Kyseessä kerrostalo.
Asunnosta A on katkaistu sähköt esim. maksamattoman sähkölaskun takia.
Mutta joku neropatti keksii ovelan kytkentätavan:
Asunnon B pistorasiaan kytketään maadoitettu pistoke (16A), josta lähteekin vain 1 johto (vaihe), eli nolla- ja suojajohtimia ei tuossa pistokkeessa ole kytketty mihinkään.
Tuon johdon toinen pää kytketään maadoitettuun jatkopistorasiaan (siis sellaiseen, joka on tarkoitettu jatkojohdon tekemiseen) .
Tuon saman jatkopistorasian muut johdot (nolla, maadoitus) on kytketty toiseen maadoitettuun pistokkeeseen, joka on kytketty Asunnon A maadoitettuun 16 A pistorasiaan.
Jos kyseessä on vielä vanha kerrostalo, niin niissähän asuntoon tulee vain L ja PEN -johtimet. Ja kun lain mukaan maadoitusjohdinta ei saa katkaista, niin kun ei ole erillistä nolla ja suojamaadotusjohtoa talojakamosta huoneistoon, niin tällöin se, ettei maadoitusjohdinta saa katkaista samalla tarkoittaa myös sitä, ettei nollajohdinta myöskään ole katkaistu (kun se PEN = samalla sekä nolla että maadoitus). Niinpä ainoastaan vaihejohdin on katkaistu, esim. 1-napaisella pääkytkimellä talojakamossa.
Olettaisin siis tämän jatkojohtovirityksen teknisesti toimivan aivan oikein...
Mutta miten sähkömittarit reagoivat tuohon?
Tuossahan syntyy mielenkiintoinen tilanne mittauksen kannalta:
Vaihejohdon virta kulkee asunnon B sähkömittarin kautta, mutta nollajohdon paluuvirta asunnon A sähkömittarin kautta.
Miten (jos mitenkään) sen sähkömittarin suunnittelija on varautunut tällaiseen (todennäköisesti määräystenvastaiseen) kytkentään?
Ja miten nuo asuntojen A ja B sähkömittarit tuohon outoon tilanteeseen reagoivat?
Asunnosta A on katkaistu sähköt esim. maksamattoman sähkölaskun takia.
Mutta joku neropatti keksii ovelan kytkentätavan:
Asunnon B pistorasiaan kytketään maadoitettu pistoke (16A), josta lähteekin vain 1 johto (vaihe), eli nolla- ja suojajohtimia ei tuossa pistokkeessa ole kytketty mihinkään.
Tuon johdon toinen pää kytketään maadoitettuun jatkopistorasiaan (siis sellaiseen, joka on tarkoitettu jatkojohdon tekemiseen) .
Tuon saman jatkopistorasian muut johdot (nolla, maadoitus) on kytketty toiseen maadoitettuun pistokkeeseen, joka on kytketty Asunnon A maadoitettuun 16 A pistorasiaan.
Jos kyseessä on vielä vanha kerrostalo, niin niissähän asuntoon tulee vain L ja PEN -johtimet. Ja kun lain mukaan maadoitusjohdinta ei saa katkaista, niin kun ei ole erillistä nolla ja suojamaadotusjohtoa talojakamosta huoneistoon, niin tällöin se, ettei maadoitusjohdinta saa katkaista samalla tarkoittaa myös sitä, ettei nollajohdinta myöskään ole katkaistu (kun se PEN = samalla sekä nolla että maadoitus). Niinpä ainoastaan vaihejohdin on katkaistu, esim. 1-napaisella pääkytkimellä talojakamossa.
Olettaisin siis tämän jatkojohtovirityksen teknisesti toimivan aivan oikein...
Mutta miten sähkömittarit reagoivat tuohon?
Tuossahan syntyy mielenkiintoinen tilanne mittauksen kannalta:
Vaihejohdon virta kulkee asunnon B sähkömittarin kautta, mutta nollajohdon paluuvirta asunnon A sähkömittarin kautta.
Miten (jos mitenkään) sen sähkömittarin suunnittelija on varautunut tällaiseen (todennäköisesti määräystenvastaiseen) kytkentään?
Ja miten nuo asuntojen A ja B sähkömittarit tuohon outoon tilanteeseen reagoivat?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nollajohdon paluuvirta ei kulje asunnon A sähkömittarin kautta -mittarillehan on vain tuotu nolla nollakiskosta -se ei mene mittarin "läpi"
Lainaus:
[Nollajohdon paluuvirta ei kulje asunnon A sähkömittarin kautta -mittarillehan on vain tuotu nolla nollakiskosta -se ei mene mittarin "läpi"]
Olet periaatetasolla väärässä, mutta nykyaikaisten digitaalitekniikkaa käyttävien mittarien osalta todennäköisesti käytännössä oikeassa.
Sitä en 100% varmuudella tiedä, miten sähkömittarit Suomessa kytketään, mutta ulkomailla olen nähnyt käytäntöä. jossa mittari vain painetaan kiinni mittarijalustaan, ja silloin kun jalusta on ilman mittaria, jalustassa näkyy selkeästi 4 metallista kontaktinastaa.
Eli tuleva sähkö 2 nastan avulla sisään ja mittarilta lähtevä sähkö esim. asuntoon 2 nastan kautta ulos. Ainakin tuossa tapauksessa sähkö kulkee molempiin suuntiin mittarin läpi.
Se, miten mittarin sisäinen kytkentä on toteutettu, on sitten eri asia.
Periaatteessa kai mittarin voi toteuttaa näinkin:
Mittarin tulo- ja lähtöpuolen nasta A (= Suomessa nolla) on kytketty suoraan toisiinsa, ja mittarin sisällä tuota nastaa A käytetään vain kahteen tarkoitukseen:
1) Mittarin oma käyttösähkö otetaan tulopuolen nastojen A ja B väliltä
ja
2) Mittari mittaa nastojen A ja B välisen jännitteen, mutta mittaa virran yksinapaisesti tulo-B ja lähtö-B nastojen väliltä.
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tuon kommentoijan väite on melkein kokonaan totta.
Virran osalta se on 100% totta, mutta jännitteen osalta tuon asunnon B mittarissa: asunnon A kulutuksen osalta paluu (eli nolla-) johtimen osalta johtimen oma jännitehäviö jää syntymättä. Tosin, kun johdin on jouduttu mitoittamaan maksimikulutuksen (=pääsulakekoon) mukaan, niin tuo jännitehäviö on merkityksellinen vain, jos kulutus on lähelä sitä maksimikulutusta, muussa tapauksessahan tuo jännitehäviö jää pieneksi.
Ohmin laki U = R*I pätee tässäkin, missä:
U = johtimen oma jännitehäviö
R = johtimen resistanssi
I = johtimen kautta kulkeva virta
Kerrostaloasunnon yksivaiheliitännän pääsulakekoko riippuu talosta, uudemmissa taloissa se on usein 1 * 35A, vanhemmissa 1 * 25A, aivan ikivanhoissa voi olla tätäkin pienempi, esim. 1 * 20A tai jopa vain 1 * 16A.
Näkeekö Fingridin ylläpitämästä Datahub -palvelusta myös oman asuntonsa pääsulakekoon?
Linkki Datahub -palveluun:
https://oma.datahub.fi/
Fyysisesti siis molempien johtimien virta menee mittarin läpi, mutta nykyisissä digitaalimittareissa toteutustapa voi hyvinkin olla (ja yleensä onkin) se, että A (Suomessa nolla) -johdinta ei käytetä mittarin sisällä muuhun kuin mittarin omaan energiatarpeeseen sekä A ja B -johdinten välisen jännitteen mittaamiseen.
Suomeen sovellettuna siis:
A = Nolla
B = Vaihe
Joissain maissa (esim. Filippiinit) vastaava kytkentä on:
A = Vaihe 1
B = Vaihe 2
Kannattaa huomata, että Filippiineillä kahden eri vaiheen väliltä tulee 240V ja vaiheen ja nollan väliltä tulee vaiheiden 1 ja 2 osalta 120V, mutta vaiheen 3 osalta 208V.
Jos jotakuta kiinnostaa, hakusanat hakukoneeseen: High-Leg Delta.
Filippiineillä kaikki 3 vaihetta ovat siis keskenään kyllä symmetrisiä, mutta nollan suhteen epäsymmetrisiä, eli 3-vaihemoottori toimii 3 eri vaiheeseen kytkettynä oikein, kunhan nolla jätetään kytkemättä. Jos sen nollan kytkee myös, niin 1 käämeistä saa 208V odottamansa 127V-130V sijasta, ja todennäköisesti moottorista palaa tuo yksi käämi ylijännitteen aiheuttaman ylivirran seurauksena.
Piirräppä kytkennästä kuva ja mieti vielä uudestaan että miten sille nollalle voisi olla reitti mittarin läpi mihinkään kun se on tuotu vain napaan 11 - ja varsinkaan kun vaiheetkin katkaistu ennen sitä
Nolla ei mene mittarin läpi, ei vanhoissa eikä uusissakaan mittareissa.
Nolla on mittarilla vain käyttöjännitteen paluujohtona, ja se on samassa potentiaalissa kaikissa mittareissa ja huoneistoissa.
Siihen on syynsä, miksi tuo kytkentä on luvaton:
"Tuon saman jatkopistorasian muut johdot (nolla, maadoitus) on kytketty toiseen maadoitettuun pistokkeeseen, joka on kytketty Asunnon A maadoitettuun 16 A pistorasiaan."
Jos Asunnon A pistorasiaan kytketyn pistokkeen irrottaa (kun Asunnon B pistorasiaan kytketty pistoke on edelleen kytkettynä), niin juuri irrotetun pistokkeen piikeistä voi saada sähköiskun.
Toki kyse on jo kulutuslaitteen läpi kulkeneesta virrasta, mutta siitäkin voi saada hengenvaarallisen sähköiskun.
Mutta joku neropatti keksinyt muka ovelan aktivointi aloituksen....
Koska lähes kaikki sähkömittarit on uudistettu, niin todennäköisesti mittari tekee hälytyksen virheestä. Vanhat mekaaniset mittarit tuon sallisivat mutta näyttäisivät väärin ja mahdolliseti kytkentä voisi aiheuttaa laitteiden runkoon vaiheen.
Kannattaisi sinunkin edes vähän tutustua kWh mittarin ja talon sähköjen kytkentöihin.
Mikä vastauksessa oli mielestäsi väärin?