Jos lopetan epilepsialääkityksen omin päin, mitä voi seurata?

Tilanne: diagnosoitu epilepsia muutamia vuosia sitten, siihen määrätty elinkau.. siis elinikäinen lääkitys. Olen epäillyt alusta asti sitä, onko diagnoosi oikea. Usean vuoden ajan olen syönyt lääkettä, omasta pyynnöstäni sen määrää on tiputeltu mutta ei suostuttu poistamaan. Kohtauksia en ole saanut tuona aikana, ja epäilen että kyse ei ole ollut kohtauksesta silloinkaan, kun olen päätynyt sairaalahoitoon diagnosoitavaksi. Perustelut tähän löytyvät, mutta lääkäreitä ei ole kiinnostanut kun kontrollikäynneillä olen yrittänyt puhua tästä.

Lopetin lääkityksen pari kk sitten. Kohta olisi taas kontrollikäynti. Uskallanko sanoa, että en enää syö lääkkeitä, ja toivon vaikka lääkkeetöntä hoitoa? Voiko lääkäri olla niin ikävä henkilö, että ottaisi minulta vaikka ajokortin pois kun ei lääkkeet maistu, tai jotain muuta, nuhtelua vakavampaa?
18279
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Millä perusteella sinulla todettiin epilepsia? mitä tutkimuksia tehtiin?

Äänestä
  • Olin kaatunut sänkyni viereen, tai vaihtoehtoisesti tippunut sängystä. Maannut matolla arviolta 0-12 tuntia, herännyt sitten kuhmu päässä, lihakset kipeänä ja saatoin olla henkisestikin hieman hidastunut. Parin päivän päästä veli halusi viedä tutkimuksiin, kun valitin lihasjumia. Eeg:ssä löytyi jotain. Magneettikuvassa ei mitään. Selkäydinnäytteessä ei mitään.

    Miksi epäilen diagnoosia? Olin ollut vahvassa humalatilassa, tullut baarista kotiin ja luulen, että olen kaatunut, lyönyt pääni ja taju on mennyt. Vuosi sitten todettiin myös uniapnea. Mitä jos olenkin maannut hapenpuutteessa sen ajan kun olen maannut? Ennen tapausta oli myös fyysisesti ja henkisesti raskasta aikaa. Mielestäni tässä on ollut altistavia tekijöitä, joiden vuoksi tapaus on tapahtunut. Silloin diagnoosi olisi kai lähinnä eeg:n perusteella tehty, ja sen kai ei pitäisi riittää diagnoosiin? Lääkäriä vaan ei tunnu kiinnostavan, kun yritän näitä selittää.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Olin kaatunut sänkyni viereen, tai vaihtoehtoisesti tippunut sängystä. Maannut matolla arviolta 0-12 tuntia, herännyt sitten kuhmu päässä, lihakset kipeänä ja saatoin olla henkisestikin hieman hidastunut. Parin päivän päästä veli halusi viedä tutkimuksiin, kun valitin lihasjumia. Eeg:ssä löytyi jotain. Magneettikuvassa ei mitään. Selkäydinnäytteessä ei mitään.

    Miksi epäilen diagnoosia? Olin ollut vahvassa humalatilassa, tullut baarista kotiin ja luulen, että olen kaatunut, lyönyt pääni ja taju on mennyt. Vuosi sitten todettiin myös uniapnea. Mitä jos olenkin maannut hapenpuutteessa sen ajan kun olen maannut? Ennen tapausta oli myös fyysisesti ja henkisesti raskasta aikaa. Mielestäni tässä on ollut altistavia tekijöitä, joiden vuoksi tapaus on tapahtunut. Silloin diagnoosi olisi kai lähinnä eeg:n perusteella tehty, ja sen kai ei pitäisi riittää diagnoosiin? Lääkäriä vaan ei tunnu kiinnostavan, kun yritän näitä selittää.

    hapenpuute vaurioittaa aivoja 4-6 minuutissa. Joten mitäköhän 12 tunnin hape puute mahtaa vaikuttaa? EEG:llä selvitetään, ovatko kohtaukselliset oireet epileptisiä.Se voi paljastaa aivojen poikkeavaa toimintaa, vaikka tutkimushetkellä ei olisi käynnissä kohtausta.

    ei kait se humala ole enää parin päivän kuluttua ole vaikuttanut sun aivoissa?

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    hapenpuute vaurioittaa aivoja 4-6 minuutissa. Joten mitäköhän 12 tunnin hape puute mahtaa vaikuttaa? EEG:llä selvitetään, ovatko kohtaukselliset oireet epileptisiä.Se voi paljastaa aivojen poikkeavaa toimintaa, vaikka tutkimushetkellä ei olisi käynnissä kohtausta.

    ei kait se humala ole enää parin päivän kuluttua ole vaikuttanut sun aivoissa?

    No selvin päin kyllä olin jo eeg-tutkimuksessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    No selvin päin kyllä olin jo eeg-tutkimuksessa.

    Edelleen sinulla on potilaana oikeus kieltäytyä hoidosta.

    Äänestä

Sinulla ei ole epilepsia niin minkä takia hakeuduit lääkäriin? Sinulla on potilaana itsemääräämisoikeus ja oikeus kieltäytyä hoidosta.

