En oo perehtynyt horoskooppeihin kovin syvällisesti, ehkä joku voi auttaa ja selventää miks tuntuu että oon koko ajan iha tukahdutettu vaikka periaatteessa elämä on hyvää...
Oon parisuhteessa Jousimiehen kanssa. Edellinen tapailemani henkilö oli jousimies.. ja sitä edellinen ja sitä edellinen. Ja kehenkään heistä en oo saanut sellaista kunnollista yhteyttä, mutta oon vähän niinkuin tähän nykyiseenkin "tyytynyt", koska hän on oikein kelpo kumppani, en usko että pettäis ikinä, ei riidellä, on niin kuin luotettava hyvä kumppani. Muutettiin juuri virallisesti yhteen, suhdetta ollut pari vuotta. Kaikki ihan kivasti. Mutta tunnepuolella lähinnä kämppis. Vaativaan elämänvaiheeseen ns. järkevä valinta.
Oon ollut elämässäni kerran suhteessa toisen skorpionin kanssa. Se oli mun elämäni paras suhde ja samalla paskin suhde. Siitä selviäminen kesti monta vuotta eron jälkeen. Sellasta kipinää ja tunnetta ei voi kuvailla. Ainut kumppani jonka kanssa oon halunnut matkustaa, halunnut suunnitella tulevaisuutta, halunnut olla samassa työpaikassa, jakaa raha-asiat, vaikka osallistua murhaan jos toinen pyytäis.
Toisen kerran kohtasin/ tapailin hetken skorpionia, heti ekasta kohtaamisesta se anto kipinää ja sellasta "helvetti mä tykkään tosta", vaikka en heti tiennyt sen olevan skorpioni. Sen energian oikein tunsi, se hypnotisoi. Mutta se oli liian samanlainen kun se edellinen skorpioni, niin tiesin ettei kannata lähtee parisuhteeseen. Monta vuotta siinä meni että joskus vahingossa törmättiin kaupungilla ja aina se aiheutti tunnemyskyn, mutta olin fiksu enkä tehny asialle mitään (koska kyseinen skorpioni oli päihdeongelmainen, niinkuin monet muutkin skorpionit joita kohdannut).
Miksi mulle nyt lykätään näitä Jousimiehiä? 😭 Ensimmäisistä treffeistä asti jokaisen kohdalla oon miettiny että "tästä ihmisestä ei oo mulle mitään vastusta". Ja sit mietin että ei parisuhteessa kuulu olla toisesta "vastusta". Tää on hyvä ihminen, kokeillaan nyt sitten... Ja elämä on ihan ok, tasasta, ei sinänsä valittamisen aihetta. Kunnes tulee se hetki että taistelen koko ajan itseeni vastaan ja yritän todistella itselleni että "tylsyys on ihan ok". "Arkisuus on ok, älä hanki itselles tahallaan ongelmia. Tää on ihan ok." Mitä sitten jos vietät loppuelämäs ilman suutelemista, sulla on kiva talo, ihan hyvä puoliso, kaikki on muuten ihan fine...
Musta tuntuu että pakahdun tähän kaipuuseen, tarvitsen skorpioni energiaa. En ees tiedä mitä haluan. Sellasen ihmisen jonka kanssa vois hetken hengittää ja joka mätchäis mun energioihin eikä tarvis selitellä vaan vaikka istua hiljaa pihakeinussa ja vaan latautua siitä energiasta.
Voiko skorpioni tyytyä arkiseen hyvään?
Johtuuko tää rauhattomuus ja kaipuu vaan siitä että syksy on vähitellen alkanut ja skorpionin aika lähestyy...?
Onko muita skorpioneita joka kokee samaa?
Onko tää jotain universumin vittuilua että jousimiehiä tulee joka kulman takaa?
Oon parisuhteessa Jousimiehen kanssa. Edellinen tapailemani henkilö oli jousimies.. ja sitä edellinen ja sitä edellinen. Ja kehenkään heistä en oo saanut sellaista kunnollista yhteyttä, mutta oon vähän niinkuin tähän nykyiseenkin "tyytynyt", koska hän on oikein kelpo kumppani, en usko että pettäis ikinä, ei riidellä, on niin kuin luotettava hyvä kumppani. Muutettiin juuri virallisesti yhteen, suhdetta ollut pari vuotta. Kaikki ihan kivasti. Mutta tunnepuolella lähinnä kämppis. Vaativaan elämänvaiheeseen ns. järkevä valinta.
Oon ollut elämässäni kerran suhteessa toisen skorpionin kanssa. Se oli mun elämäni paras suhde ja samalla paskin suhde. Siitä selviäminen kesti monta vuotta eron jälkeen. Sellasta kipinää ja tunnetta ei voi kuvailla. Ainut kumppani jonka kanssa oon halunnut matkustaa, halunnut suunnitella tulevaisuutta, halunnut olla samassa työpaikassa, jakaa raha-asiat, vaikka osallistua murhaan jos toinen pyytäis.
Toisen kerran kohtasin/ tapailin hetken skorpionia, heti ekasta kohtaamisesta se anto kipinää ja sellasta "helvetti mä tykkään tosta", vaikka en heti tiennyt sen olevan skorpioni. Sen energian oikein tunsi, se hypnotisoi. Mutta se oli liian samanlainen kun se edellinen skorpioni, niin tiesin ettei kannata lähtee parisuhteeseen. Monta vuotta siinä meni että joskus vahingossa törmättiin kaupungilla ja aina se aiheutti tunnemyskyn, mutta olin fiksu enkä tehny asialle mitään (koska kyseinen skorpioni oli päihdeongelmainen, niinkuin monet muutkin skorpionit joita kohdannut).
Miksi mulle nyt lykätään näitä Jousimiehiä? 😭 Ensimmäisistä treffeistä asti jokaisen kohdalla oon miettiny että "tästä ihmisestä ei oo mulle mitään vastusta". Ja sit mietin että ei parisuhteessa kuulu olla toisesta "vastusta". Tää on hyvä ihminen, kokeillaan nyt sitten... Ja elämä on ihan ok, tasasta, ei sinänsä valittamisen aihetta. Kunnes tulee se hetki että taistelen koko ajan itseeni vastaan ja yritän todistella itselleni että "tylsyys on ihan ok". "Arkisuus on ok, älä hanki itselles tahallaan ongelmia. Tää on ihan ok." Mitä sitten jos vietät loppuelämäs ilman suutelemista, sulla on kiva talo, ihan hyvä puoliso, kaikki on muuten ihan fine...
Musta tuntuu että pakahdun tähän kaipuuseen, tarvitsen skorpioni energiaa. En ees tiedä mitä haluan. Sellasen ihmisen jonka kanssa vois hetken hengittää ja joka mätchäis mun energioihin eikä tarvis selitellä vaan vaikka istua hiljaa pihakeinussa ja vaan latautua siitä energiasta.
Voiko skorpioni tyytyä arkiseen hyvään?
Johtuuko tää rauhattomuus ja kaipuu vaan siitä että syksy on vähitellen alkanut ja skorpionin aika lähestyy...?
Onko muita skorpioneita joka kokee samaa?
Onko tää jotain universumin vittuilua että jousimiehiä tulee joka kulman takaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisää tuohon ajukoppasi srkosoppaan niiden jousimiestesi lisäksi vähän smurffeja ja yksisarvisia mausteeksi, niin poistat lopullisesti kaikki mahdollisuudet ymmärtää yhtään mitään elämästä ja tunteistasi.
Skorpionia ei voi ymmärtää ku toinen skorpioni
🍂🍁🦂