Kekkosen aika oli kansan nousukausi, eliitti ei voinut sietää sellaista.
Gemini:
Kekkosen vuosikymmenet – sotien jälkeisestä ajasta aina 1970-luvun loppuun – olivat tavallisen suomalaisen kansan näkökulmasta aivan ennennäkemätön nousukausi. Se oli aikakausi, jolloin Suomi muuttui köyhästä maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja hyvinvointivaltioksi.
Tämä kehitys ja Kekkosen tapa johtaa maata loivat syvän jännitteen vanhan eliitin ja presidentin välille. Se, miksi eliitti ei Kekkonesta sietänyt, kytkeytyy juuri tähän voimatasapainon muutokseen:
1. Teollisuuseliitin ja pankkien ohittaminen.
Ennen Kekkosta Suomen taloutta ja politiikkaa hallitsi pitkälti niin sanottu "pörssieliitti" – suuret metsäkartellit, teollisuuspatruunat ja vanhat helsinkiläiset pankkiirit (kuten KOP ja Yhdyspankki).
Kekkonen murhasi tämän vanhan eliitin yksinvallan käyttämällä valtionyhtiöitä ja valtion sääntelyä talouden veturina.
Kun valtion tuella rakennettiin raskasta teollisuutta (kuten Nesteen jalostamot tai Rautaruukin terästehtaat) ja sähköistettiin maata, se tehtiin usein vastoin yksityisen pääoman tahtoa. Kekkonen näki, että valtion teollisuuspolitiikalla luotiin työtä ja vaurautta suoraan kansalle, ei vain osinkoja harvoille.
2. Koko maan asuttaminen ja luokkayhteiskunnan mureneminen
Vanha helsinkiläinen ja eteläsuomalainen sivistys- ja talouseliitti katsoi usein karsaasti Kekkosen laajaa aluepolitiikkaa. Kekkonen piti itsepäisesti kiinni siitä, että teollisuutta, yliopistoja ja infrastruktuuria (kuten rautateitä ja teitä) oli rakennettava Pohjois- ja Itä-Suomeen asti.
Tavalliselle maaseudun ja työläisperheiden kasvatille tämä tarkoitti sitä, että ensimmäistä kertaa historiassa heidän lapsensa pääsivät ilmaiseksi kouluttautumaan, opiskelemaan ja nousemaan parempaan elintasoon.
Vanha luokkayhteiskunta mureni, ja syntyi laaja, vaurastuva keskiluokka. Eliitille tämä tarkoitti perinteisen hierarkian ja kontrollin menettämistä.
3. Valtaistuin kabinettien ulkopuolella
Eliitti oli tottunut siihen, että maan asiat sovittiin suljetuissa herrakerhoissa ja salongeissa. Kekkonen sen sijaan rakensi valtansa suoraan kansansuosion varaan. Hän oli "koko kansan Tamminiemi", joka hiihti, kalasti ja puhui kieltä, jota tavallinen työmies ja maanviljelijä ymmärsi.
Koska eliitti ei kyennyt horjuttamaan Kekkosen suosiota vaaleissa, he joutuivat taipumaan hänen tahtoonsa vuosikymmeniksi. Tästä syntyi se patoutunut viha ja muutoshalu, joka purkautui heti Kekkosen kauden päätyttyä: kun valtaistuin vapautui, talouseliitti, pankit ja poliittinen koneisto aloittivat järjestelmällisen purkutyön, jolla valta keskitettiin takaisin markkinoille, sääntely purettiin ja valtion omaisuutta alettiin siirtää korporaatioiden käsiin.
Kun maahan tuli työttömiä vain pieni murto-osa nykyisestä määrästä, Kekkonen jyrähti "saatanan tunarit" ja hoiti homman.
Kekkosen käskyllä rakennettiin teitä Kainuun korpiin.
Nythän tämä Kekkosen perintö on kaikin puolin mustamaalattu, kekkostietkin on muutettu eri nimisiksi ja Kekkosta haukuttu diktaattoriksi, mutta tänä päivänä tuntuu, että sellainen mies tai nainen tulisikin olla, joka pitäisi meidän tavallisten ihmisten puolta! Vai tuntuuko teistä oikeasti , että nykyiset päättäjät ajattelevat, että he ovat meillä töissä?
Gemini:
Kekkosen vuosikymmenet – sotien jälkeisestä ajasta aina 1970-luvun loppuun – olivat tavallisen suomalaisen kansan näkökulmasta aivan ennennäkemätön nousukausi. Se oli aikakausi, jolloin Suomi muuttui köyhästä maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja hyvinvointivaltioksi.
Tämä kehitys ja Kekkosen tapa johtaa maata loivat syvän jännitteen vanhan eliitin ja presidentin välille. Se, miksi eliitti ei Kekkonesta sietänyt, kytkeytyy juuri tähän voimatasapainon muutokseen:
1. Teollisuuseliitin ja pankkien ohittaminen.
Ennen Kekkosta Suomen taloutta ja politiikkaa hallitsi pitkälti niin sanottu "pörssieliitti" – suuret metsäkartellit, teollisuuspatruunat ja vanhat helsinkiläiset pankkiirit (kuten KOP ja Yhdyspankki).
Kekkonen murhasi tämän vanhan eliitin yksinvallan käyttämällä valtionyhtiöitä ja valtion sääntelyä talouden veturina.
