(Lähetetty Satakunnan Kansa Länsi-Suomen yleisönosastoon. Ei julkaistu)
Satakunnan Kansa Länsi-Suomi kirjoittaa laajassa, ihannoivaan sävyyn kirjoitetussa äitienpäiväartikkelissaan "kahden äidin perheestä" jossa miehen olemassaolo on kuitattu yhden siemenen kokoiseksi. Kertoo entisen "Valtakadun vanhoilisen" nykylinjasta. Artikkeli herätti joitakin ajatuksia.
Helsingin Sanomissa oli tammikuussa artikkeli "Äidin kujanjuoksu" jossa poikaansa yksin kasvattanut Riina Hälikkä kuvaa epätoivoaan, kun pojasta tuli narkomaani ja monin muin tavoin vakavasti häiriintynyt. Pojan isää ei artikkelissa mainita olevan/olleen olemassakaan. Hälikkä on purkanut epätoivoaan mm. huutamalla yksin metsässä ja halaamalla puita.
Kummankaan lehden artikkeleissa ei pohdita sitä miten hyvin nainen sopii pojalle miehen malliksi; ei sitäkään tarvitaanko mallia edes. Eräs kohta HS:n artikkelista saattaa kertoa jotakin oleellista:"Pojan elämään tuli käänne, kun Hälikän isä kuoli. Isoisä oli ollut pojalle tärkeä." Tapahtumaa ei osata - tai haluta - tulkita ratkaisevaksi pojan kehityksen kannalta. Jos kasvava poika ei saa kotoaan mallia miehenä olosta, hän hankkii sen muualta, paikoista jotka saattavat johtaa turmioon. Sillä mallia ja esimerkkiä hän joka tapauksessa etsii ja ottaa käyttöönsä.
En ryhdy pohtimaan syvempiä biologisia syitä, ei ole kompetenssiakaan, mutta naisesta ei ole miehen malliksi. Ei vaikka huutaisi metsässä ja halaisi puita.
Satakunnan Kansa Länsi-Suomi kirjoittaa laajassa, ihannoivaan sävyyn kirjoitetussa äitienpäiväartikkelissaan "kahden äidin perheestä" jossa miehen olemassaolo on kuitattu yhden siemenen kokoiseksi. Kertoo entisen "Valtakadun vanhoilisen" nykylinjasta. Artikkeli herätti joitakin ajatuksia.
Helsingin Sanomissa oli tammikuussa artikkeli "Äidin kujanjuoksu" jossa poikaansa yksin kasvattanut Riina Hälikkä kuvaa epätoivoaan, kun pojasta tuli narkomaani ja monin muin tavoin vakavasti häiriintynyt. Pojan isää ei artikkelissa mainita olevan/olleen olemassakaan. Hälikkä on purkanut epätoivoaan mm. huutamalla yksin metsässä ja halaamalla puita.
Kummankaan lehden artikkeleissa ei pohdita sitä miten hyvin nainen sopii pojalle miehen malliksi; ei sitäkään tarvitaanko mallia edes. Eräs kohta HS:n artikkelista saattaa kertoa jotakin oleellista:"Pojan elämään tuli käänne, kun Hälikän isä kuoli. Isoisä oli ollut pojalle tärkeä." Tapahtumaa ei osata - tai haluta - tulkita ratkaisevaksi pojan kehityksen kannalta. Jos kasvava poika ei saa kotoaan mallia miehenä olosta, hän hankkii sen muualta, paikoista jotka saattavat johtaa turmioon. Sillä mallia ja esimerkkiä hän joka tapauksessa etsii ja ottaa käyttöönsä.
En ryhdy pohtimaan syvempiä biologisia syitä, ei ole kompetenssiakaan, mutta naisesta ei ole miehen malliksi. Ei vaikka huutaisi metsässä ja halaisi puita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jokaisen miehen pitää halata puita ja ryömiä naisen edessä, jämpti homma.
Parempi on miesten vaan kadulla katsella kengänkärkiään, etteivät päädy oikeuteen. Prinsessan tullessa vastaan on syytä vaihtaa kadun toispuolelle. Miehen naama voi olla liian himokkaassa asennossa tai mies voi tuijottaa typykkää muutaman sekunnin liian kauan.
Aloittaja on oikeilla jäljillä.
Yksi Suomen suurimpia ja vaiettuja ongelmia on nämä yh-naikkosten "kasvattamat" poikalapset. Kasvava poika tarvitsee MIEHEN läsnäoloa elämässään.
.
Pojasta tulee mies, kun hän laittaa ässien kypärä päähään ja huutaa suorana suu auki.
Myös uinti jossakin pikku altaassa tekee pojasta miehen.
Porista ei tule koskaan miehiä. Niistä tulee vaan porilaisia.