II.JG 5 siirrettiin etelään napapiirin alueelta marraskuussa 1943 ja määrättiin Pohjoisen armeijaryhmä 1. ilmalaivastoon, ilmeisesti vahvistamaan kyseisen laivaston ilmaosaston hävittäjäkomponenttia. Aluksi II.JG 5 sijoitettiin Pohjoisen armeijaryhmä eteläiselle sivustalle, lähelle Neuvostoliiton tunkeutumiskohtaa Saksan puolustukseen Nevelin kaupungin lähellä, missä käytiin kiivasta taistelua.
Tämän tunnetun Eismeer-ryhmän taistelusuorituskykyä sen jälkeen, kun se siirrettiin etelään Neuvostoliiton ja Saksan väliselle päärintamalle, sekä sen todellisia onnistumisia ja epäonnistumisia tällä rintamalla voidaan jonkin verran selvittää saatavilla olevien tietojen perusteella. Miten Suomen ja Petsamon suhteellisen veltto rintama vaikutti yksikön suorituksiin? Tiedot ajalta marraskuu 1943 - toukokuu 1944.
II./JG 5:n taisteluiden tulokset Neuvostoliiton ja Saksan välisellä päärintamalla joulukuusta 1943 maaliskuun alkuun 1944 ja toukokuuhun 1944:
II./JG 5:n hävittäjät ilmoittivat saavuttaneensa 142 ilmavoittoa:
-77 hävittäjää,
- 42 Il-2:ta,
- 19 U-2:ta
- 1 Pe-2:ta,
- 3 tuntematonta konetta .
Näistä he ampuivat alas 84 konetta varmasti (joissakin tapauksissa suurella todennäköisyydellä):
- 38 hävittäjää
- 26 Il-2:ta
- 19 U-2:ta
- 1 Pe-2 (mukaan lukien tapaukset, joissa ei tehty ilmoitusta).
Lisäksi 10 konetta (7 Il-2:ta, 2 Jakia, 1 La-5) vaurioitui ja teki pakkolaskun ilman laskutelineitä, useimmissa tapauksissa lentokentän ulkopuolelle.
II./JG5:n ilmavoitot olivat siten hieman yli yksikön 55% ilmavoittoväitteistä. Ei yhtä hyvä tulos kuin monilla muilla Luftwaffen itärintaman hävittäjäyksiköillä mutta selvästi parempi kuin suomalaisilla vastaavalla ajanjaksolla (keskimäärin 22%).
Tuolla periodilla yksikkö menetti 12 lentäjää ja 18 Bf-109 G-hävittäjää. Näistä 11 Bf-109 G-konetta joutui vihollishävittäjän alasampumaksi.
Hävittäjiä vastaan yksikön voittosuhde oli 1:3.45. Hieman parempi kuin suomalaisilla mutta selvästi heikompi kuin muilla Jagdwaffe Ostin yksiköillä.
Kaikesta päätellen II./JG5 ei edustanut Jagdwaffe Ostin "kermaa".
Tämän tunnetun Eismeer-ryhmän taistelusuorituskykyä sen jälkeen, kun se siirrettiin etelään Neuvostoliiton ja Saksan väliselle päärintamalle, sekä sen todellisia onnistumisia ja epäonnistumisia tällä rintamalla voidaan jonkin verran selvittää saatavilla olevien tietojen perusteella. Miten Suomen ja Petsamon suhteellisen veltto rintama vaikutti yksikön suorituksiin? Tiedot ajalta marraskuu 1943 - toukokuu 1944.
II./JG 5:n taisteluiden tulokset Neuvostoliiton ja Saksan välisellä päärintamalla joulukuusta 1943 maaliskuun alkuun 1944 ja toukokuuhun 1944:
II./JG 5:n hävittäjät ilmoittivat saavuttaneensa 142 ilmavoittoa:
-77 hävittäjää,
- 42 Il-2:ta,
- 19 U-2:ta
- 1 Pe-2:ta,
- 3 tuntematonta konetta .