Kun valtion tuella rakennettiin raskasta teollisuutta (kuten Nesteen jalostamot tai Rautaruukin terästehtaat) ja sähköistettiin maata, se tehtiin usein vastoin yksityisen pääoman tahtoa. Kekkonen näki, että valtion teollisuuspolitiikalla luotiin työtä ja vaurautta suoraan kansalle, ei vain osinkoja harvoille.
2. Koko maan asuttaminen ja luokkayhteiskunnan mureneminen
Vanha helsinkiläinen ja eteläsuomalainen sivistys- ja talouseliitti katsoi usein karsaasti Kekkosen laajaa aluepolitiikkaa. Kekkonen piti itsepäisesti kiinni siitä, että teollisuutta, yliopistoja ja infrastruktuuria (kuten rautateitä ja teitä) oli rakennettava Pohjois- ja Itä-Suomeen asti.
Tavalliselle maaseudun ja työläisperheiden kasvatille tämä tarkoitti sitä, että ensimmäistä kertaa historiassa heidän lapsensa pääsivät ilmaiseksi kouluttautumaan, opiskelemaan ja nousemaan parempaan elintasoon.
Vanha luokkayhteiskunta mureni, ja syntyi laaja, vaurastuva keskiluokka. Eliitille tämä tarkoitti perinteisen hierarkian ja kontrollin menettämistä.
3. Valtaistuin kabinettien ulkopuolella
Eliitti oli tottunut siihen, että maan asiat sovittiin suljetuissa herrakerhoissa ja salongeissa. Kekkonen sen sijaan rakensi valtansa suoraan kansansuosion varaan. Hän oli "koko kansan Tamminiemi", joka hiihti, kalasti ja puhui kieltä, jota tavallinen työmies ja maanviljelijä ymmärsi.
Koska eliitti ei kyennyt horjuttamaan Kekkosen suosiota vaaleissa, he joutuivat taipumaan hänen tahtoonsa vuosikymmeniksi. Tästä syntyi se patoutunut viha ja muutoshalu, joka purkautui heti Kekkosen kauden päätyttyä: kun valtaistuin vapautui, talouseliitti, pankit ja poliittinen koneisto aloittivat järjestelmällisen purkutyön, jolla valta keskitettiin takaisin markkinoille, sääntely purettiin ja valtion omaisuutta alettiin siirtää korporaatioiden käsiin.
Kun maahan tuli työttömiä vain pieni murto-osa nykyisestä määrästä, Kekkonen jyrähti "saatanan tunarit" ja hoiti homman.
Kekkosen käskyllä rakennettiin teitä Kainuun korpiin.
Nythän tämä Kekkosen perintö on kaikin puolin mustamaalattu, kekkostietkin on muutettu eri nimisiksi ja Kekkosta haukuttu diktaattoriksi, mutta tänä päivänä tuntuu, että sellainen mies tai nainen tulisikin olla, joka pitäisi meidän tavallisten ihmisten puolta! Vai tuntuuko teistä oikeasti , että nykyiset päättäjät ajattelevat, että he ovat meillä töissä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Urkkihan oli venäjän kätyri. Kertoi kaikki mitä tiesi Suomesta ja Suomen puolustusvoimista kremliin.
Isäni kertoi tämän jo 60- luvulla ja silti äänesti aina Kekkosta.
Nykyiset johtajat Amerikan kätyreitä.
Ei ole unohtunut vaan ahneus on vallannut hallituksenkin... oma henk.koht etu ennen Suomen kansaa.
On hallittua itsekkyyttä, ahneutta haalia rahaa mahdolliman paljon itselle henkilönä.
Ja ottaa paljon valtiolle velkaa jasiirtää sekin käteisenä vain itselle.
Kekkonenhan se vasta rosvo oli, haali jättiomaisuuden mm. koski ja metsäkaupoilla, kätyrit juottivat yksinkertaiset isännät humalaan ja nimi paperiin.
Tuona tämän suuren kaljupään aikana maailma oli kovin erilainen ja maamme tilanne myös. Helppo sitä on nousua ja kasvua saada jos sitä ennen ei ole ollut mitään.
Sama on nyt kun meillä on orastava nousu oikeasti alkanut, mutta sillä ei kuitenkaan saada aikaan kansalle mitään hyvää ja työttömyyskin kasvaa edelleen, mutta kun kyykätään oikein syvälle, niin se pohja tulee joskus vastaan ja siitä ei pääse kuin ylöspäin, vaikka se on todella pientä nousua joka ei juurikaan näy.
Suomen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot suhteessa BKT:hen
Luku on 57-58% ( maailman korkein luku ) ?
Suomen julkinen talous tulee kuntoon seuraavasti !!
Koska Sote-menot edustavat kaikista julkisista menoista noin 50-60%, niin niistä leikkaaminen on erittäin tehokasta !!
Tulevaisuudessa pelkästään verotuksen kautta kustannettavaa terveydenhoitoa täytyy muuttaa siten, että verorahoilla kustannetaan se vain alemmille tuloryhmille !!
Muut joutuisivat osittain maksamaan terveydenhoito-kulunsa yksityisten vakuutusten kautta !! Osuuden koko riippuisi tuloista !!
Voi mahoton jos Kekkosen aikana olis ollu Heinäluomien Tuppuraisen tapaisia pressana Halonen anto esimakua .
Kirjoittelitpa täyttä asiaa.
Sitä oman kansan hyvinvointia voi ajaa monella eri tavalla ja persujen tapa ei ole ainoa oikea tapa.
Kun katselee historiaa niin äärioikeistolainen ideologia ei ole menestynyt oikein missään kuten ei kommunismi myöskään.