Lupaus 1: 350 miljoonaa puntaa viikossa NHS:lle – riittää uuden sairaalan rakentamiseen joka viikko.
Lupaus 1:
350 miljoonaa puntaa viikossa NHS:lle – riittää uuden sairaalan rakentamiseen joka viikko
”Sodan päätyttyä Britannia perusti NHS:n. Se turvaa meitä koko elämämme ajan, mutta se on vaarassa. Sinä voit auttaa sitä.” Näin kuului vetoomus yhden Vote Leave -kampanjan mieleenpainuvimmista televisiomainoksista kansanäänestyskampanjan alussa. ”Lähetämme joka viikko 350 miljoonaa puntaa Brysseliin. Rahat menevät hukkaan. Summa riittää uuden sairaalan rakentamiseen joka viikko.”
Tätä lukua kiistettiin alusta alkaen. Asiantuntijat huomauttivat nopeasti, että siinä ei ollut otettu huomioon etuja, joita Yhdistynyt kuningaskunta sai vastineeksi, kuten tieteellisen tutkimuksen rahoitusta ja elvytyshankkeita heikommassa asemassa olevilla alueilla.
Johnson kuitenkin nautti kiistasta ja toisti kyseisen luvun useaan otteeseen kansanäänestyksen tuloksen jälkeen, ja 350 miljoonaa puntaa NHS:lle -teksti oli tunnetusti maalattu laajasti Vote Leave -kampanjabussin kylkeen.
Saiko NHS siis tuon kipeästi tarvitsemansa lisärahoituksen?
Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitoksen terveys- ja sosiaalipalvelujen menoihin erikoistunut asiantuntija Max Warner toteaa, että on totta, että terveydenhuollon menot ovat nousseet reaalisesti – inflaation vaikutus huomioon ottaen.
”Pitkällä aikavälillä, lähes NHS:n perustamisesta lähtien, olemme maana käyttäneet terveydenhuoltoon enemmän rahaa – enemmän tai vähemmän joka vuosi – kuin edellisenä vuonna. Tämä pätee sekä reaalisesti että suhteessa BKT:hen”, hän sanoo. ”Yleisesti ottaen terveydenhuollon menot kasvavat.”
Yksi syy siihen, miksi ”350 miljoonaa puntaa viikossa NHS:lle” -argumentti saattoi saada vastakaikua äänestäjien keskuudessa, oli se, että menojen kasvuvauhti oli hidastunut vuodesta 2010 lähtien, kun konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitio tiukensi budjetteja.
”Tilanne oli samanlainen kuin monilla muillakin julkisen talouden menoalueilla: työväenpuolueen hallituskaudella menot kasvoivat merkittävästi, ja vuodesta 2010 lähtien seurasi säästöjakso”, Warner sanoo. ”Mielestäni voidaan yleisesti todeta, että erityisesti 2010-luvun puolivälistä lähtien NHS:n tulokset ovat alkaneet heikentyä.”
Kaksi vuotta kansanäänestyksen jälkeen, vuonna 2018, pääministeri Theresa May piti puheen Royal Free -sairaalassa Pohjois-Lontoossa ja ilmoitti viisivuotisesta rahoitussopimuksesta kansalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle (NHS), jonka mukaan menot kasvaisivat reaalisesti 3,4 % vuodessa. Hän totesi, että tämän jakson päättyessä, vuosina 2023–24, menot olisivat nousseet 394 miljoonaa puntaa viikossa.
”Osa lisärahoituksesta, jonka lupaan tänään, tulee varoista, joita emme enää käytä vuotuiseen EU-jäsenmaksuumme sen jälkeen, kun olemme eronneet unionista”, hän totesi tuolloin.
Lopulta NHS:n menot osoittautuivat paljon, paljon suuremmiksi kuin May olisi voinut kuvitellakaan, mikä johtui siitä, että vuonna 2020 jouduttiin kamppailemaan koronapandemian hillitsemiseksi ja sen lukuisien uhrien hoitamiseksi.
”Terveydenhuollon menot ovat reaalisesti huomattavasti korkeammat kuin ennen pandemiaa, ja ne ovat selvästi korkeammat kuin Brexit-kansanäänestyksen aikaan”, Warner toteaa.
Hän kuitenkin sanoo, että on mahdotonta selvittää, onko EU:sta eroamisella ollut suoraa vaikutusta NHS:n menojen kehitykseen sen jälkeen. Tästä huolimatta useimmat taloustieteilijät uskovat, että talous on Brexitin seurauksena supistunut – vähintään 4 % tai jopa 8 %, kuten Rachel Reeves äskettäin mainitsi erään arvion perusteella. ”Siltä osin kuin tämä vähentää verotuloja, muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, se vaikeuttaa lisämenojen tekemistä kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään (NHS)”, Warner toteaa. Hän lisää, että tämä on kumonnut täysin hyödyt, joita saatiin Brysseliin maksettavien budjettimaksujen lopettamisesta: ”Arvioimme, että 4 prosentin lasku bruttokansantuotteessa vaikuttaisi verotuloihin enemmän kuin 350 miljoonaa puntaa viikossa.”
