Suomalaista kulttuuria ja kansanperimää muutetaan vastaamaan vihervasemmisto-seta-rkp näkemystä tässäkin alla olevassa aiheessa saavatko päiväkodin ja esikoulun nykylapset laulaa ja leikkiä samoja lauluja ja leikkejä kuin heidän vanhempansa ja esivanhempansa aikanaan.
Joululaulujen kimppuun on jo käyty, yksitellen nekin putsataan hengellisistä osioistaan ja ilmaisuistaan (heinillä härkien kaukalon, nukkuu...) koska ne asiat eivät ole tuttuja mamuille.
Lopulta käydään sanan Joulu kimppuun, koska se on tuntematon juhla muslimeille ja se sa kriminalisoidaan ja poistetaan joululaulusta "Jouluyö juhlayö...".
Tässä on lista tunnetuista vanhoista lastenlauluista/loruista, joita nykyään usein vältetään tai esitetään muokattuina, sekä miksi ja miten niitä on muutettu.
1. ”Kolme pientä kiinanpoikaa”
Miksi ongelmallinen:
Rakentuu etniseen karikatyyriin (ulkonäkö, kieli, ”eksoottisuus”)
Huumori perustuu toiseuttamiseen
Nykykäytäntö:
Jätetään pois päiväkodeista
Joskus korvataan neutraalilla versiolla (esim. ”kolme pientä eläintä” tms.)
Käytetään korkeintaan esimerkkinä siitä, miten kieli muuttuu ajan myötä.
2. ”Kuka pelkää mustaa miestä” (leikkilaulu)
Miksi ongelmallinen:
Ilmaus yhdistää ”mustan” uhkaan
Vaikka tausta ei ole rodullinen, merkitys on nykykielessä ongelmallinen
Nykykäytäntö:
Nimi ja huudahdus muutetaan (esim. ”kuka pelkää pimeää” tms.)
Leikki säilyy, sanat vaihtuvat.
3. ”Piippolan vaari”
Miksi ongelmallinen:
Eläinten kohtelu on nykykäsityksen mukaan julmaa
Eläinten kuolema esitetään kevyenä tai humoristisena
Nykykäytäntö:
Laulua ei yleensä lauleta kokonaan
Eläinten kohtaloita lievennetään tai säkeistöjä jätetään pois.
4. ”Hämä-hämä-häkki” (vanhat versiot)
Miksi ongelmallinen:
Joissakin vanhoissa muunnelmissa on väkivaltaisia tai uhkaavia sävyjä
Nykykäytäntö:
Käytössä vain pehmeät, nykyaikaiset sanat
Uhkaavuus poistettu.
5. ”Ukko Nooa”
Miksi joskus kyseenalaistettu:
Alkoholiin viittaava huumori
Ei suoranaisesti kielletty, mutta ei pienimmille
Nykykäytäntö:
Lauletaan harvemmin varhaiskasvatuksessa
Saatetaan käsitellä myöhemmin kulttuurihistoriallisena lauluna
6. ”Tuiki tuiki tähtönen” (joissain vanhoissa tulkinnoissa)
Miksi keskustelua herättävä:
Yksinäisyyden ja pimeyden teemat eivät sinänsä ole ongelma
Mutta joissain yhteyksissä koettu liian melankoliseksi pienille
Nykykäytäntö:
Yhä yleisesti hyväksytty
Käyttö riippuu tilanteesta ja lapsiryhmästä.
7. Vanhoja loruja, joissa rangaistaan lasta fyysisesti
(esim. opettaja, isä tai äiti lyö tai uhkaa)
Miksi ongelmallisia:
Normalisoivat ruumiillista kuritusta
Eivät vastaa nykyistä kasvatustietoa
Nykykäytäntö:
Jätetty lähes kokonaan pois
Saatetaan mainita vain folkloristisessa yhteydessä aikuisille.
Joululaulujen kimppuun on jo käyty, yksitellen nekin putsataan hengellisistä osioistaan ja ilmaisuistaan (heinillä härkien kaukalon, nukkuu...) koska ne asiat eivät ole tuttuja mamuille.
Lopulta käydään sanan Joulu kimppuun, koska se on tuntematon juhla muslimeille ja se sa kriminalisoidaan ja poistetaan joululaulusta "Jouluyö juhlayö...".
Tässä on lista tunnetuista vanhoista lastenlauluista/loruista, joita nykyään usein vältetään tai esitetään muokattuina, sekä miksi ja miten niitä on muutettu.
1. ”Kolme pientä kiinanpoikaa”
Miksi ongelmallinen:
Rakentuu etniseen karikatyyriin (ulkonäkö, kieli, ”eksoottisuus”)
Huumori perustuu toiseuttamiseen
Nykykäytäntö:
Jätetään pois päiväkodeista
Joskus korvataan neutraalilla versiolla (esim. ”kolme pientä eläintä” tms.)
Käytetään korkeintaan esimerkkinä siitä, miten kieli muuttuu ajan myötä.
2. ”Kuka pelkää mustaa miestä” (leikkilaulu)
Miksi ongelmallinen:
Ilmaus yhdistää ”mustan” uhkaan
Vaikka tausta ei ole rodullinen, merkitys on nykykielessä ongelmallinen
Nykykäytäntö:
Nimi ja huudahdus muutetaan (esim. ”kuka pelkää pimeää” tms.)
Leikki säilyy, sanat vaihtuvat.
3. ”Piippolan vaari”
Miksi ongelmallinen:
Eläinten kohtelu on nykykäsityksen mukaan julmaa
Eläinten kuolema esitetään kevyenä tai humoristisena
Nykykäytäntö:
Laulua ei yleensä lauleta kokonaan
Eläinten kohtaloita lievennetään tai säkeistöjä jätetään pois.
4. ”Hämä-hämä-häkki” (vanhat versiot)
Miksi ongelmallinen:
Joissakin vanhoissa muunnelmissa on väkivaltaisia tai uhkaavia sävyjä
Nykykäytäntö:
Käytössä vain pehmeät, nykyaikaiset sanat
Uhkaavuus poistettu.
5. ”Ukko Nooa”
Miksi joskus kyseenalaistettu:
Alkoholiin viittaava huumori
Ei suoranaisesti kielletty, mutta ei pienimmille
Nykykäytäntö:
Lauletaan harvemmin varhaiskasvatuksessa
Saatetaan käsitellä myöhemmin kulttuurihistoriallisena lauluna
6. ”Tuiki tuiki tähtönen” (joissain vanhoissa tulkinnoissa)
Miksi keskustelua herättävä:
Yksinäisyyden ja pimeyden teemat eivät sinänsä ole ongelma
Mutta joissain yhteyksissä koettu liian melankoliseksi pienille
Nykykäytäntö:
Yhä yleisesti hyväksytty
Käyttö riippuu tilanteesta ja lapsiryhmästä.
7. Vanhoja loruja, joissa rangaistaan lasta fyysisesti
(esim. opettaja, isä tai äiti lyö tai uhkaa)
Miksi ongelmallisia:
Normalisoivat ruumiillista kuritusta
Eivät vastaa nykyistä kasvatustietoa
Nykykäytäntö:
Jätetty lähes kokonaan pois
Saatetaan mainita vain folkloristisessa yhteydessä aikuisille.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.