilpailutuksen suoritta joku firma, jolla on kytkökset kokoomukseen ja pääkaupunkiseudulle.
Näin on.
Maalaisilta pitää lypsää kaikki rahat pois!
Tosin pahimmat konsultti rosvot asuvat Pohjanmaalla, Vaasa / Seinäjoki akselilla.
Kovat on kustannukset. Yli menee käsityskyvyn.