Aihe, josta ehkä on eniten kiistaa kristillisten seurakuntien piirissä, on kysymys oikeasta raamatullisesta pyhäpäivästä. Tämä on siksi tärkeä aihe, koska pyhäpäiväkysymys on myös pelastuskysymys. Ei niin, että pelastuisimme tekojemme kautta, ainoastaan armosta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, koska emme voi saada syntejämme anteeksi muuta kuin Jeesuksen sovitusuhrin kautta. Mutta Jumala vaatii, että luovumme synneistämme, jos mielimme päästä Taivaaseen ja Uuteen Maahan. Ja synti on juuri Jumalan lain rikkomista, myös sitä jos emme pyhitä sapatinpäivää.
No niin, eli neljäs käsky kehottaa pyhittämään seitsemännen päivän ja olemaan silloin tekemättä työtä ja askareita. Tämän käskyn rikkominen on myös syntiä(1.Joh.3:4).
Toiset viettävät pyhäpäivänään sunnuntaita, toiset lauantaita ja kolmannet väittävät voivansa itse valita minkä päivän tahansa. Tää kolmas vaihtoehto putoaa heti pois, koska Jumala on nimenomaan kehoittanut pyhittämään seitsemännen päivän. Mitä päivää juutalaiskansa pyhitti Vanhan Testamentin aikaan, siitä selviää mikä oli oikea pyhäpäivä Vanhan Liiton aikana. Tunnettu tosiasia on, että juutalaiskansa on aina pyhittänyt pyhäpäivänään lauantai-sapattia, joka ajoittuu perjantain ja lauantain auringonlaskujen väliin. Eka vaihtoehto, eli sunnuntaikin putoaa siten pois, kun luemme Matteuksen evankeliumista, että Jeesus opetti ettei laista katoa ja poistu(eikä siis muutukaan) yksikään kirjain tai piirto (Matt.5:17-21). Ja tätä vahvistaa myös se, että luettuamme Uuden Testamentin alusta loppuun, emme sieltä löydä yhtään mainintaa siitä, että pyhäpäivä pitäisi muuttaa viikon seitsemänneltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle.
Ja viikon seitsemäs päivähän oikeasti on lauantai, vaikka se Suomessa ja joissakin muissakin maissa 1970-luvun alussa muutettiinkin sunnuntaiksi. Ihmisten tekemä muutos ei muuta Jumalan säädöksiä.
Kirkkohistoriasta taas selviää, että 300-luvun alussa Rooman valtakunnassa tapahtui jotain outoa. Silloin, vuonna 321 keisari lailla teki viikon ensimmäisestä päivästä, aurinkopäivästä, Rooman yhteiskunnan viikottaisen vapaapäivän. Rooman kirkko paavi Sylvesterin johdolla seurasi pian perässä lopettaen sapatinvieton ja alkaen viettää pyhäpäivänään aurinkopäivää, viikon ensimmäistä, joka nyt oli Rooman yhteiskunnan lakisääteinen juhlapäivä.
Eli oikea Raamatullinen pyhäpäivä on sapatti-lauantai. Sapattiuskonpuhdistus menee nopealla vauhdilla eteenpäin. Jatkuvasti ympäri maailmaa uskovat huomattuaan asian, alkavat pyhittään oikeata pyhäpäivää sapatti-lauantaita ja luopuvat sunnuntaista. Suurin sapattia viettävä seurakunta taitaa nykyään olla Seitsemännen Päivän Adventtiseurakunta, ja toisena tulee perässä Seitsemännen Päivän Helluntaiseurakunta, joita heitäkin on jo useita miljoonia.
Liity sinäkin sapatinviettäjien joukkoon ja astu askel eteenpäin kuuliaisuuden tiellä ja vältä pedon merkki.
No niin, eli neljäs käsky kehottaa pyhittämään seitsemännen päivän ja olemaan silloin tekemättä työtä ja askareita. Tämän käskyn rikkominen on myös syntiä(1.Joh.3:4).
Toiset viettävät pyhäpäivänään sunnuntaita, toiset lauantaita ja kolmannet väittävät voivansa itse valita minkä päivän tahansa. Tää kolmas vaihtoehto putoaa heti pois, koska Jumala on nimenomaan kehoittanut pyhittämään seitsemännen päivän. Mitä päivää juutalaiskansa pyhitti Vanhan Testamentin aikaan, siitä selviää mikä oli oikea pyhäpäivä Vanhan Liiton aikana. Tunnettu tosiasia on, että juutalaiskansa on aina pyhittänyt pyhäpäivänään lauantai-sapattia, joka ajoittuu perjantain ja lauantain auringonlaskujen väliin. Eka vaihtoehto, eli sunnuntaikin putoaa siten pois, kun luemme Matteuksen evankeliumista, että Jeesus opetti ettei laista katoa ja poistu(eikä siis muutukaan) yksikään kirjain tai piirto (Matt.5:17-21). Ja tätä vahvistaa myös se, että luettuamme Uuden Testamentin alusta loppuun, emme sieltä löydä yhtään mainintaa siitä, että pyhäpäivä pitäisi muuttaa viikon seitsemänneltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle.
Ja viikon seitsemäs päivähän oikeasti on lauantai, vaikka se Suomessa ja joissakin muissakin maissa 1970-luvun alussa muutettiinkin sunnuntaiksi. Ihmisten tekemä muutos ei muuta Jumalan säädöksiä.
