Kyse oli polttoaineen ja muonan toimittamisesta NL:n sukellusveneille, jotka saartoivat Suomen kauppamerenkulkua Itämerellä heti Talvisodan alettua.
SAKSAN NEUVOSTOLIITON LÄHETYSTÖ ULKOMINISTERIÖLLEEN
Sähkösanoma
ERITTÄIN KIIREEELLINEN
No. 905 joulukuuta
Moskova, 9. joulukuuta 1939 - 21:40
Vastaanotettu 10. joulukuuta - 02:00
Vain henkilökohtaisesti valtiosihteerille
Laivaston ja maavoimien korkeimmalle johdolle
Neuvostoliiton laivastokomitea [Sowjet-Marineausschuss] informoi meitä ankaran luottamuksellisesti, että Suomen vastainen sukellusvenesaarto on suunniteltu Pohjanlahdelle.
Laivaston esikuntapäällikkö tiedustelee, voisivatko saksalaiset höyrylaivat säännöllisellä reitillään pohjois-Ruotsiin ottaa polttoainetta ja ruokaa toimittakseen sen merellä siellä oleville
neuvostosukellusveneille. Toimitetut määrät voidaan korvata missä muodossa kuin vain haluamme, kuten esimerkiksi missä tahansa Neuvostoliiton satamassa, jossa merivoimillamme on samanlaisia tarpeita. Venäläiset tiedottavat yksityiskohdat toiveistaan, kuten kohtaamispaikasta jne, niin pian kuin Saksa on osoittanut periaatteellisen suostumuksensa. Venäläiset
tiedustelevat tätä kiireesti, koska he ovat suunnittelemassa ensimmäistä meritoimitusta vain kolmen, neljän päivän sisällä. Suosittelen vahvasti harkittavaksi myöntymistä koska, ensinnäkin, sellaisella auttamisella on vähän vaikutusta Suomen asemaan ja sillä olisi vähäinen seuraus konfliktin lopputulokseen; toiseksi, koska vastavuoroiset toimitukset esimerkiksi kaukoidässä voisivat tarjota laivaston sodanjohdolle suuria mahdollisuuksia; ja kolmanneksi, koska Saksan laivaston sodanjohto voi tälläisten toimitusten perusteella esittää vaatimuksia neuvostolaivastolle tulevaisuudessa.
448 Salainen komentoasia. Baumbach SCHULENBURG
Lähde: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume VIII. No. 433. Washington, Department of State, publication 5436, 1954.
Kuva: Amerikkalainen aineisto, Fotostaattikopio,
Suomen kansallisarkisto
https://histdoc.net/pdf/NaSo1939-12-09.pdf
SAKSAN NEUVOSTOLIITON LÄHETYSTÖ ULKOMINISTERIÖLLEEN
Sähkösanoma
ERITTÄIN KIIREEELLINEN
No. 905 joulukuuta
Moskova, 9. joulukuuta 1939 - 21:40
Vastaanotettu 10. joulukuuta - 02:00
Vain henkilökohtaisesti valtiosihteerille
Laivaston ja maavoimien korkeimmalle johdolle
Neuvostoliiton laivastokomitea [Sowjet-Marineausschuss] informoi meitä ankaran luottamuksellisesti, että Suomen vastainen sukellusvenesaarto on suunniteltu Pohjanlahdelle.
Laivaston esikuntapäällikkö tiedustelee, voisivatko saksalaiset höyrylaivat säännöllisellä reitillään pohjois-Ruotsiin ottaa polttoainetta ja ruokaa toimittakseen sen merellä siellä oleville
neuvostosukellusveneille. Toimitetut määrät voidaan korvata missä muodossa kuin vain haluamme, kuten esimerkiksi missä tahansa Neuvostoliiton satamassa, jossa merivoimillamme on samanlaisia tarpeita. Venäläiset tiedottavat yksityiskohdat toiveistaan, kuten kohtaamispaikasta jne, niin pian kuin Saksa on osoittanut periaatteellisen suostumuksensa. Venäläiset
tiedustelevat tätä kiireesti, koska he ovat suunnittelemassa ensimmäistä meritoimitusta vain kolmen, neljän päivän sisällä. Suosittelen vahvasti harkittavaksi myöntymistä koska, ensinnäkin, sellaisella auttamisella on vähän vaikutusta Suomen asemaan ja sillä olisi vähäinen seuraus konfliktin lopputulokseen; toiseksi, koska vastavuoroiset toimitukset esimerkiksi kaukoidässä voisivat tarjota laivaston sodanjohdolle suuria mahdollisuuksia; ja kolmanneksi, koska Saksan laivaston sodanjohto voi tälläisten toimitusten perusteella esittää vaatimuksia neuvostolaivastolle tulevaisuudessa.
448 Salainen komentoasia. Baumbach SCHULENBURG
Lähde: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume VIII. No. 433. Washington, Department of State, publication 5436, 1954.
Kuva: Amerikkalainen aineisto, Fotostaattikopio,
Suomen kansallisarkisto
https://histdoc.net/pdf/NaSo1939-12-09.pdf
Vastaukset 7
Vanhimmat
Saksa olikin NL:n kanssa liitossa. Oliko Im Bunde, vaiko Im Verein ?
