YIT rakentaa ensin pienen sitten täysmittaisen datakeskuksen Kontiolahteen.
Pieni keskus syntyy jo nykyisella 220 kV verkolla.
Jo nyt Suomen shköntuotanto kapsiteetii on 25% kulutusta pienempi.
Mutta ennekuin päästään isosti rahaa tuhlaamaan pitää rakentaa Hyytokoski -Kontolahti 400 kV siirtoyhteys.
Pohjoiskarjalassa on pöääasissa pieniä puroja joista saa vain vähän virtaa. Suurimmat Kaltimo ja Kuurna voivat tuottaa 34 MW jos on vettä.
Muita on Uimaharju 100 MW, Pankakoski on omavarainen.
Siis ensin rakennetaan verovaroin Infra jotta ulkomainen yhtiö saa fasiliteetit kuntoon.
Tulot Suomelle +-0.
Miksi datakeskus? Datakeskuksia tarvitaan vuosi vuodelta enemmän. Pohjoiset valtiot kuten Kanada, Norja, Ruotsi ja Suomi ovat haluttuja sijaintimaita. Suomi kiinnostaa, koska meillä on halvini sähkö, ollematon sähkövero, paljon meri- ja järvivettä ja kylmä ilmasto, joka vähentää merkittävästi jäähdyttämiseen tarvittavaa energiaa.
Rakennusinvestointien työllistävä vaikutus kestää 1...2 vuotta,
Tietokoneet ovat kaikki tuontitavaraa. Eli ”miljardi-investoinnit” ovat suuria puheita ilman sisältöä.
https://www.youtube.com/watch?v=fEMfzxNqGN0
Pieni keskus syntyy jo nykyisella 220 kV verkolla.
Jo nyt Suomen shköntuotanto kapsiteetii on 25% kulutusta pienempi.
Mutta ennekuin päästään isosti rahaa tuhlaamaan pitää rakentaa Hyytokoski -Kontolahti 400 kV siirtoyhteys.
Pohjoiskarjalassa on pöääasissa pieniä puroja joista saa vain vähän virtaa. Suurimmat Kaltimo ja Kuurna voivat tuottaa 34 MW jos on vettä.
Muita on Uimaharju 100 MW, Pankakoski on omavarainen.
Siis ensin rakennetaan verovaroin Infra jotta ulkomainen yhtiö saa fasiliteetit kuntoon.
Tulot Suomelle +-0.
Miksi datakeskus? Datakeskuksia tarvitaan vuosi vuodelta enemmän. Pohjoiset valtiot kuten Kanada, Norja, Ruotsi ja Suomi ovat haluttuja sijaintimaita. Suomi kiinnostaa, koska meillä on halvini sähkö, ollematon sähkövero, paljon meri- ja järvivettä ja kylmä ilmasto, joka vähentää merkittävästi jäähdyttämiseen tarvittavaa energiaa.
Rakennusinvestointien työllistävä vaikutus kestää 1...2 vuotta,
Tietokoneet ovat kaikki tuontitavaraa. Eli ”miljardi-investoinnit” ovat suuria puheita ilman sisältöä.
https://www.youtube.com/watch?v=fEMfzxNqGN0
Vastaukset 16
Vanhimmat
Valmistumisensa jälkeen datakeskus työllistää vain vähän karrikoiden muutamia siivoojia, vartijoita ja muutamia muita huoltohenkilöitä.
Ei se vartijoita, siivoojia ja huoltohenkilöitä työllistä yhtään sen enempää.
Niillä vain työkohteet lisääntyy palkan pysyessä ennallaan.
Kunnanjohtaja Jari Tuononen on päässyt isojen poikien seuraan.
Siellä puhutaan miljardeista, tajoillaan lounaita, päivällisiä, taputellaan selkään, hyvä Jari olet kunnon poika.
Datakeskuksesta ei jää edes siivooijien verorahoja kuntaan, maksajina me olemme hyviä.
Rakentajat tulevat muilta mailta, koneet hankitaabn verottomasti nekin kaukomailta.
Meidän on maksettava keskukseb rakentaminen, infra ja SÄHKÖLASKUT.
Jari Tuononen on kuin Fingerporin johtaja Aulis Homelius.
Stabionille riittä virtaa ja veikon tolopaan!
Kyllä tänne tarvitaan suurteollisuutta ja investointeja.
Se 400kV linja ei tule jos ei ole luvassa suurteollisuutta joten datakeskukset ovat tervetulleita tänne pohjolaan.
Sen linjan myötä tänne on mahdollisuus tulla muutakin teollisuutta jotka voivat työllistää ihmisiä ja aina on sitten mahdollista myös verottaa hiukan enemmänkin.
Toivossa on parempi eläköityy?
Meri myttyyn se kyyrönsuon aurinkopuisto. Olishan siihenkin saatu rahhaa kkdettua tosin ei niinpaljo kuin datakeskukseen.
Luehan Vahteran blogi Datakeskusten hyödyistä!
Vaalan kunta lahjoitti Googlelle satojen hehtaarien tontin.
Keskuksen rakentamispäätös odottas sähköveropäätöstä.
Jos vero on 0,05 snt/kWh keskus rakennetaan.
Me kuolevaiset maksamme 2,253 snt/kWh.
Mitä me saamme lahjoittamall sähkömme googlelle? Ilmaisia pornovideoita?
Lehdessä oli juttu Microsoftin yhdestä datakeskuksesta Englannissa. Sen hinta on 250 miljoonaa euroa, sähkötehon tarve 80 MW ja työllistää noin 100 henkeä.
Vertailun vuoksi Googlen Haminan myllyn teho on 100 MW. Näistä luvuista voi päätellä sähkön tarvetta ja työllisyysvaikutuksia.
Jonkun on myös se sähkö tehtävä ja silläkin on työllistävä vaikutus kansallisella tasolla.
Kyllä on taas olematonta tietoa.
Sähkötehtaan työllistävä vaikutus on aikasta pientä.
Vesivoimalassa ei tarvita ketään.
Lämpövoimalan sähköntuotanto on olematonta, risuja toimitta puutavaryhtiö sivutuotteena.
Atomimiilua vartioi muutama kerrassaan.
Aurinkovoimaloita ei kannata edes mainita.
Tuulimyllyt ei tarvii ensimmäistäkään työläistä.
Yks ukko valavoo koko Suomen sähköntuotantoa ja algoritmi laskee paljonko kuluttajalta kärsii nyhtää.
Vesivoimalassa ei tarvita ketään.
Huolto ja korjaushenkilöstö työllistää paljon.
Tuulivoimaloiden lapojen tarkistus/korjaus. Atomivoimaloiden huollossa erikoisosaajia paljon ym ym
"Huolto ja korjaushenkilöstö työllistää paljon".
Onko tuolle väitteelle minkäänlaisia numeerisia edes arvauksia.
Don Quiotet , Rosinante ja SAncho Panza taistelevat tuulimyllyjen vikoja vastaan.
Atomivoimalaa OL3 rakensi Arevalainen joka oli ammatiltaan palomestari, commissaire des incendies.
Atomivoimala tarkastetaan täydellisesti joka 5. vuosi jolloin ulkomailta tulee 500...2000 työntvkijää 1...2 kk ajaksi Suomeen..
Esim OL3 Vuosihuoltoa varten tulee Suomeen n. 1000 alienia.
Jokainen tuulimylly vikaantuu noin 10 kertaa vuodessa jolloin ne tarvitsevat noin 20 000 remonttia vuodessa.
Muista kuitenkin että myllyt ovat ulkomaalaista valmistetta jolloin remonntti tehdään vaalmistajan tau ulkomaisen omisajan alihankkijoiden toimesta.
Kaikki kunnossapito ja korjaus henkilösto ovat alieneja.
Siis huolto ei työllistä Suomaisia kuin joissain vähäisissä aputöissä (ei vaadi osaamista).