Kirkkohistoriasta taas selviää, että 300-luvun alussa Rooman valtakunnassa tapahtui jotain outoa. Silloin, vuonna 321 keisari lailla teki viikon ensimmäisestä päivästä, aurinkopäivästä, Rooman yhteiskunnan viikottaisen vapaapäivän. Rooman kirkko paavi Sylvesterin johdolla seurasi pian perässä lopettaen sapatinvieton ja alkaen viettää pyhäpäivänään aurinkopäivää, viikon ensimmäistä, joka nyt oli Rooman yhteiskunnan lakisääteinen juhlapäivä.
Eli oikea Raamatullinen pyhäpäivä on sapatti-lauantai. Sapattiuskonpuhdistus menee nopealla vauhdilla eteenpäin. Jatkuvasti ympäri maailmaa uskovat huomattuaan asian, alkavat pyhittään oikeata pyhäpäivää sapatti-lauantaita ja luopuvat sunnuntaista. Suurin sapattia viettävä seurakunta taitaa nykyään olla Seitsemännen Päivän Adventtiseurakunta, ja toisena tulee perässä Seitsemännen Päivän Helluntaiseurakunta, joita heitäkin on jo useita miljoonia.
Liity sinäkin sapatinviettäjien joukkoon ja astu askel eteenpäin kuuliaisuuden tiellä ja vältä pedon merkki.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ajaton, kaikkitietävä, kaikkivoipa ja rakastava Jumala teki suuren suunnitelman, siinä loi taivaan ja maan.
Laittoi sitten valot päälle ja jatkoi luomisen työtä suunnitelman mukaan aina sritsämänteen päivään asti.
Milloin huilasi pitäen lepopäivän luomisen työstään voipuneena.
Tuo ajaton, kaikkitietävä, kaikkivoipa, ja rakastava Jumala.
Eipä nukuta sapatin vartiossa !
Kyllä kai uskovainen sapattina saa syntiä tehdä vaikka muuten se on kielletty.
Kaikkitietävä, kaikennäkevä ja rakastava Jumala kun ummistaa silmänsä lepoon, niin ei ole syntilöiden töitä näkemässä.
Ei ole mitään tuomittavaa kun ei ole mitään syntiä tapahtunut.
Nyt lipsahti sillä viikon ensimmäinen päivä muutettiin sunnuntaista maanantaiksi silloin aikoinaan. Ei siinä pyhäpäivää siirretty vaan viikonpäivän järjestysnumeroa.
kaste ei vielä pelasta .Pitää ensin uudestisyntyä.
Apostoilien teot 8:16 sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.
8:17 Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.
Oli kastettu Herran Jeesuksen nimeen ja silti Pyhä Henii ei ollut ullut yhteenkään hsitä, koska he olivat ihastuneet ihmeisiin yms eikä Jeesukseen. Ihinen jossa ei ole Pyhää Henkeä ei ole uudestisyntynyt ja Jumalan lapsi.
Anteeksi nyt vaan mutta...
Tuo ei riitä kuin alkuun sillä sitten on vielä edessä se vuosikymmenten anekauppa.
Pastori se lupaa
"Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa"
Saako muuten sapattina tehdä anekauppaa vai onko se sapatinrikkomisen suuri synti mistä rangaistukseksi Raamatussa, tuossa rakastavan Jumalan sanassa on määrätty kuolleeksi kivittäminen?
Sapatti ja anekauppa pitää erottaa toisistaan kuin Johannes Kastajan pää erotettiin ruumiista.
Loppuu se kaupustelu.
Mikä on sanan tulkinta tai laki siinä kohtaa kun tulee sapattina jollekkulle jano ja tilaa Alkosta kotiinkuljetuksena mieleisensä annoksen alkoholia.
Onko se sapattisynti sille joka sen työn suorittaa eli pitääkö hänet siitä rankaista sanan mukaan vai antaa aineena tippiä hyvästä työstä ?
Sama levy joka foorumilla!!keksi nyt jo uus!!
Ei rakastavan, ajattoman, kaikkitietävän ja kaikkivoipan Jumalan virheetöntä, ristiriidatonta, muuttumatonta ja tulkinnasta vapaata sanaa voi keksiä uudestaan sillä se on ikuista.
No tosin sitä on käännetty, ymmärretty, sensuroitu ja tulkittu sopivasti uusiksi ajan tarpeisiin maalitolppiakin siirtämällä. Vuosien saatossa aina sopivan lopputuloksen lampaiden paimentamiseksi ja aitauksessa pitämiseksi.
Joku uusi liittokin on kuulemma julistettu, miehen ei tarvitse esinahkaansa leikata ollakseen rakastavalle Jumalalleen kelvollinen paratiissiin.
Joku sydämmen ympärileikkaus kuulemma riittäisi jonkun tulkitsijan mukaan.
Ja se VT pitäisi nyt jättää sekin vähemmälle plaraamiselle.
Tuo kaikista rakastavin sana rakastavan Jumalan sanoista.
Sapatin rikkojaakaan ei kivitellä ei sitten minään päivänä.
Voi voi mitä epäuskoisuutta.
ja tämä jaksaa!sama levy, kymmenillä eri keskustelu palstoilla!
Ylifariseus lahkon jankuttamista kuten Paavalin herjaaminen sekä kaikki muut herjat.
Tosi ilkeää uskonnollisuutta.
Kannattaa kiertää kaukaa.