Ukrainan sodan ja Venäjään kohdistettujen pakotteiden vaikutukset Suomen hyvinvointiin ovat olleet monikanavaisia ja monella tapaa raskaita. Alla on tiivis, tutkimus- ja asiantuntijalähteisiin perustuva kokonaiskuva vaikutuksista.
Venäjä‑kaupan romahtaminen on ollut yksi suurimmista suorista iskuista. Vienti Venäjälle on pudonnut noin puoleen ja tuonti jopa 75 % vuoden takaisesta, mikä on muuttanut Suomen ulkomaankaupan rakenteita nopeasti.
Teollisuus ja elintarviketeollisuus ovat kärsineet erityisesti, koska raaka‑aineiden ja energian hinnat ovat nousseet ja saatavuus heikentynyt. Myös logistiikkakustannukset ovat nousseet. Lowell
Pk‑yrityksille pakotteet ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita, erityisesti vienti‑ ja tuontimahdollisuuksien supistumisen vuoksi. Monet yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan tuotantoaan ja etsimään uusia markkinoita.
Sota on kiihdyttänyt inflaatiota Suomessa. Vuonna 2023 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 7,1 %, mikä on nopeinta sitten 1980‑luvun. Energian hinnannousu on ollut keskeinen syy, ja se on siirtynyt laajasti muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Tämä on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja lisännyt epävarmuutta, mikä näkyy kulutuksen supistumisena.
Inflaation kiihtyminen on johtanut nopeisiin korkojen nostoihin euroalueella. Euribor‑korot ovat nousseet jyrkästi, mikä on lisännyt suomalaisten kotitalouksien ja yritysten lainanhoitokustannuksia.
Venäläisten turistien määrän romahtaminen on iskenyt erityisesti Itä‑Suomeen, jossa venäläismatkailu oli merkittävä tulonlähde. Odotettua elpymistä ei tapahtunut pandemian jälkeen sodan vuoksi.
Energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti, mikä on vaikuttanut sekä yrityksiin että kotitalouksiin. Suomen Pankin mukaan energian hintakehitys on ollut keskeinen inflaation ajuri koko euroalueella.
Kuluttajien luottamus romahti sodan alettua. Epävarmuus tulevasta on saanut kotitaloudet säästämään ja lykkäämään hankintoja, mikä hidastaa talouskasvua.
On perusteltua sanoa, että vaikutukset suomalaisten hyvinvointiin ovat olleet tuntuvia:
Ostovoima heikentynyt
Yritysten kustannukset nousseet ja markkinat muuttuneet
Korkeat energiahinnat ja korkojen nousu rasittavat taloutta
Alueelliset vaikutukset (erityisesti Itä‑Suomi) ovat olleet raskaita
Epävarmuus heikentää kulutusta ja investointeja
Vaikutukset eivät kuitenkaan ole täysin lamauttaneet taloutta: yritykset ovat sopeutuneet, ja Suomen talous on jatkanut kasvua, vaikkakin hitaampaa.
Venäjä‑kaupan romahtaminen on ollut yksi suurimmista suorista iskuista. Vienti Venäjälle on pudonnut noin puoleen ja tuonti jopa 75 % vuoden takaisesta, mikä on muuttanut Suomen ulkomaankaupan rakenteita nopeasti.
Teollisuus ja elintarviketeollisuus ovat kärsineet erityisesti, koska raaka‑aineiden ja energian hinnat ovat nousseet ja saatavuus heikentynyt. Myös logistiikkakustannukset ovat nousseet. Lowell
Pk‑yrityksille pakotteet ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita, erityisesti vienti‑ ja tuontimahdollisuuksien supistumisen vuoksi. Monet yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan tuotantoaan ja etsimään uusia markkinoita.
Sota on kiihdyttänyt inflaatiota Suomessa. Vuonna 2023 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 7,1 %, mikä on nopeinta sitten 1980‑luvun. Energian hinnannousu on ollut keskeinen syy, ja se on siirtynyt laajasti muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Tämä on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja lisännyt epävarmuutta, mikä näkyy kulutuksen supistumisena.
Inflaation kiihtyminen on johtanut nopeisiin korkojen nostoihin euroalueella. Euribor‑korot ovat nousseet jyrkästi, mikä on lisännyt suomalaisten kotitalouksien ja yritysten lainanhoitokustannuksia.
Venäläisten turistien määrän romahtaminen on iskenyt erityisesti Itä‑Suomeen, jossa venäläismatkailu oli merkittävä tulonlähde. Odotettua elpymistä ei tapahtunut pandemian jälkeen sodan vuoksi.
Energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti, mikä on vaikuttanut sekä yrityksiin että kotitalouksiin. Suomen Pankin mukaan energian hintakehitys on ollut keskeinen inflaation ajuri koko euroalueella.
Kuluttajien luottamus romahti sodan alettua. Epävarmuus tulevasta on saanut kotitaloudet säästämään ja lykkäämään hankintoja, mikä hidastaa talouskasvua.
