"Ilmakehässä rikkidioksidihiukkaset heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen kuin pienet peilit. Se on rikin viilentävä vaikutus numero yksi.
Tutkijoiden ajamien mallien mukaan Kiinan pienhiukkaspäästöjen väheneminen selittää kuluneen vuosikymmenen ajalta lähes kokonaan sen osan lisälämpenemisestä, jota ei pystytty selittämään ihmiskunnan päästämillä uusilla kasvihuonekaasupäästöillä."
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011425316.html
Sama ilmiö on kai tulivuorenpurkausten tuhkapäästöillä.
Tutkijoiden ajamien mallien mukaan Kiinan pienhiukkaspäästöjen väheneminen selittää kuluneen vuosikymmenen ajalta lähes kokonaan sen osan lisälämpenemisestä, jota ei pystytty selittämään ihmiskunnan päästämillä uusilla kasvihuonekaasupäästöillä."
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011425316.html
Sama ilmiö on kai tulivuorenpurkausten tuhkapäästöillä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Osaat näköjään lukea, mutta mites se luetun ymmärtäminen?
"...mites se luetun ymmärtäminen?"
Uutinen (alkuperäinen) antoi selvästi ymmärtää, että rikkipäästöt olivat jarruttaneet CO2:n aiheuttamaa lämpenemistä ja nyt kun ne ovat vähentyneet, lämpeneminen on kiihtynyt. Primus motor on CO2.
Aloituksesta ei yksiselitteisesti selvinnyt, oliko aloittaja ymmärtänyt tuon, mutta ei myöskään, ettei hän olisi ymmärtänyt.
Ilmaston kannalta hyvä uutinen. Pahempi olisi ollut jos "ylimääräisen" lämpenemisen taustalla olisi ollut jokin tuntematon ilmiö.
Niin, ja mikä saa sinut olettamaan, että hiilidioksidipitoisuudella olisi jotain vaikutusta lämpötilaan ?
Ilmakehäfysiikahan se.
Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi n. 33 astetta kylmempi ja CO2 on toiseksi vaikuttavin kasvihuonekaasu.
Mikä saa sinut otaksumaan, ettei CO2 tai muut kasvihuonekaasut vaikuta lämpenemiseen?
Et taida kuitenkaan olla aloittaja. Hän sentään oli otsikointia huomioimatta ihan oikeilla linjoilla. Otsikosta voisi saada väärän käsityksen, jos lukisi kuin piru raamattua.
Niin taas ja taas. ¤
Mistä näitä ' jälkeenjääneitä ' vieläkin tunkee palstalle. Kasvihuoneilmiö ilman seiniä ja kattoa, siis avoimessa tilassa on osoitettu jo aikoja sitten pelkäksi satutarinaksi, kuten ns. kasvihuonekaasutkin, mutta vielä näyttää palstalla roikkuvan joku " tosiuskovainen ".
Noi sun juttusi kasvihuonekaasuista naurettiin jo vuosituhannen akussa, mutta sinä kerrot niistä kuin olisit ne juuri ymmärtänyt !
Eikö edes hävetä ?
Lämpenee tai kylmenee. Ihmisten tekeminen ei vaikuta tuohon paskan vertaa. Suuremmat tekijät ovat vaikuttamassa maapallon ilmastoon, kuten aina. Turha saastuttaminen on kuitenkin tuomittavaa, vaikka vaikutukset ovat paikallisia ja lyhyt kestoisia maapallon historiassa.
Maan pyörimisakselin kallistuma vaihtelee 21,8 ja 24,4 asteen välillä, ja tämä pieni muutos vaikuttaa ensisijaisesti vuodenaikojen erojen suuruuteen ja siihen, kuinka voimakkaasti aurinko lämmittää eri alueita eri vuodenaikoina.
Jos kallistuma on suurempi, vuodenaikojen välinen ero kasvaa ja sää muuttuu voimakkaammin. Pienempi kallistuskulma taas tasoittaa vuodenaikojen eroja ja tekee ilmastosta tasaisemman.
Maan kallistuskulman muutokset ovat osa Milankovitchin sykliä, joka vaikuttaa jääkausien ja lämpökausien vuorotteluun.
Kallistuksen muutokset vaikuttavat maapallon saamaan auringon säteilyyn pitkällä aikavälillä ja ovat osa luonnollista ilmastonmuutosta. Näiden syklien vaihtelut voivat kestää jopa 21 500 vuotta, mikä tekee näiden muutosten havaitsemisesta hankalaa lyhyellä aikavälillä.
Jaa ?
Minkä suhteen tuo kallistuksen vaihtelu on määritelty ?
Onko kyseessä radan nutaation vaikutus, vai sideerinen astevaihtelu, joka lienee vaikeammin selitettävissä.
Nutaation suhteen vaihtelulla ei ole merkitystä säteilyn jakautumiseen, joten selvittäisitkö lisää, mitä tarkoitat .
Tarkoittaa kulmaa Maan pyörimisakselin ja sen ratatason normaalin (eli ekliptikan suhteen kohtisuoran) välillä. Tätä kutsutaan myös obliiksiteetiksi.
Kallistuskulma ei ole vakio, vaan se vaihtelee noin 41 000 vuoden jaksoissa välillä noin 21,8°... 24,4°. Kyseisellä vaihtelulla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka auringon säteily jakautuu maapallolle vuodenaikojen aikana, erityisesti napa-alueilla.
Kallistuman vaihtelu on osa Milankovitchin syklejä, ja se nimenomaan vaikuttaa säteilyn jakautumiseen, koska se muuttaa auringon säteilyn kulmaa eri leveyspiireillä eri vuodenaikoina.
Ahaa, tarkoitit siis ratatason nutaatiota.
Se vaikuttaa kyllä maan kallistuskulmaan suhteessa aurinkoon, joskin vaikutus on kääntöpiirien vajaa 150 km, jonka vaikutus ei varmuudella ole erotettavissa virhemarginaalista.
Teoria on ok, mutta mitään muutosta on vaikea liittää tähän, energiamääräänhän tällä ei ole mitään merkitystä.
Auringosta katsoen pallo on yötä päivää isoympyränsä kokoinen maalitaulu säteilylle. Pallon asento ei vaikuta siihen osuvaan säteilytehoon. Albedo kyllä vaikuttaisi, jos pallo kääntäisi jäisen napansa kohti aurinkoa. Toisaalta pohjois- ja etelänapa käyttäytyvät vastakkaisesti. Kokonaistehon muutos pyörimisakselikulman pienen ja hitaan syklin takia lienee melko olematon.
Vanhat CO2-synnit pääsevät esiin, kun rikkiä poistuu ilmakehästä. Sitäkö tämä "ylimääräinen lämpeneminen" on.
Törmäämme aina kaikissa pohdiskeluissa samaan kiusalliseen kysymykseen "onko CO2 pitoisuuden muutos se syyllinen, ja miksi ? ".
Kivihiilen käyttö jarrutti näkymästä ilmaston normaalia syklistä lämpenemistä. Nyt kun hiukkas- ja rikkipäästöt vähentyneet, on herätty huomaamaan taustalla tapahtunut lämpötilan muutos. CO2 kulkee yhdessä kasvillisuuden määrän kanssa. Lämpeneminen parantaa kasvien kasvua ja CO2 kierto kasvaa.
Kasvihuoneisiinkin ajetaan korkeampaa hiilidioksidi pitoisuutta että kasveilla on paremmat kasvuolosuhteet ja kasvavat paremmin.
Aavikoillakin on parempi mahdollisuus vihertyä uudestaan kun kasvien kasvulle elintärkeää hiilidioksidia on enemmän.