Esimerkiksi lapsuusajasta.. Mikö jäänyt eniten vaivaamaan niin, että se tuottaa tavalla tai toisella tuskaa ja ahdistusta tänäänkin? Onko se yksittäinen asia, voisiko sitä selvittää vai ei? Näettekö painajaisia? Onko kyseessä asiakokonaisuus, josta mahdollisesti seurannut traumaperäistä oireilua ? Miettikää ja vastaukset toki tervetulleita
Muistosi, mikä on tuskallisen hankala käsitellä?
Anonyymi-ap
6512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla monia...en nää unia...en tiedä/ole ihan varma, liittyykö tuo tunteiden käsittelyyni, meitä on silläkin saralla moneksi. Muita , jotka ei nää unia?
Ahdistusta tuskaa lapsuudesta - muistoista - häpeää - syyllisyyttä- ehkä joskus painajaisiakin - ei kuitenkaan säännöllisesti just lapsuuden traumoista. Toisaalta ymmärrän hyvinkin että se aika jolloin mä oon ollu lapsi, on ollut kasvun aikaa, saan antaa itselleni rauhan niistä muistoista, ahdistavistakin.
Kyllähän monella on ollut rankka lapsuus, tavalla tai toisella. Etenkin kun mennään ajassa taaksepäin, sodan jälkeinen suomi...sotilaat tulivat rintamalta kotiin loukkaantuneina ja vihaisina, semmosta se monesti oli. Lapsuuteen liittyy monellakin vanhemman tai vanhempien julmuus, joillakin taas välit ovat suhteellisen lämpimät. Vakaumuksellisuys myös on voinut olla vaikuttimena esimerkiksi äitien ankaruudelle tai isien hyväksikäytölle , esimerkiksi. En väitä itse Uskonnollisuutta/vakaumuksellisuutta syyksi millekään Vääryydelle, mutta sen Varjolla on voitu anteeksiantaa seksuaalirikoksia ja lasten vakavia pahoinpitelyjä. Pahin lapsuustrauma on varmasti lapsenraiskaus ja pahimmillaan pedofiilin synnit on heitetty johonkin "armonmereen". Hyvää vointia teille ja hyvää kevään jatkoa.
On tietysti, tottakai lapsuuden traumoja. En yhtään väheksyis yhtään minkään ikäkauden traumoja. Mutt näin kun ikää tulee, lapsuudesta ei muista juurimitään, mutt tietää kuitenkin jotain tapahtuneen, vakavaakin.
Vanhuudessa alkaa nousta pintaan kaikenlaisia muistoja. Onko dementia suojamekanismi kipeitä muistoja vastaan?
Niin, vanhuuden dementia on varmaankin sairaus. Eiks?
Mutt sellainen iäntuoma - muistamattomuus on mielestäni ihan normaalia, siinä menee unholaan sekä iloiset että ikävät asiat - ei kaikista muistoista tarvitse "suojautua tai puolustautua" - niitä ei vain muista ja onko tarpeenkaan? Kovalevy muutenkin ikääntyessä niin kovin täynnä kaikenlaista, muistettavaa.