Saksan talouspolitiikan osaston virkamiehen muistio
BERLIINI, 4.1.1940.
e. o. W V 29.
Saksan ja Suomen taloudellisten sopimusten jatkamista koskevien alustavien keskustelujen
yhteydsssä suomalaiset tiedustelivat, olisiko mitenkään mahdollista, että Saksa sallisi Suomeen tarkoitetun sotamateriaalin läpikulun. Totesin, että emme voi sallia sellaista läpikulkua tulevaisuudessa.
VAN SCHERPENBERG
Lähteet: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume VIII. No. 507.
Washington, Department of State, publication 5436, 1954. - Akten zur deutschen auswärtigen
Politik 1918-1945, Serie D. Band VIII, 507, P. Keppler Verlag KG, 1961. - Suom. Pauli Kruhse
https://histdoc.net/pdf/NaSo1940-01-04.pdf
Googlaa Saksa huolti Neuvostoliiton sukellusveneitä
Tekoälyttömyys huipussaan:
AI-yhteenveto
"Saksa ja Neuvostoliitto eivät huoltaneet toistensa sukellusveneitä, sillä ne olivat vihollisia toisessa maailmansodassa (1939–1945)..."
Heikoksi on jäänyt historian tietosi, kirjoitat:
"Saksa ja Neuvostoliitto eivät huoltaneet toistensa sukellusveneitä, sillä ne olivat vihollisia toisessa maailmansodassa (1939-1945)..."
Miten on mahdollista, että et tiedä mitään Molotov-Ribbentrop 23.8.1939 sopimuksesta jossa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat Puolan jakamisesta ja etupiireistä joiden yli kummallakaan osapuolella ei ollut mitään vaatimuksia.
Etupiirijaossa Suomi jäi Neuvostoliitolle, Saksalla ei ollut mitään Suomeen kohdistuvia vaatimuksia.
Saksa sai Neuvostoliitolta sukellusvene tukikohdan Litsa-vuonosta läheltä Petsamoa,
Basis Nord.
Neuvostoliitto toimitti Saksaan monenlaisia metalleja ja öljyä. Tämä mahdollisti Saksan hyökkäyksen Belgiaan, Hollantiin ja Ranskaan.
Surkea on historian tietämisesi. Saksa ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia aikavälillä
23.8.1939-21.6.1941. Vihollisia vasta aikavälillä 22.6.1941-9.5.1945.
Saksan U4 sukellusvene upotti suomalaisen rahtilaivan, Martti-Ragnarin, 23.9.1939 Arendalin edustalla Pohjanmerellä.
NL:n liittolaisena olivat...
Ei liity mitenkään talvisotaan, minkä joku terävä tyyppi hoksaa jo päivämäärästäkin.
Saksan hyökkäsi Puolaan perjantaina syyskuun 1. päivänä. Kemistä selluloosarahdissa lähtenyt S/S Martti-Ragnar kohtasi kolme viikkoa myöhemmin saksalaisen sukellusveneen Skagerrakin pimeällä ulapalla Norjan rannikon ulkopuolella. Saksalaiset pysäyttivät aluksen ja kehottivat kapteeni John Söderblomia siirtymään sukellusveneeseen.
Kohteliaasti esiintynyt sukellusveneen kapteeni ilmoitti, että hänen valitettavasti oli upotettava Martti-Ragnar, koska Englantiin matkalla oleva selluloosa oli Bannwarea, sotakieltotavaraa. Miehistö poistui pelastusveneisiin ja saksalaiset räjäyttivät aluksen.
Martti-Ragnar oli ensimmäinen sodassa upotettu puolueettoman maan laiva
Laiva upotettiin 22.9. saksalaisen sukellusvene U-4:n toimesta. Laiva pysäytettiin ja kapteeni Söderblom pyydettiin nousemaan sukellusveneeseen lastipapereiden tarkastusta varten. Sukellusveneen päällikkö Harro von Klot-Haydenfeldt tulkitsi selluloosalastin kielletyksi sotatavaralastiksi ja joutui suuresti pahoitellen toteamaan, että Martti-Ragnar pitäisi upottaa.
Laivan päällikkö sai todistuksen upotuksesta:
22. syyskuuta 1939. Todistus höyryalus s/s Martti-Ragnarin haltuunotosta. Laivauspaperit ja kansallisuustodistus takavarikoitu. Laiva on tuhottava, koska se kuljettaa sotakieltotavaraa, joka on osoitettu Price & Pierce Ltd:lle, Lontoo. E.C. Clements Lane. Saksalainen sukellusvene.
Välirauhan aikana 19.5.1941 saksalainen, Norjasta tullut, 2 moottorinen pommikone upotti suomalaisen tankkilaiva Josefina Thordén:in Torshávenin seudulla. Laiva oli polttoainelastissa matkalla Texasista Petsamoon. Kaikkiaan 15 ihmistä kuoli ja jäi kateisiin. Toki peräti 17 pelastui liekkien keskeltä.
Ihmetellä täytyy saksalaisten tekosia tässä tilanteessa kun oltiin alkamassa Im Bunde tai Im Verein...