Suomalaiset firmat lähettävät IT-projektejaan Intiaan ja puhuvat kustannustehokkuudesta. Todellisuudessa tuntihinta ei juuri eroa suomalaisen palkkaamiseen verrattuna. Silti trendi jatkuu. Miksi?
Selitys ei ole mikään salaisuus:
* Iso konsulttiyritys skaalautuu nopeasti isoihin tiimeihin.
* HR- ja juridiset riskit siirtyvät firmalle, eivät asiakkaalle.
* Kokeneita asiantuntijoita saa nopeasti – usein juuri niitä, joita Suomesta ei löydy.
Kaikki hyvin, jos katsotaan rationaalisesti. Mutta varsinainen syy ulkoistuksiin on ihmisarvon hämärtäminen.
Kun konsultti istuu Bangaloressa ja kuuluu 10 000 hengen palveluorganisaatioon, hänestä tulee vaihdettava resurssi. Ei persoonallisuutta, ei kasvoja, ei tunteita. Helppo irtisanoa, vaihtaa, siirtää. Tämä sopii _erinomaisesti_ narsistisille ja kontrollifriikeille johtajille. Huonosti suunniteltu hanke? Ei hätää. Vaihdetaan tyyppejä päiväkohtaisen mielialan mukaan. Deadlinet pysyvät, henkilöt eivät.
Suomalaisen konsultin kanssa tämä ei toimisi sentään aivan yhtä helposti. Suomalainen kun on fyysisesti läsnä, kommunikoi tutulla kielellä, nauraa huonoille vitseille – yhtäkkiä hänestä tulee ihminen. Päätöksenteko ei olekaan enää aivan yhtä miellyttävää, koska henkilökohtainen kontakti tuo mukanaan empatiaa.
Mutta etätyö Intiasta? Ihanteellista: helppoa, tehokasta ja emotionaalisesti neutraalia!
Selitys ei ole mikään salaisuus:
* Iso konsulttiyritys skaalautuu nopeasti isoihin tiimeihin.
* HR- ja juridiset riskit siirtyvät firmalle, eivät asiakkaalle.
* Kokeneita asiantuntijoita saa nopeasti – usein juuri niitä, joita Suomesta ei löydy.
Kaikki hyvin, jos katsotaan rationaalisesti. Mutta varsinainen syy ulkoistuksiin on ihmisarvon hämärtäminen.
Kun konsultti istuu Bangaloressa ja kuuluu 10 000 hengen palveluorganisaatioon, hänestä tulee vaihdettava resurssi. Ei persoonallisuutta, ei kasvoja, ei tunteita. Helppo irtisanoa, vaihtaa, siirtää. Tämä sopii _erinomaisesti_ narsistisille ja kontrollifriikeille johtajille. Huonosti suunniteltu hanke? Ei hätää. Vaihdetaan tyyppejä päiväkohtaisen mielialan mukaan. Deadlinet pysyvät, henkilöt eivät.
Suomalaisen konsultin kanssa tämä ei toimisi sentään aivan yhtä helposti. Suomalainen kun on fyysisesti läsnä, kommunikoi tutulla kielellä, nauraa huonoille vitseille – yhtäkkiä hänestä tulee ihminen. Päätöksenteko ei olekaan enää aivan yhtä miellyttävää, koska henkilökohtainen kontakti tuo mukanaan empatiaa.
Mutta etätyö Intiasta? Ihanteellista: helppoa, tehokasta ja emotionaalisesti neutraalia!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.