On perusteltua sanoa, että vaikutukset suomalaisten hyvinvointiin ovat olleet tuntuvia:
Ostovoima heikentynyt
Yritysten kustannukset nousseet ja markkinat muuttuneet
Korkeat energiahinnat ja korkojen nousu rasittavat taloutta
Alueelliset vaikutukset (erityisesti Itä‑Suomi) ovat olleet raskaita
Epävarmuus heikentää kulutusta ja investointeja
Vaikutukset eivät kuitenkaan ole täysin lamauttaneet taloutta: yritykset ovat sopeutuneet, ja Suomen talous on jatkanut kasvua, vaikkakin hitaampaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onko Stubb suurempi vihollinen Suomen kansan suuren enemmistön hyvinvoinnille kuin Putin?
Kyllä vahvasti siltä näyttää
Ukrainan tuki on tuonut 400 uutta konkurssia pelkästään Maaliskuussa 2026.
Mahtavaa tukea Ukrainaa
Mitä sen vällii , pääasia että eliitille riittää veroale jytkyjä ..
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19358777/ukrainan-tuki-vastaan-syopakuolemat-kumpi-valitaan#comment-141874451
Syöpäkuolemat on Ukrainan tuen seuraus
Ukrainasta on tuotu Suomeen syöpää sairastavia ihmisiä saamaan hoitoa.
HUS Syöpäkeskuksesta kerrotaan, että sairaalassa on ollut hoidettavana alkusyksystä lähtien yhteensä viitisentoista Ukrainasta kuljetettua potilasta. Heistä suuri osa on sairastanut yleisimpiä syöpätyyppejä.
– Sieltä on tuotu melanoomapotilaita, jotka ovat tarvinneet kalliita lääkehoitoja, yksittäisiä rinta-, suolisto- ja keuhkosyöpää sairastavia henkilöitä sekä leukemiapotilaita, kertoo HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri, toimialajohtaja Johanna Mattson.
Kyseessä on kansainvälinen viranomaisyhteistyö, jota Suomessa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Mattson kertoo, että HUS saa hoidon tarpeessa olevista ukrainalaisista potilaista listoja. Suomalaisia ei ole tällä Ukrainalaisten ohituskaistalla.
– Pyrimme ottamaan listoilla olevista potilaista kaikki muut paitsi sellaiset, joiden lähtökunto tai sairauden vaihe vaikuttaa siltä, että syöpä olisi parasta hoitaa lähellä kotimaata, kertoo Mattson.
Noin 10 000 uutta potilasta vuodessa hoitava HUSin Syöpäkeskus kykenee ottamaan helposti pienen määrän ukrainalaisia potilaita. Suomalaisten hoidot eivät ukrainalaisten vuoksi Mattsonin mukaan valitettavasti viivästyy.
– Olemme katsoneet, että tämä on niin tärkeää, että pyrimme mahdollisuuksien mukaan osallistumaan ukrainalaisten hoitoon, hän sanoo.
Valtaosa sodassa olevan Ukrainan syöpäsairaista hoidetaan sen naapurimaissa, kuten Unkarissa. Mattson arvelee, että yksi syy Suomessa hoidettujen ukrainalaisten pieneen määrään on se, että maamme koetaan olevan kaukana.
– Tänne tulo edellyttää lentomatkaa ja vakavasti sairastuneet ehkä haluavat hoitoa mahdollisimman lähellä omaa maataan ja kotiaan, hän pohtii.
Ukrainalaisia syöpäpotilaita tullee Suomeen lisää lähikuukausina. Syöpäkeskuksessa kartoitetaan jokaisen tilanne erikseen ja heille järjestyy hoitopaikka.
– Syövän hoito on kiireellistä, tyhjäkäyntiä ei ole. Arvioimme aina, onko meillä mahdollisuus hoitaa potilaita. Tähän asti on ollut, Mattson kertoo.
Hän arvioi, että sodan jatkuessa uusia potilaita tulee varmasti lisää, koska syöpä on sairautena varsin yleinen.
HUSin Syöpäkeskuksessa on ollut hoidettavana suuri määrä Suomessa olevia ukrainalaisia pakolaisnaisia, joista suurimmalla osalla on ollut rintasyöpä. Ensimmäisten tapausten hoito alkoi viime keväänä.
Eikös se Ukrainan sota ollutkaan noita Marinin vika ?
Venäjän agressiivinen hyökkäyssota on aihauttanut lukuisia YT-neuvotteluja
sekä runsaasti irtisanomisia.
Ukrainan 2014 syttynyt sisällissota on jo eskaloitunut Venäjän ja Suomen alueelle.
Eikä ole. Vaihda valeuutisesi oikeisiin ja rehellisiin.
Taas joku Pietarin trollitehtaalta kirjoittelee.
Ja Lehtiuskovaiset vinkuu muuta.. Öö Yle kerto öö pakko olla totta ööö...
Yli 500 miljoonaa löyty suomelta heti 100 panssarinyrkkiin.
Eikä päättäjät sanoneet, ettei ole rahaa.
Sotaan ja tappovehkeisiin löytyy rahaa vaikka ja kuinka, mutten elämään ja terveyteen.
Rahaa on kyllä - mieti verotusta - se vain jaetaan epäoikeudenmukaisesti epätasan.