Mielenkiintoinen kartta lukutaitoprosentista 1897 Venäjän Euroopan-puoleisilla alueilla:
https://heninen.net/kortteja/kg1897_f.htm
Karttaa vasten on helppo ymmärtää, miksi Suomi itsenäistyi 1917 ja Baltian maat pian sen perään.
Keisari Nikolai II:n puolison keisarinna Aleksandran viimeinen hovineito, Helsingissä viime vuotensa asunut Anna Tanejeva kertoi muistelmissaan, että keisari epäröi 1905 myöntää kansanedustuslaitosta (duumaa) niin lukutaidottomalle kansalle kuin Venäjällä oli.
https://heninen.net/kortteja/kg1897_f.htm
Karttaa vasten on helppo ymmärtää, miksi Suomi itsenäistyi 1917 ja Baltian maat pian sen perään.
Keisari Nikolai II:n puolison keisarinna Aleksandran viimeinen hovineito, Helsingissä viime vuotensa asunut Anna Tanejeva kertoi muistelmissaan, että keisari epäröi 1905 myöntää kansanedustuslaitosta (duumaa) niin lukutaidottomalle kansalle kuin Venäjällä oli.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mahtavatko vieläkään osata lukea? Ainakaan lukemaansa eivät ymmärrä.
Mutta hei, joskus satoja vuosia sitten kun Ranskassa, Italiassa Hollannissa ym
seilattiin maailman meriä Uuden Maailman löytämiseksi
ja luotiin taiteita, esitettiin teatteria ym ym,
Suomessa vain 5% osasi lukea Ruotsia!
Duh!
Kuinka paljon ranskalaiset, Italialaiset ja hollantilaiset osasivat tuohon aikaan ruotsia?
🤔
Millaisia lukutoukkia Kolumbuksen merimiehet olivat?
"Suomessa vain 5% osasi lukea Ruotsia!"
No vieläkin meillä on alle 5% suomenruotsalaisia jotka tuon osaavat ja meidän muiden virkamiesruotsilla ei todellakaan lueta ruotsia ja paranneta maailmaa.
Mielenkiintoinen kartta. Kiitos.
Se on muuten totta että keski-Euroopassa oli ihan toinen maailma
kuin Ruotsin Suomessa, myös Yhdysvalloissa 1776 kun Yhdysvallat syntyi
irtautumalla Britanniasta ja jättämällä Canadan Briteille,
olivat Ruotsalaiset, Saksalaiset, Ranskalaiset, Italialaiset ym Espanjalaiset
ym juhlistamassa Yhdysvaltoja! Ja nyt Happy 250th America, We Love You!!
Sitten myöhemmin tapahtui Yhdysvaltojen industrialization kun rakennettiin
autoja ja lentokoneita ym myöhemmin filmi, musiikki teollisuuden,
tietokoneet ja Internet, drones ja muut satellites, space exploration ym
jotta Suomalaisetkin voisivat NAUTTIA "Nykyajassa" Tauolla pain in the ass olosta,
ja käyttää internettiäkin tämänkaltaiseen foorumiin!
Muuten, näistä kaikista tapahtumista johtuen saattaa Suomalaiset yleisesti (Ei kaikki)
Mutta yleisesti olla maailman MATKIVIN kansa kaikkine NY hattuineen
ja California paitoineen koskaan asumatta siellä tai edes käymättä!
Sitten vielä kehtaatte paljon haukkua Ameriikan kansaa ja Yhdysvaltoja maana,
teette samaa myös Ruotsille, Virolle ja Venäjälle!
Ja silti teistä on tullut Kylmän Sodan uhreja.
Nyt olette sitten EU'n käskyjen alla , verokantakin rosvottuna!
Aina muuten, IHAN AINA jonkun käskyttämänä heikkona valtiona.
Mielenkiintoista, että Tolstoin, Dostojevskin ja Gogolin maassa 1897 lukutaitoprosentti oli oikeasti todella matala.
Gogolin "Taras Bulba" ilmestyi suomeksi 1878, "Kuolleet sielut" 1882, Tolstoin "Sota ja rauha" 1895-1897. Parempi väki oli ehkä lukenut niitä ruotsiksi jo aiemmin.
Paljon on Suomessa tietysti kiittäminen tylsää luterilaista kirkkoamme, jossa ripille pääsyn ja "naimaluvan" saaminen edellytti jonkinlaista lukutaitoa myös rahvaan väeltä. Katekismusta piti ainakin auttavasti lukea. Kirjoja oli aluksi toki vähän varsinkin maaseudulla, aluksi ehkä juuri Katekismus ja Raamattu. Sanomalehdistö monipuolisti tilannetta, ja työväenlehdet saivat työväestönkin lukemaan.
Helsingin yleinen kunnankirjasto (nyk. Helsingin kaupunginkirjasto) perustettiin 1860. Tätä ennen olivat mm. Borgå Gymnasiumin kirjasto jo 1728 ja ensimmäinen lainakirjasto Vaasassa 1794.
Paljon vaikutti myös 1863 kielireskripti, joka mahdollisti suomenkielisten kirjelmien jättämisen mm. tuomioistuimiin. Suomenkielisillä paikkakunnilla kunnallisasetuksen 1868 jälkeen kuntakokoukset alkoivat pitää pöytäkirjojaan suomeksi. Myös monien paikkakuntien papit vaihtoivat rippikirjamerkinnöt sujuvasti ruotsista suomeksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielireskripti
Ja tottahan toki Suomessa ruotsiksi luettiin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runebergin_bibliografia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Zachris_Topeliuksen_teoksista
Niin että parasta maanpuolustusta Suomessa taitaa edelleen olla hyvästä lukutaidosta kiinni pitäminen! Ollaan siitä ylpeitä. Se korreloi monen muunkin menestysseikan kanssa.