Teksti käännetty The Guardianin artikkelista, jonka voi lukea täältä:
https://www.theguardian.com/uk-news/2026/jun/23/from-bendy-bananas-to-350m-for-the-nhs-how-many-brexit-promises-actually-came-true
Lupaus 1:
350 miljoonaa puntaa viikossa NHS:lle – riittää uuden sairaalan rakentamiseen joka viikko
”Sodan päätyttyä Britannia perusti NHS:n. Se turvaa meitä koko elämämme ajan, mutta se on vaarassa. Sinä voit auttaa sitä.” Näin kuului vetoomus yhden Vote Leave -kampanjan mieleenpainuvimmista televisiomainoksista kansanäänestyskampanjan alussa. ”Lähetämme joka viikko 350 miljoonaa puntaa Brysseliin. Rahat menevät hukkaan. Summa riittää uuden sairaalan rakentamiseen joka viikko.”
Tätä lukua kiistettiin alusta alkaen. Asiantuntijat huomauttivat nopeasti, että siinä ei ollut otettu huomioon etuja, joita Yhdistynyt kuningaskunta sai vastineeksi, kuten tieteellisen tutkimuksen rahoitusta ja elvytyshankkeita heikommassa asemassa olevilla alueilla.
Johnson kuitenkin nautti kiistasta ja toisti kyseisen luvun useaan otteeseen kansanäänestyksen tuloksen jälkeen, ja 350 miljoonaa puntaa NHS:lle -teksti oli tunnetusti maalattu laajasti Vote Leave -kampanjabussin kylkeen.
Saiko NHS siis tuon kipeästi tarvitsemansa lisärahoituksen?
Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitoksen terveys- ja sosiaalipalvelujen menoihin erikoistunut asiantuntija Max Warner toteaa, että on totta, että terveydenhuollon menot ovat nousseet reaalisesti – inflaation vaikutus huomioon ottaen.
”Pitkällä aikavälillä, lähes NHS:n perustamisesta lähtien, olemme maana käyttäneet terveydenhuoltoon enemmän rahaa – enemmän tai vähemmän joka vuosi – kuin edellisenä vuonna. Tämä pätee sekä reaalisesti että suhteessa BKT:hen”, hän sanoo. ”Yleisesti ottaen terveydenhuollon menot kasvavat.”
Yksi syy siihen, miksi ”350 miljoonaa puntaa viikossa NHS:lle” -argumentti saattoi saada vastakaikua äänestäjien keskuudessa, oli se, että menojen kasvuvauhti oli hidastunut vuodesta 2010 lähtien, kun konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitio tiukensi budjetteja.
”Tilanne oli samanlainen kuin monilla muillakin julkisen talouden menoalueilla: työväenpuolueen hallituskaudella menot kasvoivat merkittävästi, ja vuodesta 2010 lähtien seurasi säästöjakso”, Warner sanoo. ”Mielestäni voidaan yleisesti todeta, että erityisesti 2010-luvun puolivälistä lähtien NHS:n tulokset ovat alkaneet heikentyä.”
Kaksi vuotta kansanäänestyksen jälkeen, vuonna 2018, pääministeri Theresa May piti puheen Royal Free -sairaalassa Pohjois-Lontoossa ja ilmoitti viisivuotisesta rahoitussopimuksesta kansalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle (NHS), jonka mukaan menot kasvaisivat reaalisesti 3,4 % vuodessa. Hän totesi, että tämän jakson päättyessä, vuosina 2023–24, menot olisivat nousseet 394 miljoonaa puntaa viikossa.
”Osa lisärahoituksesta, jonka lupaan tänään, tulee varoista, joita emme enää käytä vuotuiseen EU-jäsenmaksuumme sen jälkeen, kun olemme eronneet unionista”, hän totesi tuolloin.
Lopulta NHS:n menot osoittautuivat paljon, paljon suuremmiksi kuin May olisi voinut kuvitellakaan, mikä johtui siitä, että vuonna 2020 jouduttiin kamppailemaan koronapandemian hillitsemiseksi ja sen lukuisien uhrien hoitamiseksi.
”Terveydenhuollon menot ovat reaalisesti huomattavasti korkeammat kuin ennen pandemiaa, ja ne ovat selvästi korkeammat kuin Brexit-kansanäänestyksen aikaan”, Warner toteaa.
Hän kuitenkin sanoo, että on mahdotonta selvittää, onko EU:sta eroamisella ollut suoraa vaikutusta NHS:n menojen kehitykseen sen jälkeen. Tästä huolimatta useimmat taloustieteilijät uskovat, että talous on Brexitin seurauksena supistunut – vähintään 4 % tai jopa 8 %, kuten Rachel Reeves äskettäin mainitsi erään arvion perusteella. ”Siltä osin kuin tämä vähentää verotuloja, muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, se vaikeuttaa lisämenojen tekemistä kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään (NHS)”, Warner toteaa. Hän lisää, että tämä on kumonnut täysin hyödyt, joita saatiin Brysseliin maksettavien budjettimaksujen lopettamisesta: ”Arvioimme, että 4 prosentin lasku bruttokansantuotteessa vaikuttaisi verotuloihin enemmän kuin 350 miljoonaa puntaa viikossa.”
Teksti käännetty The Guardianin artikkelista, jonka voi lukea täältä:
https://www.theguardian.com/uk-news/2026/jun/23/from-bendy-bananas-to-350m-for-the-nhs-how-many-brexit-promises-actually-came-true
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.