Koska minullaon todettu pikkulapsena hahmotushäiriö, kömpelyys ja motoriikka-ongelmia.
oon selviytynyt arjesta ihan ok tasolla mut välillä ihmiset joutuu vääntään rautalangasrta minulle ja joskus arjessa on tullut eteen pulmiakin.
Kerran esim liiviä laitoin ylleni jota en osannu laittaa . Se oli raivaussahan liivi joten isä tuli apuun.
Minulla ei ole apuvälineitä eikä ketään auttajaa kuten edunvalvoja. Asun isäni kanssa.
Lisäksi haaste on tulevaisuudessa se kun en ole kovin sosiaalinen ihminen.
Minulla ei ole diagnoosissa merkittynä älyllisesti kehitysvammainen.
Oon tehnyt älykkyystestejä kaksi joista tällaiset tulokset;
mensan testi 128
toisen testin nimmee en muista mutta tulos oli aika huono 76
elämäni aikana oon joutunut välillä haastaviin tilanteisiin itseni kannalta. En kerran osannut Helsingissä toimia juna-asemalla kun missasin 5 junaa . Sain sitten apua siihen.
Kerran myös tuo liivisekoilujuttu ja kerran henkselihousujen kanssa tuli ongelmia.
Toisaalta selviydyn yleensä kyllä arjesta. Mutta käsien kömpelyys aiheuttaa välillä ongelmia ja se hahmotushäiriö. Saatan epäröidä jos pitää jotain laitetta painaa tai nostaa tai vääntää. Onko tuttua teille tämä? Pelko että hajotan laitteen jos en osaa käsitellä sitä oikein?
Aika avutonta kerran oli autokorjaamolla kun korjaaja käski mun nostaa auton sisällä olevasta painikkeesta mun käski painaa jotta konepelti nousee ylös jolloin iski paniikki ja mun piti käskeä hänet apuun koska pelko että hajoitan vipulaitteen. Korjaaja katsoi mua pitkään ja koin ahdistavana sen tilanteen että jotenkin koin että korjaaja vähätteli minua.
Osaan maksaa laskut. Osaan käyttää kyllä laitteitakin.
Mutta semmosta hapuilua. Unohtelen paljon myös asioita.
oon selviytynyt arjesta ihan ok tasolla mut välillä ihmiset joutuu vääntään rautalangasrta minulle ja joskus arjessa on tullut eteen pulmiakin.
Kerran esim liiviä laitoin ylleni jota en osannu laittaa . Se oli raivaussahan liivi joten isä tuli apuun.
Minulla ei ole apuvälineitä eikä ketään auttajaa kuten edunvalvoja. Asun isäni kanssa.
Lisäksi haaste on tulevaisuudessa se kun en ole kovin sosiaalinen ihminen.
Minulla ei ole diagnoosissa merkittynä älyllisesti kehitysvammainen.
Oon tehnyt älykkyystestejä kaksi joista tällaiset tulokset;
mensan testi 128
toisen testin nimmee en muista mutta tulos oli aika huono 76
elämäni aikana oon joutunut välillä haastaviin tilanteisiin itseni kannalta. En kerran osannut Helsingissä toimia juna-asemalla kun missasin 5 junaa . Sain sitten apua siihen.
Kerran myös tuo liivisekoilujuttu ja kerran henkselihousujen kanssa tuli ongelmia.
Toisaalta selviydyn yleensä kyllä arjesta. Mutta käsien kömpelyys aiheuttaa välillä ongelmia ja se hahmotushäiriö. Saatan epäröidä jos pitää jotain laitetta painaa tai nostaa tai vääntää. Onko tuttua teille tämä? Pelko että hajotan laitteen jos en osaa käsitellä sitä oikein?
Aika avutonta kerran oli autokorjaamolla kun korjaaja käski mun nostaa auton sisällä olevasta painikkeesta mun käski painaa jotta konepelti nousee ylös jolloin iski paniikki ja mun piti käskeä hänet apuun koska pelko että hajoitan vipulaitteen. Korjaaja katsoi mua pitkään ja koin ahdistavana sen tilanteen että jotenkin koin että korjaaja vähätteli minua.
Osaan maksaa laskut. Osaan käyttää kyllä laitteitakin.
Mutta semmosta hapuilua. Unohtelen paljon myös asioita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vanhempani eivät ole koskaan juuri puhuneet minulle kertoneet sitä että nuoruuvessa oli todettu noita kehityshäiriöitä.
En tiiä miksi on vaienneet . En ole kysynyt mut veikkaisin että ajatelleet että selviydyn kuitenki tarpeeksi hyvin ja eivät ole halunneet aiheuttaa minulle mielipahaa ja ongelmia.
Silti toisinaan tuntuu että kyllä tuollaisista asioista pitäisi puhua.
En ole vanhemmilleni siitä vihainen ja katkera.
Silloin jos on todettu älyllinen kehitysvamma silloin on Kehitysvamma.
Kun taas ne joilla Ekko niillä on väärin laitettu Lievä Kehitysvamma ja jos on kehitysvamma ja Adhd silloin kehitysvamma diagnoosi on väärin laitettu sillä Adhd suhteen on todettu niillä pitäisi olla liitännäisenä Autismi tai Fasd.