Neuvostoliittolaisten lentäjien ilmavoittoväitteet talvisodassa vs suomalaisten tappiot

Neuvostoliittolaiset tunnetusti liioittelivat Talvisodassa ilmavoitoillaan mutta miten liioittelu jakaantui eri yksikköjen välillä?

Ensiksi suomalaisten tappiot:
35 tai 36 ilmataisteluissa
7 ilmatorjunnan pudottamaa
4 "muut syyt"

Potentiaalisesti suomalaiset ovat voineet menettää ilmataisteluissa lähes 40 lentokonetta. Näistä yksi on suomalaisten omien raporttien mukaan ollut pommikoneen ampujien pudottama.

Neuvostoliittolaisten hävittäjärykmenttien tutkimuksissa (suomalaiset lähteet) varmennetut ilmavoitot sekä ilmavoittoväitteet (neuvostolähteet) :

7 IAP - 9 ilmavoittoa (68 ilmavoittoväitettä )
49 IAP - 9 ilmavoittoa (16 ilmavoittoväitettä ) - yli puolet väitteistä ilmavoittoja ❗
68 IAP - 7 ilmavoittoa (68 ilmavoittoväitettä )
25 IAP - 4 ilmavoittoa (45 ilmavoittoväitettä )
145 IAP - 2 ilmavoittoa (5 ilmavoittoväitettä )
38 IAP - 1 ilmavoitto (8 ilmavoittoväitettä )

Itämeren Laivaston yksiköt - 1 ilmavoitto (54 väitettä❗❗❗)
Pommikoneiden ampujat - 2 pudotusta (146 väitettä❗❗❗)

Hävittäjälentäjien 265 ilmavoittoväitteistä ainakin 33 on voitu vahvistaa suomalaisten omista lähteistä. VVS RKKA:n hävittäjälentäjien 211 ilmavoittoväitteistä 32 eli noin 15% voidaan vahvistaa suomalaisten tappiolähteistä.

Eniten liioittelivat pommikoneiden ampujat (1:73,tuskin yllätys) ja Itämeren Laivaston lentäjät (1:54). Luotettavimmat ilmavoittoväitteet esittivät VVS RKKA:n 49.hävittäjälentorykmentti ja 145.hävittäjälentorykmentti.

Hävittäjien välisissä ilmataisteluissa suomalaisten voittosuhdeluku oli vain noin 1:2

-----Stieglitz-----
13235
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Hävittäjälentäjien väitteet (ainakin VVS RKKA:n eli armeijan lentoyksikköjen) eivät eronneet kovinkaan paljon jatkosodan loppupuolen suomalaislentäjien vastaavista kun niitä verrataan vihollisen todellisiin tappioihin. Brewster-laivueen lentäjien väitteistä vain 11% oli ilmavoittoja vuonna 1943.

Äänestä

EI OLE LUOTETTAVIA tietoja kun tiltu, tiltu ja stallari kans!

Äänestä

Aika hyvin linjassa aikaisemman toteamuksieni kanssa, eli Neuvostoliiton ilmavoimat tuhosivat Suomen ilmavoimat viiteen kertaan. 🤭

Äänestä

Eräissä Suomen ilmavoimien historia-opuksissa on Suomen ilmavoimien taistelutappioiksi 30.11.39-13.3.40 ilmoitettu 53 konetta eikä 47.

1Äänestä
  • Ehkä kuutta vaurioitunutta konetta on yritetty korjata, mutta sodan jälkeen todettu, ettei kannata tai onnistu.

    Äänestä

Pommikoneiden ampujien väitteet ylipäätänsä olivat II maailmansodassa erittäin epäuskottavia. Usein 20-40 kertaa suuremmat kuin mitkä olivat vihollisen konetappiot pommikoneita vastaan.

Suomalainen ilmatorjunta ja lentäjät eivät muuten ampuneet alas enemmän viholliskonetta kuin mitkä oli heidän väitteensä. Jopa taistelutappioista huomattava osa johtui muista syistä kuin vihollisen tulituksesta. Tämä seikka minua onkin aina huvittanut sillä kun NL menetti lentokoneita monet pitivät heidän koneitaan luotettavina, mekaanikot olivat ammattimiehiä ja lentäjät eivät tehneet virheitä. Kaikki syyt menetykseen johtuivat suomalaisten tulituksesta.

Neuvostoliitto lensi pelkästään 100 000 sotalentoa Suomea vastaan talvisodassa. Geust esitti Red Stars Vol 7 osassa että sen tappiot kaikista mahdollisista syistä johtuen olivat jopa yli 900 konetta. Geustin metodit tietäen hän sisälsi lukuun kaikki poiskirjatut liittyi ne sitten sotalentoihin tai muihin lentoihin (mm siirtolennot joita on ollut paljon, samoin kuin koulutuslennot). Luku sisälsi vauriopoistot, koneet jotka pääsivät kotikentille mutta jotka katsottiin kulumisten ja vaurioiden vuoksi korjauskelvottomiksi. II maailmansodan aikaiset lentokoneet olivat nykymittapuun mukaan suorastaan hengenvaarallisia lentää muillakin kuin sotalennoilla. Talvisodan olosuhteet olivat hyvin kurjat, samoin lentokentät. Kone saattoi sakata tms vikaantua milloin tahansa. On täysin selvä asia että melkoinen osa 100 000 sotalennoista päättyi koneen tuhoutumiseen muista kuin taistelullisista syistä. Esim Krivosheevin mukaan NL menetti onnettomuuksissa 1941-45 kaikkiaan 60 400 lentokonetta. Kun suuri osa tapahtui paremmilla koneilla kuin 1939-40 ja lentovolyymit olivat kaikkiaan 3 500 000 eli 35 kertaa talvisodan volyymit voimme vain arvioida miten suuri osa noista Geustin mainitsemista "yli 900:sta" oli näitä lento-onnettomuuksia

Muuten. NL määritteli onnettomuuksiksi myös sotalennoilla menetetyt mikäli voitiin osoittaa että kone ei ollut vaurioitunut taistelussa. Tosin osassa tapauksissa on ollut myös vihollisvaikutusta. Toisaalta monet taistelutappioiden "ei palannut lennolta" ovat olleet muista kuin vihollisvaikutuksesta menetettyjä.

Ja lopuksi. Suomen lentokonemenetykset jatkosodassa olivat yli 2 kertaa suuremmat kuin varsinaiset taistelutappiot. Geustin mukaan NL olisi menettänyt 400 - 450 konetta talvisodan sotatappioina mutta varsin todennäköisesti läheskään kaikkia ei menetetty suomalaisten it:n tai lentäjien alasmpumisen vuoksi. Jos kone putosi jonnekin Itä-Suomen korpeen ei aina tiedetty pudotettiinko kone vai putosiko se itse.

1Äänestä

Talvisodassa NL lensi enemmän sotalentoja kuin mitä Suomen ilmavalvonta kirjasi koko jatkosodassa rintaman yllä tai sen yli tapahtuneita Neuvostoliiton lentoja.

Jatkosodassa sen ensimmäisiä paria viikkoa lukuunottamatta Neuvostoliitto käytti hävittäjiä suojaamaan pommikonemuodostelmiaan. Talvisodassa suomalaisten ilmavoittoväitteistä likipitäen 80% koostui pommikoneista.

2Äänestä
  • Kolmen talvisodan hävittäjälentolaivueen(24, 26,28) yhteensä 185 ilmavoittoväitteistä 43 oli yksimoottorisia koneita (hävittäjät, tiedustelukoneet) ja 142 pommikoneita. Koska eteenkin pommikoneet lensivät syvälle Suomen puolelle voitiin koneen pudottaminen tai putoaminen tarkistaa. Tämä pakotti lentäjät esittämään väitteitä maltillisemmin. Tämä on ollut yleinen ilmiö ilmasodassa 1939-45. Kun ilmataistelu siirtyy vihollisen puolelle eikä viholliskoneen putoamista voida usein varmistaa kasvaa kyseenalaisten ilmaväitteiden osuus. Tämä ilmeni eteenkin jatkosodassa vuosina 1942-44. Tämä on syy miksi talvisodassa suomalaisten lentäjien ja osin myös ilmatorjunnan pudotusväitteet olivat selvästi uskottavammat kuin jatkosodassa.

    Äänestä

  • Kolmen talvisodan hävittäjälentolaivueen(24, 26,28) yhteensä 185 ilmavoittoväitteistä 43 oli yksimoottorisia koneita (hävittäjät, tiedustelukoneet) ja 142 pommikoneita. Koska eteenkin pommikoneet lensivät syvälle Suomen puolelle voitiin koneen pudottaminen tai putoaminen tarkistaa. Tämä pakotti lentäjät esittämään väitteitä maltillisemmin. Tämä on ollut yleinen ilmiö ilmasodassa 1939-45. Kun ilmataistelu siirtyy vihollisen puolelle eikä viholliskoneen putoamista voida usein varmistaa kasvaa kyseenalaisten ilmaväitteiden osuus. Tämä ilmeni eteenkin jatkosodassa vuosina 1942-44. Tämä on syy miksi talvisodassa suomalaisten lentäjien ja osin myös ilmatorjunnan pudotusväitteet olivat selvästi uskottavammat kuin jatkosodassa.

    1Äänestä

Kaikesta huolimatta se 165 miljoonan asukkaan Neuvostoliiton kerrassaan pitelemättömäksi sotavoimaksi kehua retosteltu puna-armeija ei kyennyt valtaamaan 3,5 miljoonan asukkaan Suomea.
On siinä tiltureppanoilla totuudessa kestämistä.
Jaxuhalit ny kummiskin.

Äänestä

Stallari, stallari, stallari! Tiltu ei kerro LUOTETTAVIA TIETOJA!

Äänestä

Yllättävältä saattaa tuntua se että suomalaiset hävittäjälentäjät eivät olleet ilmataisteluissa neuvostoliittolaisia hävittäjäkoneita vastaan tuon parempia. Mutta sama tilannehan vallitsi myös jatkosodan jälkipuoliskolla. Vuonna 1943 Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa voittosuhde oli 1:3. Tammi-toukokuussa 1944 tasan 1:1 ja kesällä 1944 Kannaksella ja Viipurinlahdella 1:2,5. Laatokan Karjalassa tilanne suurinpiirtein 1:1.

Vuosikymmenet on suomalaisille rakennettu melko kaunisteltu kertomus suomalaisten "virtuoosimaisuudesta". Monet hölmöt ovat myös hurahtaneet uskomaan että poikamme taivaalla olisivat olleet "maailman parhaimmat". 🤣

Äänestä
  • Talvisodassa suomalaisten ”eturivin” hävittäjä oli kiinteät laskutelineet ja 4 kevyttä konekivääriä omaava Fokker-hävittäjä, joka ei taisteluvälineenä ollut kovin kummoinen!

    Jatkosodan alkupuolen pärjättiin vielä hyvin USA:n Brewster-hävittäjillä, mutta vuodesta 1943 eteenpäin olimme pahasti jo alakynnessä lentokaluston suhteen! Vasta vuden 1943 lopussa aloimme saada Saksasta BF-109G-mallin koneita, joiden avulla palattiin tasavertaisuuteen kaluston osalta!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Neuvostoliittolaiset tunnetusti liioittelivat Talvisodassa ilmavoitoillaan mutta miten liioittelu jakaantui eri yksikköjen välillä?

Ensiksi suomalaisten tappiot:
35 tai 36 ilmataisteluissa
7 ilmatorjunnan pudottamaa
4 "muut syyt"

Potentiaalisesti suomalaiset ovat voineet menettää ilmataisteluissa lähes 40 lentokonetta. Näistä yksi on suomalaisten omien raporttien mukaan ollut pommikoneen ampujien pudottama.

Neuvostoliittolaisten hävittäjärykmenttien tutkimuksissa (suomalaiset lähteet) varmennetut ilmavoitot sekä ilmavoittoväitteet (neuvostolähteet) :

7 IAP - 9 ilmavoittoa (68 ilmavoittoväitettä )
49 IAP - 9 ilmavoittoa (16 ilmavoittoväitettä ) - yli puolet väitteistä ilmavoittoja ❗
68 IAP - 7 ilmavoittoa (68 ilmavoittoväitettä )
25 IAP - 4 ilmavoittoa (45 ilmavoittoväitettä )
145 IAP - 2 ilmavoittoa (5 ilmavoittoväitettä )
38 IAP - 1 ilmavoitto (8 ilmavoittoväitettä )

Itämeren Laivaston yksiköt - 1 ilmavoitto (54 väitettä❗❗❗)
Pommikoneiden ampujat - 2 pudotusta (146 väitettä❗❗❗)

Hävittäjälentäjien 265 ilmavoittoväitteistä ainakin 33 on voitu vahvistaa suomalaisten omista lähteistä. VVS RKKA:n hävittäjälentäjien 211 ilmavoittoväitteistä 32 eli noin 15% voidaan vahvistaa suomalaisten tappiolähteistä.

Eniten liioittelivat pommikoneiden ampujat (1:73,tuskin yllätys) ja Itämeren Laivaston lentäjät (1:54). Luotettavimmat ilmavoittoväitteet esittivät VVS RKKA:n 49.hävittäjälentorykmentti ja 145.hävittäjälentorykmentti.

Hävittäjien välisissä ilmataisteluissa suomalaisten voittosuhdeluku oli vain noin 1:2

-----Stieglitz-----

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu