Raamattu kertoo Jumalan suhteesta ihmiskuntaan, jakautuen Vanhaan ja Uuteen testamenttiin: Vanha testamentti kuvaa luomista, Israelin kansan historiaa ja Jumalan liittoa heidän kanssaan, kun taas Uusi testamentti keskittyy Jeesuksen elämään, opetuksiin, kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä kristinuskon syntyyn ja leviämiseen. Se on kokoelma historiallisia kertomuksia, lakeja, runoutta, profeettojen sanomia ja hengellistä opetusta, joka tarjoaa ohjausta elämään, moraalista opetusta ja syvempää ymmärrystä Jumalasta ja ihmisen paikasta maailmassa.
Raamatun pääteemat:
Luominen ja synti: Kertomus maailman luomisesta ja ihmisen lankeemuksesta, joka johti kärsimykseen.
Jumalan liitot: Jumalan sitoutuminen ihmiskuntaan, ensin juutalaisten kautta (Vanha testamentti) ja sitten Jeesuksen kautta (Uusi testamentti).
Jeesus Kristus: Uuden testamentin keskiössä; hänen opetuksensa rakkaudesta, pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta.
Ihmisen suhde Jumalaan: Miten ihminen voi elää oikeudenmukaisesti ja rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä.
Jumalan valtakunta: Tulevaisuuden toivo maailman parantumisesta ja Jumalan oikeudenmukaisen hallinnon palauttamisesta.
Raamatun rakenne:
Vanha testamentti: Sisältää Pentateukin (Mooseksen kirjat), historialliset kirjat, runolliset ja viisauskirjat (kuten Psalmit) sekä profeettojen kirjat.
Uusi testamentti: Neljä evankeliumia (Jeesuksen elämä), Apostolien teot (kirkon alkuvaiheet), kirjeet (Paavalin ja muiden) sekä Ilmestyskirja (tulevaisuuden ennustukset).
Vaikutus:
Raamatulla on ollut valtava vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, oikeuteen, kieleen, taiteeseen ja maailmankuvaan.
Raamatun pääteemat:
Luominen ja synti: Kertomus maailman luomisesta ja ihmisen lankeemuksesta, joka johti kärsimykseen.
Jumalan liitot: Jumalan sitoutuminen ihmiskuntaan, ensin juutalaisten kautta (Vanha testamentti) ja sitten Jeesuksen kautta (Uusi testamentti).
Jeesus Kristus: Uuden testamentin keskiössä; hänen opetuksensa rakkaudesta, pelastuksesta ja Jumalan valtakunnasta.
Ihmisen suhde Jumalaan: Miten ihminen voi elää oikeudenmukaisesti ja rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä.
Jumalan valtakunta: Tulevaisuuden toivo maailman parantumisesta ja Jumalan oikeudenmukaisen hallinnon palauttamisesta.
Raamatun rakenne:
Vanha testamentti: Sisältää Pentateukin (Mooseksen kirjat), historialliset kirjat, runolliset ja viisauskirjat (kuten Psalmit) sekä profeettojen kirjat.
Uusi testamentti: Neljä evankeliumia (Jeesuksen elämä), Apostolien teot (kirkon alkuvaiheet), kirjeet (Paavalin ja muiden) sekä Ilmestyskirja (tulevaisuuden ennustukset).
Vaikutus:
Raamatulla on ollut valtava vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, oikeuteen, kieleen, taiteeseen ja maailmankuvaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maailman "ensimmäistä ihmistä" ei voi nimetä, sillä ihmisen kehitys on jatkumo, mutta tieteellisesti vanhimmat tunnetut ihmislajin (Homo) edustajat ovat afrikkalaisia fossiileja, kuten Etiopiasta löydetty noin 2,8 miljoonan vuoden ikäinen luu, joka viittaa varhaisempaan ihmislajien ilmaantumiseen, ja Homo habilis noin 2,3–2,4 miljoonaa vuotta sitten, kun taas Homo erectus oli ensimmäinen laajalle levinnyt "maailmankansalainen" Afrikasta Aasiaan. Uskonnollisesti, kuten Raamatussa, ensimmäinen ihminen on Aatami.
Tieteellinen näkökulma:
Varhaisimmat ihmisen sukuun kuuluvat (Homo): Etiopiasta löytynyt noin 2,8 miljoonan vuoden ikäinen leukaluu, joka osoittaa ihmisen historian olevan pidempi kuin luultiin.
Homo habilis : Tunnistettu varhaisimmaksi ihmisen sukuun kuuluvaksi lajiksi, josta on löydöksiä noin 2,3–2,4 miljoonaa vuotta sitten.
Homo erectus : Ensimmäinen ihmislaji, joka levittäytyi Afrikasta Aasiaan, noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten, ja oli "ensimmäinen maailmankansalainen".
Nykymuoto (Homo sapiens): Kehittyi Afrikassa myöhemmin, ja nykyihminen on ainoa elossa oleva ihmislaji.
Uskonnollinen näkökulma:
Raamatun mukaan: Ensimmäinen ihminen oli Aatami, joka asui Eedenin puutarhassa.
Yhteenveto:
"Ensimmäinen ihminen" riippuu siitä, mitä määritelmää käytetään: fossiililöydöksissä mennään miljoonia vuosia taaksepäin varhaisimpiin ihmisen sukuun kuuluviin, kun taas uskonnollisissa teksteissä puhutaan Aatamista.
On yksi asia, mistä Raamattu kertoo ja kokonaan toinen pitääkö mikään jutuista paikkansa.
Luomistaru, tulvat ja Baabelin tornit ovat täyttä satua, juutalisten "historiassa" on kosketuskohtia todellisuuteen satunnaisesti jos olleenkaan (Mooses on satuhahmo, samoin ilmeisesti koko orjuus Egyptissä on tarua) jne.
Eikä Jeesuksenkaan historiallisuudesta ole minkäänlaista luotettavaa todistetta. Pietari ilmeisemmin oli olemassa ja kirjoitti muutaman kirjeen lulttinsa kannattajille. Tosin osa kirjeistäkin on myöhemmin tehtyjä väärennöksi (mutta vain osa).
Raamatun vaikutus kulttuuriin on mielenkiintoinen kysymys. Esimerkiksi komeita ja kalliita kirkkoja on toki rakennettu, mutta kun katsoo vaikka Helsingin tuomiokirkkoa korinttolaisine pylväineen, niin mikä siinä on "raamatullista"? Katon patsaat ovat suoraa kreaikkalaisen veistosperinteen jatkoa, arkkitehtuuri viittaa (pakanalliseen) antiikin klassiseen arkkitehtuuriin (kuten juuri ne korinttolaiset pylväät). Tai jos katsoo vaikka varhaista maalaustaidetta, niin taide oli tyylillisesti ja teknisesti hyvin samanlaissta oli aiheena sitten Maria tai Venus. Raamattu antoi toki aiheita, kuten historia ja vaikkapa Kreikan jumaltarut.
Kristinuskon vaikutus länsimaiseen oikeusjärjestelmään on aika ohut, jos sitäkään. Oikeushistoriamme lähtee pakanallisen Rooman 12 taulun laista. Roomalaisen perinteen muostoja useissa Länsi-Euroopan oikeusistuimissa on edelleen Justitian patsas (roomalainen oikeuden jumalatar, jolla miekka ja vaaka). Inkvisitio keksi kuuustelupöytäkirjat, mikä on tähän päivään saakka kestänyt innovaatio, mutta ei sitäkään Raamatusta keksitty.