Näistä he ampuivat alas 84 konetta varmasti (joissakin tapauksissa suurella todennäköisyydellä):
- 38 hävittäjää
- 26 Il-2:ta
- 19 U-2:ta
- 1 Pe-2 (mukaan lukien tapaukset, joissa ei tehty ilmoitusta).
Lisäksi 10 konetta (7 Il-2:ta, 2 Jakia, 1 La-5) vaurioitui ja teki pakkolaskun ilman laskutelineitä, useimmissa tapauksissa lentokentän ulkopuolelle.
II./JG5:n ilmavoitot olivat siten hieman yli yksikön 55% ilmavoittoväitteistä. Ei yhtä hyvä tulos kuin monilla muilla Luftwaffen itärintaman hävittäjäyksiköillä mutta selvästi parempi kuin suomalaisilla vastaavalla ajanjaksolla (keskimäärin 22%).
Tuolla periodilla yksikkö menetti 12 lentäjää ja 18 Bf-109 G-hävittäjää. Näistä 11 Bf-109 G-konetta joutui vihollishävittäjän alasampumaksi.
Hävittäjiä vastaan yksikön voittosuhde oli 1:3.45. Hieman parempi kuin suomalaisilla mutta selvästi heikompi kuin muilla Jagdwaffe Ostin yksiköillä.
Kaikesta päätellen II./JG5 ei edustanut Jagdwaffe Ostin "kermaa".
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Lisäksi 10 konetta (7 Il-2:ta, 2 Jakia, 1 La-5) vaurioitui ja teki pakkolaskun ilman laskutelineitä, useimmissa tapauksissa lentokentän ulkopuolelle."
84/142 on 59% ilmavoittoväitteistä ja jos puolet (5) noista pakkolaskuista päätyi koneen poiskirjaamiseen (written off) on II. /JG5:n tulos ollut lähes 63% ilmavoittoväitteistä.
-----Stieglitz-----
Michael Holmin sivustolle koottu II./JG5:n lentokonetappiot kuukausittain
Vihollisvaikutuksesta:
-marraskuu 1943: 0
-joulukuu 1943: 7
-tammikuu 1944: 5
-helmikuu 1944: 11
-maaliskuu 1944: 1
-huhtikuu 1944: 2
-toukokuu 1944: 3
Yhteensä 29 Bf-109 G-hävittäjää vihollisvaikutuksesta.
https://www.ww2.dk/oob/bestand/jagd/biijg5.html
Ts yksikön koneita menetetty vihollisvaikutuksesta yli tuplasti enemmän kuin vain 12. Lisäksi "ilman vihollisvaikutusta" yksikkö menetti myös 29. Mielenkiintoista onkin tietää onko tuo 12 koneen tappio lopullinen totuus II./JG5:n taistelutappioista. Kokonaispoistuma 58 hävittäjäkonetta.
-----Stieglitz-----
Yksikön sotappiot olivat
-12 lentäjää
-18 tuhoutunutta Bf-109 G-konetta.
No niin on. Mutta silti 11 konetta enemmän menetetty "vihollisvaikutuksesta" Michael Holmin tilastojen mukaan.
-----Stieglitz-----
Ratkaisun avain liittyy tappioluokkiin:
- "ei palannut lennolta"
- "tuhottu lentokentälle"
11 ammuttu ilmataistelussa, 7 ilmatorjunnalla. Lisäksi yksi kone kirjattu kadonneeksi. Eli 19 koneen kokonaistappio.
"Hävittäjiä vastaan yksikön voittosuhde oli 1:3.45. Hieman parempi kuin suomalaisilla mutta selvästi heikompi kuin muilla Jagdwaffe Ostin yksiköillä."
Neuvostoliiton lentokoneiden sotatoimitappiot 1941-1945 olivat 46 100 lentokonetta ja muut konetappiot 60 300.