Äänestä
  • Niin, kommentoinkin jo tuohon aiempaan, että lihakset olivat jumissa, ehkä henkisestikin jotenkin hidastunut? En hakeutunut itse tosiaan lääkäriin. Diagnoosinkin haluaisin pois, mutta se saattaa olla vielä vaikeampaa..kunhan ei lääkkeitä tarvitsisi syödä. Miksi söisin lääkkeitä jos tunnen etten tarvitse niitä. Sori, en intä tässä mitään vaikka näyttää siltä :D.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Niin, kommentoinkin jo tuohon aiempaan, että lihakset olivat jumissa, ehkä henkisestikin jotenkin hidastunut? En hakeutunut itse tosiaan lääkäriin. Diagnoosinkin haluaisin pois, mutta se saattaa olla vielä vaikeampaa..kunhan ei lääkkeitä tarvitsisi syödä. Miksi söisin lääkkeitä jos tunnen etten tarvitse niitä. Sori, en intä tässä mitään vaikka näyttää siltä :D.

    Juuri lääkkeiden ansiosta tunnet, ettet tarvitsisi niitä. Kun jätät lääkkeet pois, kohtauksia alkaa taas tulla. Tässä on siis kaksi vaihtoehtoa, joko lääkkeet tai kohtaukset. Kumman valitset?
    Lääkkeetöntä hoitoa ei tietääkseni epilepsiaan ole.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Niin, kommentoinkin jo tuohon aiempaan, että lihakset olivat jumissa, ehkä henkisestikin jotenkin hidastunut? En hakeutunut itse tosiaan lääkäriin. Diagnoosinkin haluaisin pois, mutta se saattaa olla vielä vaikeampaa..kunhan ei lääkkeitä tarvitsisi syödä. Miksi söisin lääkkeitä jos tunnen etten tarvitse niitä. Sori, en intä tässä mitään vaikka näyttää siltä :D.

    No mene uudelleen tutkimuksiin

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Juuri lääkkeiden ansiosta tunnet, ettet tarvitsisi niitä. Kun jätät lääkkeet pois, kohtauksia alkaa taas tulla. Tässä on siis kaksi vaihtoehtoa, joko lääkkeet tai kohtaukset. Kumman valitset?
    Lääkkeetöntä hoitoa ei tietääkseni epilepsiaan ole.

    Jos olisin varma siitä epilepsiasta, söisin varmaan lääkkeeni melko mukisematta kuten nytkin tein monen vuoden ajan. Mutta uskon, että kevyehköin perustein tehty diagnoosi. Toisaalta lääkärit eivät tienneet, mitä ennen tilannetta oli tapahtunut (humalatila ja pidemmällä aikavälillä raskasta aikaa). Kun ne eivät tulleet mieleen itsellekään heti alkuunsa, niin vaikea saada kerrottua niitä enää, niin että diagnoosia voisi vaikka poistaa.

    Äänestä

  • Kannattaa kysyä neurologilta tuota asiaa! Mitään lääkärin määräävää lääkettä ei tulis lopettaa ominpäin!

    Äänestä

Miksi sä juot kun sulla on uniapnea? eikö lääkäri kertonut miten alkoholi vaikuttaa ?

Äänestä
  • Uniapneadiagnoosi tuli vuosi sitten, epilepsiadiagnoosista kohta 7 vuotta. Eli en tiennyt 7 vuotta sitten uniapneasta, ei ole edes ylipainoa josta olisi voinut sellaista epäillä.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Uniapneadiagnoosi tuli vuosi sitten, epilepsiadiagnoosista kohta 7 vuotta. Eli en tiennyt 7 vuotta sitten uniapneasta, ei ole edes ylipainoa josta olisi voinut sellaista epäillä.

    miten sun uniapneaa hoidetaan

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Uniapneadiagnoosi tuli vuosi sitten, epilepsiadiagnoosista kohta 7 vuotta. Eli en tiennyt 7 vuotta sitten uniapneasta, ei ole edes ylipainoa josta olisi voinut sellaista epäillä.

    eli sinä lopetit juomisen kun sait uniapnea diagnoosin

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    miten sun uniapneaa hoidetaan

    Cpap-laitteella, hyvin on mennyt sen kanssa

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    eli sinä lopetit juomisen kun sait uniapnea diagnoosin

    No en, mutta viime kuukausina alkanut vähentää alkoholin käyttöä vähän enemmän. En nyt mikään suurkuluttaja aiemminkaan ole ollut, mutta oli varaa vähennellä.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    No en, mutta viime kuukausina alkanut vähentää alkoholin käyttöä vähän enemmän. En nyt mikään suurkuluttaja aiemminkaan ole ollut, mutta oli varaa vähennellä.

    Tiesitkö miten alkoholi vaikuttaa uniapneaan

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tilanne: diagnosoitu epilepsia muutamia vuosia sitten, siihen määrätty elinkau.. siis elinikäinen lääkitys. Olen epäillyt alusta asti sitä, onko diagnoosi oikea. Usean vuoden ajan olen syönyt lääkettä, omasta pyynnöstäni sen määrää on tiputeltu mutta ei suostuttu poistamaan. Kohtauksia en ole saanut tuona aikana, ja epäilen että kyse ei ole ollut kohtauksesta silloinkaan, kun olen päätynyt sairaalahoitoon diagnosoitavaksi. Perustelut tähän löytyvät, mutta lääkäreitä ei ole kiinnostanut kun kontrollikäynneillä olen yrittänyt puhua tästä.

Lopetin lääkityksen pari kk sitten. Kohta olisi taas kontrollikäynti. Uskallanko sanoa, että en enää syö lääkkeitä, ja toivon vaikka lääkkeetöntä hoitoa? Voiko lääkäri olla niin ikävä henkilö, että ottaisi minulta vaikka ajokortin pois kun ei lääkkeet maistu, tai jotain muuta, nuhtelua vakavampaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu