Yhä useampi kala ui huumepäissään – kokaiinilohet eivät osaa rauhoittua
Huumausaineiden määrät ovat lisääntyneet vesistöissä.
Ounasjoki kalat huumeissa leviltä huumeita tuhansia kiloja ounasjokeen joka kuukausi
Ihmisen käyttämät lääke- ja huumausaineet näkyvät jo hälyttävästi esimerkiksi luonnonlohissa.
Tutkijat ovat entistä enemmän huolissaan vierasaineiden ja etenkin huumeaineiden pitoisuuksista vesissä. Lääkeainejäämiä esiintyy viimeaikaisten globaalien tutkimusten mukaan vesiympäristössä kaikkialla maailmassa.
Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että Euroopan vesistä löytyy etenkin kokaiinia, synteettistä opioidi tramadolia sekä kodeiinia.
Vesistä löytyy myös muita lääke- ja huumeaineita, kuten MDMA:ta, fentanyyliä, metadonia ja morfiinia.
Ruotsalaistutkijat altistivat lohenpoikasia tutkimustarkoituksessa kokaiinille ja pyrkivät selvittämään huumausaineen vaikutuksia kalan käyttäytymiseen.
Lohet vapautettiin Ruotsin toiseksi suurimpaan järveen Vätterniin ja niitä seurattiin kahden kuukauden ajan.
Kokaiinilohet eivät rauhoittuneet
Tutkimuksissa havaittiin, että kokaiinille altistetut lohet eivät rauhoittuneet lohille tavanomaiseen tapaan. Altistetut kalat olivat seurantajakson lopussa aktiivisempia.
Kalat uivat myös kauemmas verrokkiryhmään verrattuna. Tutkimuksessa altistettiin kaloja myös metaboliiteille eli aineenvaihduntatuotteille. Niille altistetut kalat uivat jopa kaksi kertaa kauemmas.
– Ne saattavat joutua huonompaan kuntoon tai niiden on ehkä kompensoitava tilanne etsimällä paljon enemmän ravintoa, mikä tarkoittaa, että ne viettävät enemmän aikaa saalistajien ympäröimänä, tutkija Jack Brand Ruotsin maataloustieteellisestä yliopistosta kertoo.
Väitöskirjatutkija Tea Pihlaja tutki lääkeaineiden vaikutusta kalan maksan niin kutsuttuihin CYP-entsyymeihin.
CYP-entsyymit ovat ihmisellä suuressa roolissa vierasaineiden eliminaatiossa.
Tutkimuksessa osoitettiin, että kirjolohen, CYP-entsyymien toiminta estyy laajasti lääkeaineiden vaikutuksesta.
Entsyymin toiminnan estyessä lääkkeiden ja muiden kemikaalien yhteisvaikutuksia voi tapahtua pienilläkin ympäristöpitoisuuksilla.
Ruokaviraston aikaisemmissa selvityksissä todetaan, että monien ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun alkuvuosista.
Toisaalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on viime vuosina tiukentanut elintarvikkeiden sisältämien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden sekä PFAS-yhdisteiden siedettäviä viikkosaantimääriä.
– Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien haitallisten ja hyödyllisten aineiden pitoisuuksista on tällä hetkellä liian vähän tietoa lisääntyvän käytön turvallisuuden arvioimiseksi, Ruokavirasto kertoo.
EU-kalat -projekti päättyi vuonna 2024.
Huumausaineiden määrät ovat lisääntyneet vesistöissä.
Ounasjoki kalat huumeissa leviltä huumeita tuhansia kiloja ounasjokeen joka kuukausi
Ihmisen käyttämät lääke- ja huumausaineet näkyvät jo hälyttävästi esimerkiksi luonnonlohissa.
Tutkijat ovat entistä enemmän huolissaan vierasaineiden ja etenkin huumeaineiden pitoisuuksista vesissä. Lääkeainejäämiä esiintyy viimeaikaisten globaalien tutkimusten mukaan vesiympäristössä kaikkialla maailmassa.
Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että Euroopan vesistä löytyy etenkin kokaiinia, synteettistä opioidi tramadolia sekä kodeiinia.
Vesistä löytyy myös muita lääke- ja huumeaineita, kuten MDMA:ta, fentanyyliä, metadonia ja morfiinia.
Ruotsalaistutkijat altistivat lohenpoikasia tutkimustarkoituksessa kokaiinille ja pyrkivät selvittämään huumausaineen vaikutuksia kalan käyttäytymiseen.
Lohet vapautettiin Ruotsin toiseksi suurimpaan järveen Vätterniin ja niitä seurattiin kahden kuukauden ajan.
Kokaiinilohet eivät rauhoittuneet
Tutkimuksissa havaittiin, että kokaiinille altistetut lohet eivät rauhoittuneet lohille tavanomaiseen tapaan. Altistetut kalat olivat seurantajakson lopussa aktiivisempia.
Kalat uivat myös kauemmas verrokkiryhmään verrattuna. Tutkimuksessa altistettiin kaloja myös metaboliiteille eli aineenvaihduntatuotteille. Niille altistetut kalat uivat jopa kaksi kertaa kauemmas.
– Ne saattavat joutua huonompaan kuntoon tai niiden on ehkä kompensoitava tilanne etsimällä paljon enemmän ravintoa, mikä tarkoittaa, että ne viettävät enemmän aikaa saalistajien ympäröimänä, tutkija Jack Brand Ruotsin maataloustieteellisestä yliopistosta kertoo.
Väitöskirjatutkija Tea Pihlaja tutki lääkeaineiden vaikutusta kalan maksan niin kutsuttuihin CYP-entsyymeihin.
CYP-entsyymit ovat ihmisellä suuressa roolissa vierasaineiden eliminaatiossa.
Tutkimuksessa osoitettiin, että kirjolohen, CYP-entsyymien toiminta estyy laajasti lääkeaineiden vaikutuksesta.
Entsyymin toiminnan estyessä lääkkeiden ja muiden kemikaalien yhteisvaikutuksia voi tapahtua pienilläkin ympäristöpitoisuuksilla.
Ruokaviraston aikaisemmissa selvityksissä todetaan, että monien ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun alkuvuosista.
Toisaalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on viime vuosina tiukentanut elintarvikkeiden sisältämien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden sekä PFAS-yhdisteiden siedettäviä viikkosaantimääriä.
– Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien haitallisten ja hyödyllisten aineiden pitoisuuksista on tällä hetkellä liian vähän tietoa lisääntyvän käytön turvallisuuden arvioimiseksi, Ruokavirasto kertoo.
EU-kalat -projekti päättyi vuonna 2024.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuo nyt oli sellaista diipa-daapaa, että meni yli ymmärryksen, kuten täi joskus pula-aikana...