Minkälaista hyrynsalmella oli asua 60 ja 70 luvuilla?

Kun ei paremmasta tiedetty, elämä oli aika leppoisaa.
Hyrynsalmi oli virkeä pitäjä, kasvava kunta ja Suomen suurin puutavaran lastauspaikka.
Ei ollut isompaa valittamista, paitsi ne 60-luvun pakkastalvet. Kusikin jäätyi karelle, oli niin mahottomat pakkaset.

Torilla ainaki oli toisenlaiset kähinät kun naapurikuntien sakit tulivat ottamaan hyryn pojilta turpiinsa. Tämän päivän hommat aivan nössöjen hommaa niihin verrattuna. Sillon oli putkat täynnä joka pyhä ja torilta kerättiin hampaita ja revenneitä korvia. Nyt siellä joku auton romu kaasuttelee niin kaikki on että ai hurja ai hurja.

Ei siihen aekaan pallopäät ulissu arsenaalin parvekkeilta.

Lapsia syntyi 10-15 kertaa enemmän kuin nykyään joten melkoista vilskettä oli kylän raitilla.

Kyllä oli virkeä kylä vielä 70-luvulla ja osin vielä 80-luvullakin. Sitten keskustpuolue rupesi tuhoamaan kylää mm. keskioluen myyntikielto tappoi kylältä puolenkymmentä baaria. Siitä alkaen on ollut alamäkeä.

Eì ole oluen kulutus nykyjään lähelläkään mitä ennen. Nykyjään niitä huumeita enempi nuoriso käyttää, eivät juopottele juurikaan.

Missä pollari asema oli tuohon aikaan? Nykyinen hyrynsalmen kunnantalo on rakennettu joskus -84 niin ei se voinu siihe 60-70 luvulla olla siinä🤔

Hyvä oli asua 1950 ja 1960 -luvuilla. Hyvin oli saatavilla kaikkea, mitä jokapäiväiseen elämään tarvitsi. Silloin oli pitäjässä asukkaita huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Oli ihan älytön määrä ruokakauppoja ja baareja siinä pääväylän verrella.

Ihmiset välittävät toisistaan.

Montakos vientisahaa justeerasikaan lankkua kolmessa vuorossa? Oliko niitä kolme?

Isä ukko rakensi meille perheelle kodin 1967 oli kiva piha ja autotalli. Joskus 1973 isä ukko rakensi jatko siiven johon tuli sauna ja suihkutilat, iso talo, isot huoneet. Elämä hymyili. Isä ukolla oli tähtiperä cortina, oli hieno tuohon aikaan.

Ankeaa aikaa. Telkkarissa 1 mustavalkea kanava. Iskulla harvoin hyvä bändi. Ikä ei riittänyt Reitinhoviin.
Heti lähdin muuanne kun pääsin

Me ei ainakaa asuttu 60-luvulla kylän pinnassa. Meillä oli vielä 60-luvun alussa talossa maalattia ja talo oli pieni siihen nähden kuinka monta sisarusta oli. Sähköä ei talossa ollut. Leipä oli kapeaa, mutta pärjäsi, mustikat ja puolukat metsästä. Meillä oli vain 3 lehmää navetassa. Pärekatto talossa. Laskiämpäri haisi aina siinä tuvan keitto nurkassa. Parasta oli se kun pääsin isän kanssa metsälle havulinnun pyyntiin. 70 luvun alussa muutettiin isompaa taloon ja sähköt saatiin joskus -73 tai -74