Nämä 46 100 menetettiin
-viholliskone ampui alas
-vihollisen ilmatorjunta ampui alas
-kone ei palannut taistelulennolta
- tuhottiin lentokentälle
Luftwaffen lentokoneiden taistelutappiot itärintamalla olivat n. 13 000 eli osapuolten tappiosuhdelukema oli noin 1:3,5. Tämä suhdelukema oli lähes sama 1942, 1943 ja 1944.
Mitä tulee Suomen lentokonetappioihin ja Neuvostoliiton tappioihin suomalaisia vastaan tappiosuhdelukema oli suurinpiirtein samaa luokkaa kuin Saksan ja Neuvostoliiton.
Turha siis höpötellä jostain "1:30 tappiosuhdelukemasta". Ne ovat heikkopäisten horinoita.
Hittoako velttoilivat Petsamossa, eivätkä painaneet brittien saattueita Jäämeren pohjaan yötä päivää.
Ei mopolla mahottomia.
Itärintaman lentotappiot joissa luokiteltu vain taistelutappiot antoivat seuraavat lukemat 1941-44:
1941:
Luftwaffe 2,800
Neuvostoliitto 10,300
Tappiosuhde 1: 3.68
1942:
Luftwaffe 2,299
Neuvostoliitto 7,800
Tappiosuhde 1:3.39
1943:
Luftwaffe 3,128
Neuvostoliitto 11,200
Tappiosuhde 1:3.58
1944:
Luftwaffe 2,913
Neuvostoliitto 9,700
Tappiosuhde1:3.33
Yhteensä 1941-44:
Luftwaffe 11,140
Neuvostoliitto 39,000
Tappiosuhde 1:3.50
Luftwaffen tappiot Richard Anderson, Dupuy Institute.
Neuvostoliiton tappiot Krivosheev, ‘Soviet Casualties and Combat Losses in the Twentieth Century.
Itärintamalla Neuvostoliiton lentokonetappiot olivat taisteluissa 3,5 kertaa suuremmat kuin Luftwaffen. Ei ole mitään syytä olettaa että ilmataistelujen tappiosuhdelukema olisi ollut oleellisesti hyvin paljon erilainen vaikka ilmatorjunta ym olisivat voineet suhteessa näytellä Luftwaffen tappioista hieman suurempaa osaa kuin Neuvostoliiton. Suurin syy taitaa vain olla siinä että ilmavoittoväitteitä luetaan kuin ne olisivat lopullinen totuus ja että osapuolilla oli pyrkimys vielä ilmatorjunnan piikkiin enemmän omia tappioita kuin mikä oli todellisuus. Luftwaffen koneita ammuttiin kyllä alas ilmataisteluissa, ei neuvostolentäjät suinkaan niin surkeita olleet.
*****Penna Tervo*****
Neuvostoliiton tappioista todennäköisesti eri vuosina 65-75% aiheuttivat Luftwaffen lentäjät?
Tony Woodsin sivustolta löytyy Luftwaffen itärintaman ilmavoittoväitteet. Vailinaisin on 1941 koska dokumentteja tuhoutunut mutta 1942-44 löytyy aika kattavat dolkumentit. Esim tammi-kesäkuun 1942 ilmavoittoväitteet 2281. Eniten kesäkuussa (606).%
Maasodassa saksalaiset olivat lähinnä, suomalaisten sotimisen tiellä, vankkureineen ja muine aroille sopivine kalustoineen.
Suomen armeija oli hevosvetoinen köyhän miehen armeija, liikkuvuus kovin vaatimaton II maailmansodan mittapuulla. Ei ihme että se menetti kesäkuussa 1944 noin 600 erityyppistä tykkiä kun puna-armeija murskasi Suomen puolustuslinjat Valkeasaaressa, VT-linjalla ja Syvärin PSS-linjalla.
Kenraali Paavo Talvela Paasikivelle:" Kun olemme kaksi sotaa niin perusteellisesti hävinneet" .
Luftwaffe Ost esitti vuonna 1942 kaikiaan 9546 ilmavoittoväitettä. Vuonna 1943 ilmavoittoväiteitä 12550. Vuonna 1944 ilmavoittoväitteitä 7973. Tai näin monta on jäänyt todistuskappaleiksi tutkijoille.
