Suomen historia on ollut taloudellista nousua vuodesta 1917 vuoteen 2008. Toki siinä oli sota ja pari pahaa lamaakin, mutta eteenpäin mentiin.
Sitten tuli 2008, USA:sta alkanut finanssikriisi. Se pysäytti kasvun ja lopetti tavallaan tuon 1900-luvun kasvun kokonaan.
Sen jälkeen Suomi on muuttunut hurjasti: maahanmuutto kasvanut, yhteiskunta digitalisoitunut, maaseutu autioitunut, syntyvyys romahtanut, mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin ja talouskin sakkaa pahasti. Mutta miksi?
Yksi syy voi olla se, että olemme saavuttaneet sen kasvun lakipisteen. Ja koska yhteiskuntamme (ja etenkin talous) rakentuu kasvun varaan, niin mitään varasuunnitelmaa ei ole. Onko seurauksena hitaan näivettymisen vuosikymmenet ja lopulta koko valtion lakkaaminen isompaan kriisin joskus tämän vuosisadan lopulla?
En ole pessimisti, mutta en näe täällä kylmässä ja karussa maassa oikeastaan mitään kasvun edellytyksiä, mitä ei löytyisi Kiinasta ja muusta kasvavasta Aasiasta. Suomesta ei yksinkertaisesti irtoa tämän enempää tehoa.
Näen, että meidän ainoa toivo on lopettaa tämän kasvun haikaileminen ja siirtyä kohti omavaraisempaa yhteiskuntaa. Tämä voi olla poliittisesti mahdotonta, koska ihmisten haave ei enää ole hyvä peruselämä vaan nopea rikastuminen. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu vain vaikeuttaa tätä mahdollisuutta. Samoin koko koneisto on viritetty toimimaan kasvulla - jota ei tule.
Olen nähnyt 1900-luvun lopun nousun, nyt näen tämän pysähdyksen ja toivottavasti elän vielä sen aikaa, että ehdin nähdä tuon dekadenssin. Sitten draama on täydellinen!
Sitten tuli 2008, USA:sta alkanut finanssikriisi. Se pysäytti kasvun ja lopetti tavallaan tuon 1900-luvun kasvun kokonaan.
Sen jälkeen Suomi on muuttunut hurjasti: maahanmuutto kasvanut, yhteiskunta digitalisoitunut, maaseutu autioitunut, syntyvyys romahtanut, mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin ja talouskin sakkaa pahasti. Mutta miksi?
Yksi syy voi olla se, että olemme saavuttaneet sen kasvun lakipisteen. Ja koska yhteiskuntamme (ja etenkin talous) rakentuu kasvun varaan, niin mitään varasuunnitelmaa ei ole. Onko seurauksena hitaan näivettymisen vuosikymmenet ja lopulta koko valtion lakkaaminen isompaan kriisin joskus tämän vuosisadan lopulla?
En ole pessimisti, mutta en näe täällä kylmässä ja karussa maassa oikeastaan mitään kasvun edellytyksiä, mitä ei löytyisi Kiinasta ja muusta kasvavasta Aasiasta. Suomesta ei yksinkertaisesti irtoa tämän enempää tehoa.
Näen, että meidän ainoa toivo on lopettaa tämän kasvun haikaileminen ja siirtyä kohti omavaraisempaa yhteiskuntaa. Tämä voi olla poliittisesti mahdotonta, koska ihmisten haave ei enää ole hyvä peruselämä vaan nopea rikastuminen. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu vain vaikeuttaa tätä mahdollisuutta. Samoin koko koneisto on viritetty toimimaan kasvulla - jota ei tule.
Olen nähnyt 1900-luvun lopun nousun, nyt näen tämän pysähdyksen ja toivottavasti elän vielä sen aikaa, että ehdin nähdä tuon dekadenssin. Sitten draama on täydellinen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
” En ole pessimisti, mutta en näe täällä kylmässä ja karussa maassa oikeastaan mitään kasvun edellytyksiä, mitä ei löytyisi Kiinasta ja muusta kasvavasta Aasiasta. Suomesta ei yksinkertaisesti irtoa tämän enempää tehoa.”
IRTOAA VARMASTI AJAN MYÖTÄ KUN MAAILMA TOIVON MUKAAN ”NORMALISOITUU” JATKOSSA!
Meillä on nyt rajanaapurina sotakiimainen Nazi-Venäjä, joka toimillaan pakottaa koko Euroopan käyttämään merkittävän osan tuloistaan varusteluun! Uskon, että ajan myötä tuo hulluus Venäjällä romahtaa omaan mahdottomuuteensa ja me kmaikki pääsemme ajan myötä normaaliin kaupankäyntiin ja kehitykseen!