Ruotsi myi sodan aikana Saksalle myös kuorma-autoja, tämä tulee ilmi Hitlerin Direktiivistä 36a 6.10.1941 :
II. Ajoneuvosaattuealue:
1) Jäämeren tien välttämättömälle liikenteelle tarjotaan seuraavat palvelut:
a) 200–250 kuorma-autoa ilman renkaita, jotka on ostettu Ruotsista;
b) Speerin rakennushenkilöstön viidestä komppaniasta koostuva kolonnaosasto = 225 kuorma-autoa.
c) 6 isoa polttoainepatteria ja 3 kW:n työpajajunat, valmistaja OKH/Ag. K.
2) Ruotsista ostettujen kuorma-autojen vastaanotosta ja toimituksesta vastaa AOK Norja suorassa sopimuksessa asianomaisten Saksan viranomaisten kanssa. OKW/Wi Rü-Amt varmistaa OKH/Ag. K:n kautta näiden ajoneuvojen tarvittavat renkaat.
OKH/AHA mahdollistaa AOK Norjan pyynnöstä kolonnien muodostamisen osoittamalla henkilöstöä, aseita ja kalustoa.
Jos Ruotsin hallitus myöntää luvan lisäkuorma-autojen ostoon ja vientiin, ensisijaisena tavoitteena on puuttua Pohjois-Norjaan ja Suomeen sijoitettujen ilmavoimien yksiköiden pulaan.
3) Kohtien 1), b) ja c) mukaisesti varatun ratatilan ja KW:n korjaamojunat toimittaa merentakainen kotihenkilökunta AOK Norjalle Suomen satamiin mahdollisimman pian OKH/AHA:n kanssa sovittuna ajankohtana.
II. Ajoneuvosaattuealue:
1) Jäämeren tien välttämättömälle liikenteelle tarjotaan seuraavat palvelut:
a) 200–250 kuorma-autoa ilman renkaita, jotka on ostettu Ruotsista;
b) Speerin rakennushenkilöstön viidestä komppaniasta koostuva kolonnaosasto = 225 kuorma-autoa.
c) 6 isoa polttoainepatteria ja 3 kW:n työpajajunat, valmistaja OKH/Ag. K.
2) Ruotsista ostettujen kuorma-autojen vastaanotosta ja toimituksesta vastaa AOK Norja suorassa sopimuksessa asianomaisten Saksan viranomaisten kanssa. OKW/Wi Rü-Amt varmistaa OKH/Ag. K:n kautta näiden ajoneuvojen tarvittavat renkaat.
OKH/AHA mahdollistaa AOK Norjan pyynnöstä kolonnien muodostamisen osoittamalla henkilöstöä, aseita ja kalustoa.
Jos Ruotsin hallitus myöntää luvan lisäkuorma-autojen ostoon ja vientiin, ensisijaisena tavoitteena on puuttua Pohjois-Norjaan ja Suomeen sijoitettujen ilmavoimien yksiköiden pulaan.
3) Kohtien 1), b) ja c) mukaisesti varatun ratatilan ja KW:n korjaamojunat toimittaa merentakainen kotihenkilökunta AOK Norjalle Suomen satamiin mahdollisimman pian OKH/AHA:n kanssa sovittuna ajankohtana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja Saksa taas myi Ruotsille muun muassa Kiirunan rautamalmin jalostamiseksi teräkseksi tarvittavaa koksia.
Eihän ne malmia kuljettaneet laivat tyhjinä seilanneet takaisin.
Ruotsi myi, ja osin veikin, rautamalmirikastetta 10 miljoonaa tonnia vuodessa Saksaan.
Kesältä 1944 löytyy OKW:n tilastotieto, kuinka Ruotsi toimitti Saksaan rautamalmia valtavat määrät. Ja vieläpä lähes puolet malmista se laivasi itse Saksaan.
Tässä on esimerkkinä yhden sotakuukauden kuljetusmäärät.
OKW:n tilastotieto 29.8.1944 kertoo kuinka Luulajasta laivattiin 5.6. - 1.7.1944 välillä yhteensä 492 456,1 tonnia rautamalmia. Luulajan satamaan malmi kuljetettiin rautateiste Kiirunan kaivoksilta. Näihin laivauksiin osallistu päivittäin keskimäärin 5-6- alusta ja yhteensä 20 000 tonnia malmia.
- 21 saksalaista laivaa 112 380,0 tonnia
- 83 ruotsalaista laivaa 227 462,0 tonnia
- 14 suomalaista laivaa 55 305,3 tonnia
- 20 tanskalaista laivaa 97 314,8 tonnia
Siis yhteensä 492 456,1 tonnia rautamalmia
Lähteenä Martti V. Terä Kesäkuun kriisi 1944, Otava 1967
Tlaston lähteeksi on mainittu Filmi 787/4985.
Ruotsi tiesi natsikullan alkuperän?
Julkaistu 18.04.1997 20:01
Tänään Tukholmassa julkistetut asiakirjat osoittavat, että Ruotsin hallitus ja valtionpankki tiesivät, että natsi-Saksan maksuvälineenä käyttämä kulta oli ryövätty juutalaisilta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsi-tiesi-natsikullan-alkuperan/5433352
Ruotsi suostui vaihtamaan malmia kultaan, koska se oli hyvä kauppa. Natsi-Saksa tarvitsi toisen maailmansodan loppuvaiheissa kaiken liikenevän rautamalmin asetuotantoonsa.
Sodan ulkopuolella pysytellyt Ruotsi oli puolestaan valmis myymään malmia Saksalle hyvällä voitolla, ja maksuvälineenä Saksa käytti kultaa.
Liittoutuneet varoittivat useaan otteeseen Saksan kanssa kauppaa käyviä maita siitä, että kulta oli anastettu juutalaisilta, mutta näitä varoituksia Ruotsissa ei kuunneltu.
Ruotsin valtion omistukseen siirtyi ainakin 34 tonnia kultaa Saksalta, ja uudet, tänään julkisuuteen päästetyt asiakirjat vahvistavat, että sekä valtionpankki että maan poliittinen johto olivat tietoisia kullan alkuperästä: se oli ryövätty juutalaisilta heidän omaisuutensa takavarikon yhteydessä.
Osa oli jopa sulatettu teloitettujen juutalaisten hampaista. Nämä häpeälliset todisteet on esittänyt hiljattain kuollut, 50-luvulla Ruotsin valtionpankkia johtanut Mats Lemne.
Lemne antoi ymmärtää, että Saksa oli uhannut Ruotsia miehityksellä, ellei tämä suostuisi kultakauppoihin. Tätä tietoa eivät kuitenkaan tämänpäiväiset asiakirjat vahvista, kertoo natsikultavyyhtiä penkonut journalisti.
(MTV3/Kari Lumikero)
Aseveli oli kovin perso kuorma-autojen suhteen. Saksa nappasi Suomen USAsta ostamista Ford-V8 kuorma-autoista 1000 autoa, joska odotti Norjan satamissa kuljetusta Suomeen. Saksan haltuun jäi 9 suomalaista aselaivaa kun se miehitti Norjan 1940 keväällä.
Viime sotien aikaan aseveli (Siis se Im Bunden tai Im Verein) antoi Suomelle satoja Citroen -kuorma-autoja korvauksena Norjan satamista rosvoamilleen sadoille Ford V8 kuorma-autoille, jotka Suomi oli Talvisodan aikana ostanut USAsta ja jotka jäi Norjan satamissa laivoihin kun Saksa miehitti Norjan. Citroen T45 oli 1. kuorma-auto, jossa oli 10 pulttiset pyörät ja iso kantavuus.
Järeä ranskalainen Citroën T-45 sota-auto vuodelta 1940. Saksan miehitettyä Ranskan pohjoisosat siirrettiin Citroën saksalaisen sotilashallinnon alaisuuteen. Suomeen autot tulivat Saksan kanssa solmitun asekauppasopimuksen perusteella vuosina 1940–1942. Näitä puolustusvoimat käytti muun muassa tykinvetäjinä.
https://shl.fi/2017/03/18/sota-ajan-ajoneuvohistoriaa-automuseolla/#88d05202
Tehdas valmisti T23- ja T45-kuorma-autoja, jotka menivät käytännössä kaikki Saksan Wehrmachtin käyttöön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Citroën
Kaiken kaikkiaan vuosien 1934 – 1957 aikana Suomeen tuotiin siis 228 kpl kuorma-autoja. Tästä luvusta puuttuu nuo mainitut sota-aikana maahan tulleet yksilöt, joiden määrä oli kaiken kaikkiaan noin 1 500 kpl.
https://monamicitroen.blog/2016/10/11/maahantuontikirjojen-kertomaa-kadonneet-kuorma-autot/