60-luku on ollut vielä osittain jälleenrakennuksen aikaa sodan jäljiltä. Sodan kauheudet ovat jääneet taa ja ihmisissä on ollut toiveikkuutta paremmasta, intoa, lupausta paremmasta tulevaisuudesta, on ollut uskoa huomiseen koska kaikki muu on parempi kuin sota-ajan puute ja kärsimys. Mieleen on tullut valoa ja toiveikkuutta. On rakennettu. Työtä on ollut. On syntynyt paljon lapsia. Se on ollut toipumisen ja uuden alun aikaa. Sittemmin ajat ovat muuttuneet. 70 -luvun suurtyöttömyys, Ruotsiin lähtö töiden perään, maaseutu on alkanut tyhjentymään. Myöhemmin vielä lamat ja pankkikriisit ovat kiihdyttäneet tätä kehitystä. 60-luvulla asukkaita on ollut 6000. Nyt enää alle 2000. Tarvittaisiinko uusi sota? Sekin päättyisi aikanaan ja alkaisi uusi jälleenrakentamisen ja nousun, toiveikkuuden aika. Ei sotaa kukaan toivo mutta taitaa se olla tulossa. Olisiko se kuitenkin herätys ja shokkihoitoa apatiaan? Nykyajan nuoret ovat tottuneet helppoon ja vaivattomaan. Ei moitita heitä siitä. Sellainen maailma on heille luotu ja tarjottu. On ajateltu että pääsevät helpommalla kuin ukit ja mummut aikoinaan. Mutta onko tehty kuitenkin karhunpalvelus

Nyky yhteiskunta ajaa kyvykkäät ja halukkaat nuoret etelään, valitettavasti.

Nykyään hyryltäkin viedään puut, veet, tuulet, nuoret ynnä muut polokuhinnalla etelään. Kohta menee datakin sen siliän tien.
Jälelle jää aukkuhakkuut, tyhjät kaupat ja asunnot sekä horisevat vanahukset.

Hyviä taloja ja vinttihuoneita oli 70 luvulla Hyryllä,naapuripitäjästä tultiin Iskulle tansseihin,mitä erilaisemmista vinteistä sitä vuosien varrella pyhä aamuna herättiin. Mukavat muistot ja kivoja tyttöjä.

Rauhallisempaa kuin nykyään, vaikka väkeä oli moninverroin enemmän.
Mannetkin osasi olla ihmisiksi.

Kaikki haisi lehmän paikalle, pelkäsi Jumalaa ja oli yhtä köyhiä.
Eli tasavertaisesti onnellisia.

'Lehmän paikalle...' 🤔

Oliko siinä hyryn kuvakirjan luona jossain baari

Elettiinpä ennenkin vaik' ojan takaa oltiin, ojapuita poltettiin ja ojat oltta juotiin.

Eipä se ollu aina niin hääviä sillonkaan. Töitä ei kaikille riittäny ja osa joutui lähtemään leivän perässä maalimalle. Ihmisiä kuitenkin oli ja tulevaan uskottiin. Nyt ei ole ihmisiä ja kuolemaa ototellaan.

Joutilaat miehet lähetettiin etelän siirtotyömaille. Emäntä jäi pentulauman kanssa keskenään.
Keväällä isäntä tuli kotiin ja teki sen mikä miehen kuuluu pitkän kuivan kauden jälkeen tehdäkin.
Lopetettuaan otti repun selästä.

Kyllä on hyvin muistoja hyrynsalmen tyttölöistä,kivaa oli nuorena hiippailla vintti huoneistoihin,tytöt varoitteli, että rapuissa hiljaa ettei vanhemmat herää

Kaverin siskolle tuli poikakaveri kylään. Kiipesivät kahvin jälkeen rintamamiestalon vintille. Mehän kyllä arvattiin miksi. Hipsittiin portaita hipihiljaa perässä.
Nuoripari oli ihan kiimassa, repivät kamppeet toistensa päältä ja alkoivat upottelemaan. Poika poloki niinkuin tulupatonta mopoa menemään. Morsio kiljui suoraa huutoa.
Yhtäkkiä minulta räjähti hirveä naurunpyrskähdys. Sulho kiroili ja alkoi kiskoa housuja jalkaan. Se ei ollutkaan ihan helppoa, kun tojiva temmi pisti hanttiin siinä liitingin kohalla.
Juostiin sitten panomiehen kanssa peräkkäin muutama sata metrie.