Eikö matut vie lukutaitoa alaspäin,
muistan kuuleneeni jotain koulutustason rajusta laskusta?!
Nuoret ylipäätään lukevat nykyään vähemmän kirjallisuutta, somettavat enemmän.
Suomen 1800-luvun lukutaitoprosenttiin on toki luettava paitsi suomeksi, myös ruotsiksi lukevat. Viimeksi mainittuja oli aluksi toki enemmän. Samoin Venäjän - erityisesti pääkaupunki Pietarin - lukutaitoisina voidaan pitää hovin ja aateliston ranskankielen harrastajia, balttilaisia upseereja ja virkamiehiä, joiden äidinkieli oli saksa, kirkkoslaavia hallinnutta papistoa sekä sitten viimeiseksi venäjäksi kirjoittavien nousevien taiteilijoiden teoksiin tutustuvia venäläisiä. Suuressa kokonaiskuvassa laajoilla syrjäseuduilla lukutaito oli koulujärjestelmien puutteessa valitettavan harvinaista. Lukutaito oli harvalukuisen eliitin ylellisyyttä.
Suomalaiset lukevat nykyään myös paljon ja sujuvasti englanninkielistä kirjallisuutta, mikä ei sekään ole lukutaidon kannalta paha asia - lukutaitoprosenttihan ei siitä syystä laske! Toki suomenkielen ilmaisukykymme säilyttämiseksi ei tulisi suomenkielistäkään kirjallisuutta laiminlyödä.
Syntymäkodissani oli vanhoja suomenkielisiä uskonnollisia ja muitakin kirjoja 1800-luvulta joita myös osattiin silloin lukea.
Suomalaiset oli sivistynyttä sakkia venäläisiin verrattuna. Se saattaa selittää miksi täällä ei lähdetty kommunistien kelkkaan vaan valittiin demokratia.
Mummo luki Lutherin postillaa vuodelta 1875.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Postilla
Luther tuskin kirjoitti mitään vuonna 1875. Epäilen myös tuota linkin takaa löytyvää evankeliumien määrää, peräti 110.
Kirjan nimi oli Lutherin postilla. Ei Luther sitä ollut 1875 kirjoittanut.
Olet ilmeisesti vaan jokuhölmö venäläinen joka ei tiedä mitään Suomen historiasta.
Lutherin postilloilla on ollut valtava vaikutus suomalaiseen kansanhurskauteen ja lukutaitoon. Ensimmäisiä suomennoksia tehtiin jo 1800-luvulla (mm. A. W. Ingman). Nykyisin yleisimmin käytetyt ja yhä painettavat Sacrum.fi:n valikoimat sekä Kristillisen kirjakaupan juhlapainokset pohjautuvat A. E. Koskenniemen ja Niilo E. Vainion 1940-luvun suomennoksiin.
Mummo sitä luki aina iltaisin. Paksu kirja sen muistan. Ei ollut käynyt muuta kuin kiertokoulua 1800- luvulla mutta osasi lukea.
Mummoni Raja-Karjalassa syntyi ortodoksiperheeseen, mutta hänen vanhempansa kyllästyivät ortodoksikirkon saamattomuuteen ja liittyivät 1920-luvulla helluntalaisiin. Samoihin aikoihin jalansijaa tienoon ortodoksien seassa saivat myös baptistisaarnaajat ja evankelis-luterilainen kirkko, jonka oppeja suomalaiset kansakoulut levittivät. Raja-Karjalan metsävarannot saivat Suomen valtion rakennuttamaan rautatien Suojärvelle 1924, jonka seurauksena lännempää tulleet rautatie- ja puutavaratyöläiset luterilaistivat seutua entisestään.
Suomen puolenkin Karjalan ortodokseilla kansanopetus oli ennen Suomen itsenäisyyttä kehnosti hoidettu. Kunnon uskonnonopettajia ei juuri ollut, ortodoksiseurakunnan kirkonkirjat pidettiin venäjäksi, ja osana Venäjän valtion Suomeen kohdistavia venäläistämistoimia monet venäläisviranomaiset olivat sitä mieltä, että jos jotain kieltä Suomen ortodokseille pitää opettaa, tulisi se olla venäjä. Niinpä monille, joiden kotikieli oli karjala, tuttuja saattoivat alustavasti olla kyriliset kirjaimet latinalaisia aakkosia paremmin, mutta venäjä silti kielenä vieras ja suomikin outo. Suomen itsenäistyminen ja kansakoululaitos ratkaisivat tilanteen sielläkin suomenkielisen opetuksen voitoksi. Sortavalaan 1880 perustettu seminaari teki laajaa työtä ortodoksiväestönkin lukutaidon eteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sortavalan_seminaari
Perhe- ja henkilökohtaiset irtiotot lukutaidottoman maaseudun ilmapiiristä mahdollistivat kehittymisen. Mummoni vanhemmat tutkivat Raamattunsa niin koirankorville, että hänen isänsä piti ostaa uusi. Lukutaidon he opettivat varhain lapsilleen niin, että mummoni osasi lukea jo ennen kuin aloitti kylänsä uudessa kansakoulussa.
Sama kartta löytyy myös Verkkouutisten artikkelista, jossa viitattiin virolaiseen diplomaattiin Eerik-Niiles Krossiin sen löytäjänä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hammastyttava-kartta-suomen-ja-baltian-lukutaidosta-jyrkka-raja-naapuriin/#4ae17b2c
Eerik-Niiles Kross on Suomessakin tunnetun virolaiskirjailijan Jaan Krossin poika. Äitinsä Ellen Niit on myös kirjailija.