"Luftwaffe Ost esitti vuonna 1942 kaikiaan 9546 ilmavoittoväitettä"
Krivosheevin mukaan NL:n sotatoimitappiot 7800 eli 81,7% Luftwaffen ilmavoittoväitemäärästä.
"Vuonna 1943 ilmavoittoväiteitä 12550."
Krivosheevin mukaan NL:n taistelutappiot 11200 eli 89,2% Luftwaffen ilmavoittoväitemäärästä.
"Vuonna 1944 ilmavoittoväitteitä 7973."
Krivosheevin mukaan NL:n taistelutappiot 9700. Eli NL:n taistelutappiot olivat jo yli 1700 suuremmat kuin Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitemäärät.
Vuonna 1944 ilmeisesti ilmatorjunnan osuus jo selvästi suurempi NL:n taistelutappioista. Tätä perustelee jo se että heinäkuusta lähtien lentopolttoainepula muuttui Saksalle jo vakavaksi asiaksi.
*****Penna Tervo*****
Sotatoimitappiot eivät ole sama kuin ilmavoitot.
Ei tietenkään sillä sotatappiot koostuvat:
-ammuttu alas ilmataistelussa
-ilmatorjunta ampuu alas
- kone ei palaa lennolta (menetyksen syy ei selvillä)
-kone tuhotaan lentokentälle ilmaiskussa
Axisforumilla joskus vuosia sitten esitettiin tieto jonka mukaan Saksan ilmatorjuntajoukot itärintamalla olisivat esittäneet 15 000 pudotusta. Määrä on siten ollut noin 40% siitä mitä Luftwaffen lentäjät esittivät. Ts jos it esitti yhtä uskottavat pudotusväitteet keskimäärin kuin lentäjät jokaisesta alasammutusta 7 neuvostokoneesta 2 pudotti ilmatorjunta ja 5 Luftwaffen lentäjät.
On perusteltua olettaa että Jagdwaffe Ost esitti uskottavammat pudotusväitteet kuin Saksan ilmatorjunta. Saksalaiset yleensä näyttävät olleen palvonta vähemmän pilvilinnoissa näistä viholliskoneiden tiputtamisista kuin heidän liittolaiset. Esimerkiksi suomalaiset ilmatorjuntajoukot esittivät yli 1100 pudotusta jatkosodassa eli yli 7% Saksan it-joukkojen pudotuksista vaikka Suomen suunnalla NL lensi rintaman yli alle 100 000 lentoa mutta päärintamalle yli 3,5 miljoonaa. Päärintamalle käytiin lähes jatkuvaa intensiivistä sotaa. Saksalla oli itärintamalla 1943 noin 1800 raskasta it-tykkiä ja keveitä yli 6000. Suomella sen sijaan raskaita parikymmentä rintamalla ja keveitä 300-350.
Suomen it-joukkojen pudotusväitteistä jatkosodassa 54% oli vuodelle 1944. Ne kuitenkin ampuivat alas tuona vuonna vain 150-170. Tällä perusteella Suomen it-joukot ampuivat alas jatkosodassa noin 350 neuvostokonetta. Yli 1100 pudotusta oli rankkaa liioittelua.
-----Stieglitz-----
Luftwaffen lentokonetappioiden tyyppijakauma (sis vain taistelutappiot) itärintamalla :
1942:
-1-moottoriset hävittäjät 707
-2-moottoriset hävittäjät 178
-yöhävittäjät 0
-maataistelukoneet 457
-pommikoneet 957
Yhteensä 2299
1943:
-1-moottoriset hävittäjät 1135
-2-moottoriset hävittäjät 132
-yöhävittäjät 23
-maataistelukoneet 905
-pommikoneet 933
Yhteensä 3128
1944:
-1-moottoriset hävittäjät 972
-2-moottoriset hävittäjät 185
-yöhävittäjät 94
-maataistelukoneet 1237
-pommikoneet 425
Yhteensä 2913
Lähde: Richard Anderson, Dupuy Institute