Metalliset ja puiset juona-astiat kuten tuopit, kousat ja haarikat olivat ainoastaan rikkaiden ylellisyyttä ja kuksat ja naappot saamelaisten juona-astioita ja kulttuuria, mutta miten tavallinen suomalainen kansa joi ennen kuin teollistuminen toi juomalasit? Ammentaen vettä kämmenellään? Vai oliko heillä siihen käytössä mitään astiaa?
Miten muinaiset suomalaiset joivat ennen moderneja astioita?
Anonyymi-ap
878
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On kai puukauhoja ja -kuppeja ollut pitkäänkin, saviastioita, eläinten sarvia...
Mutta nuo, kuten kuksat, ovat saamelaisten kulttuurista omaisuutta. Ainakin viime vuosina selitetyn mukaan.
Puuastiat eivät säily kovin hyvin Suomen happamassa maaperässä, joten muinaissuomalaisten juoma-astioista on säilynyt lähinnä saviastioita.
Yleensä oli yhteinen puukiulu, jossa oli simaa taikka sahtia.
Saavissa oli kauha mistä sai juotua vettä.
Pellolla juotiin itse hapatettua piimää - astia oli katajasta tai kuusesta tehty maitokiulu.
Sinä käsittelet nyt kyllä varsin modernia aikaa, unohtuu esim. että maanviljely eli pelloilla työskentely on hyvinkin uusi asia maassamme, sitä on harjoitettu hädin tuskin 400 vuoden ajan, karjatalous on sitäkin nuorempaa ja kun ihmisiä tiedetään olleen tuhansia vuosia sitten niin kerropa millä esim. 3500 vuotta sitten juotiin ja valmistettiinko silloin piimää villiporojen maidosta, saatamme epäillä. eikä leipääkään ehkä valmistettu ilman viljaa.
Jos ja kun esim. kauha oli keksitty ja osattu valmistaa, tietysti sitä myös osattiin käyttää vaikkapa juomiseenkin.
Suomessa vanhimmat jäljet, tulisijat tms. ihmisen toiminnasta ovat ajalta noin 10000 vuotta sitten mutta silloisista ihmisistä ei tiedetä mitään eikä heistä ole säilynyt luun kappaletta eikä mitään esineitäkään. Oletus on että asutus on alkuvuosituhansina ollut tilapäistäkin...tekoäly varmaan aikanaan kertoo...
Esim. vettä on helppo juoda ihan kourakupilla.
Saviastiat keksittiin jo kivikaudella.
Löydöistä päätellään kehitysvaiheita.
Esim. kampakeraaminen kulttuuri.
Kivikausi- käsite on monessakin mielessä epämääräinen ja jopa eri mantereita koskien eri tavoin tulkittu. Niin ikää se jakso jolloin työkalut olivat vielä pääosin kiveä mutta jolloin jo valmistettiin keramiikkaa, on hyvin pitkä ja mikä nimitys sitten olisi oikea sitä kuvaamaan.
Joka tapauksessa saven käyttö ja polton osaaminen tms. lienee tänne kaukaiseen pohjolaan saapunut jälkijunassa, kampakeraaminen kulttuuri ollee sen vanhin edustaja ja sen arvioidaan vallinneen meillä aikaisintaan 3000- 5000 eaa. Voihan toki ola että samaoihin aikoihin liittyy maan pysyvämpi asuttaminen vaikka merkkejä ihmisen täälläolosta tai ainakin käynneistä on noin 10000 vuoden takaa.
Kivikauden pituus oli osissa maapalloa luokkaa yli 100000 vuotta...