Näyttää olevan että väylävirasto ei pidä näkyvyyttä kunnossa. Eli ennen ylitystä sivuilla katsottaessa puita, oksia, korkeaa heinää jotka estää näkyvyyden riittävän pitkälle.Juuri ajeltu huvikseen 40km muutamille ylityksillä ja katseltu peittääkö joku näkyvyyttä. Jos näkyvyys on puutteellinen niin junan näkee paljon myöhemmin ja riski kasvaa. Junat liikkuu erittäin nopeasti.
Mikähän selitys väylävirastolta että oksat. ratojen läheisyyteen kasvaneet puut, horsmat päässeet estämään näkyvyyttä.
Mikähän selitys väylävirastolta että oksat. ratojen läheisyyteen kasvaneet puut, horsmat päässeet estämään näkyvyyttä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Syytä on muistaa, että nopeusrajoitus on maksimi. Sopiva tilannenopeus on nopeusrajoitusta tärkeämpi velvoite. TLL 5 § velvoittaa ottamaan huomioon monia asioita ja yksi niistä on näkyvyys.
Jos siinä radan edessä on stop-merkki, niin sellaisella "näkee jo kaukaa"-esteettömyydellä ei ole juuri merkitystä. Siis jos pitää tapana noudattaa stop-merkkiä.
Ja valtiontalous on sen verran kuralla, että jos tuollaiset niittohommat katsotaan tarpeellisiksi, niin luulisi onnistuvan talkoinakin tien pääkäyttäjiltä.
Viimeinen tasoristeysonnettomuuspaikka ainakin oli varustettu stop-merkillä, eiköhän siinäkin olisi junan nähnyt jos olisi pysähtynyt ja tehnyt pysähdykseen tarkoitetut toimenpiteet.
Radalle ei pääse hommiin pelkillä talkoilla. Se kuules vaatii kurssitusta ja ennenkaikkea toimenpideluvat liikenteen ohjauksesta. Lisäksi se mahdollinen sähkö siinä ajolangassa aiheuttaa omat murheensa mm puunkaadolle.
Se radalla 140 kmh pyyhkivä ic juna ei ole leikin asia.
Junat näkee kyllä, mutta autoilijan pitää olla tarkkana ja mielellään pysähtyä ja näin varmistaa ettei käy huonosti.
Sama kuin kupungeissa, joissa suojatiet alkavat aitojen ja bensaiden takaa, joiden taakse autoilijan tulisi nähdä.
Mitä jos ilmoittaisi sillä älypuhelimella ongelmasta väylävirastolle...ai niin eikun joku muu saa tehdä sen.
Jos ei koe asiaa ongelmaksi ja ajaa tilanteessa riittävän hitaasti, niin ei tarvitse ilmoitella kenellekään.
Usein käyttämäni tasoristeys on pahoin puskittunut. Kysyin Väyläviraston edustajalta saanko käydä omatoimisesti poistamassa kasvuston. En saa, koska kyseessä on rata-alue missä töitä saa tehdä vain Väyläviraston valtuutuksella.
Joten puut jatkavat kasvuaan.
Rataa ei saa ylittää ennen kuin on varmistanut että se on turvallista, eli se vaatii usein pysähtymisen jotta näkee riittävästi ja se on tarkoituskin.
Yhdessä uutisessa mainittiin jopa radion sammuttaminen ja ikkunoiden avaaminen, että saa myös äänien muodossa riittävää informaatiota tilanteesta.
Kävin autokoulun ja sain ajokortin vuonna 1971. Tuolloin oli määräys, että radio piti sulkea lähestyttäessä tasoristeystä.
Kävin autokoulun vuonna 1968 enkä tuollaista määräystä muista olleen. Voihan se muistikin toki tuosta ajasta heittää.
Kävin autokoulun vasta 1986, enkä muista kuulleeni tuollaisesta mitään. Järkevää on toki käyttää kaikkia aisteja liikenteessä.
Eiköhän olisi aiheellista määrätä vartioimattomille tasoristeyksille 50 km/h nopeusrajoitus. Sekä maantieliikenteelle, että junille. Eiköhän tämä kannustaisi väylävirastoakin poistamaan nämä risteykset hyvin nopeasti radoilta.
Sama pitäisi tehdä kaikille risteyksille myös maanteillä.
Luulisi olevan aika halpaa parantaa tasoristeysten turvallisuutta, kun joku käyttäisi tunnin vuodessa aikaa poistamalla raivaussahalla edes pensaat ja korkeat heinät risteysten läheltä. Rahaa on palkkoihin muttei työntekoon?
Luulisi jokaisen pitävän omaa henkeä kallisarvoisena ja ajavan tilanteisiin tarvittavalla varovaisuudella, ettei tule osumaa. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole.