Kuntakohtaisia talousvaikutuksia käsittelevässä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko, ja esimerkiksi maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä.
Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.
– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.
Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.
töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.
Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.
Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.Tulevaisuudessa eläkeläisenä sama tilanne.
Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.
– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.
Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.
töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.
Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.
Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.Tulevaisuudessa eläkeläisenä sama tilanne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Maahanmuuttajien tarkoitus on saada palkat alas ja viedä pienpalkkaiset työt.
"Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä" sillä eihän totuus saa tulla ilmi näillä palstoilla!
V. 25 tuet maahanmuuttajille
1,8 miljardia euroa
Miettikää 50 vuotta elätetty somaleja, afgaaneja, irakilaisia
Nyt 5 vuotta ukreja
Ottakaa maahanmuuttajat mallia minun maahanmuutostani. Maahanmuutto prosessina etenee seuraavasti:
1 Ensin opiskella riittävä kielitaito mikäli säästöt eivät riitä elämään ilman nettotuloja eli työtä.
2 Sitten sillä kielitaidolla etsimään sitä työtä ja asunto.
3 sitten se matematiikka (yhteen- ja vähennyslasku), tulenko toimeen nettopalkallani.
4 Muutto.
5 Ensimmäisenä arkipäivänä sitten töihin työmiljööhön, jossa ei ole ainuttakaan muuta, kuin kantiksia kielineen.
6 (tämä on suositus). Etsimään jokin kantiksienkin suosima harrastu, joka sopii sinulle.
Kääntäkää ketjulaiset nämä ohjeet mahd. monelle kielelle. Nämä eivät ole kallista yliopistotiedettä, mutta ovat ihan käytännössä osoittautuneet olevansa RAUTAA.
Ja sitten eräs, joka "romuttaa" nämä ohjeeni. Olen siis "mamuna" Norjassa, ja eihän meitä finnskejä täällä voi verrata oikeisiin maahanmuuttajiin, koska toteutamme kaikki näitä ohjeita "asumalla", "olemalla" ja "tekemällä".
Kun viime vuonna otin norjan (kaksois) kansalaisuuden, niin oli "vertauskuvallisesti" musteeseen kastettu leimasin valmiiksi kohotettuna korkealle ja kun kansalaisuushakemukseni löin pöydälle, jyhmähti se myöntöleima lähes sormilleni. Byrokratialla 0 (nolla). Miksiköhän niin??
Uskon, että Suomi tarvitsee jossain vaiheessa maahanmuuttajia, mutta tällä hetkellä maahan haalitaan esim. terveydenhuoltoon filippiineiltä (kiitos ex-ministeri Satosen) hoitajia ja hyvinvointialueilla on jatkuvat muutosneuvottelu ja väkeä laitetaan ulos, eikä vanhuksille myönnetä ympärivuorokautisia hoitopaikkoja, jolloin yksityiseltä puoleltakin työt vähenevät. Monet intiasta tulleet työntekijät ovat toista maata, kuin afgaanit, irakilaiset ja iranilaiset. Intiasta tulevat taitavat englantia, tekevät töitä ja sopeutuvat ja sopeuttavat perheenjäsenensä suomalaisiin tapoihin sekä liikkuvat suomalaisten parissa. Toisin ovat nämä afgaanit, joiden perheenyhdistämiset ovat outoja, kun ovat lisääntyneet alle 15-vuotiaina ja kun tuovat "lapsivaimonsa" Suomeen, niin nämä kyhjöttävät huntu päässä neljän seinän sisällä ja päivät pitkät viesteilevät "allahinkieltä" facebookissa. Hakevat ruokatarvikkeensa afgaanikaupoista isommista kaupungeista, eivätkä opi suomen kieltä yhtään. Nämä heidän miehensä (alaikäisinä 2015 suomeen tulleet) voivat tehdä ahkerasti hanttihommia, joissa ei juuri tarvitse osata kunnollista suomea puhua eikä kirjoittaa. Tällä pelillä nämä rouvat eivät ikinä pysty 8 vuoden Suomessa asumisenkaan jälkeen suorittamaan mitään kansalaisuuskoetta, kun se aviomiestään ei 11 asumisvuoden jälkeen sitä pystyisi suorittamaan, mutta aikaisemmin saikin kansalaisuuden, kun oli käynyt hihhulien alfa-kurssin ja teki jotain töitä tai kävi koulua.