Siinä teille jästipäille, jotka ette usko tätä asiaa. Miksi niin moni ei ulosotossa oleva lukee ja kommentoi tätä palstaa täysin väärillä tiedoin?
Luulevat olevan alan asiantuntijoita.
Älkää viitsikö naurattaa enempää!
Luulevat olevan alan asiantuntijoita.
Älkää viitsikö naurattaa enempää!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tietysti kasvavat korkoa, ja niin pitääkin. Missä joku on muuta väittänyt?
Kokoajan täällä pellet hokevatkin, että maksusummilla ei ole merkitystä, eikä sillä että montaa velkaa maksetaan takaisin pikkusummilla. TOTTAKAI SILLÄ ON MERKITYSTÄ. VELKAVUORI VAIN KASVAA JA MAHDOLLISUUS SEN TAKAISIN MAKSUUN HEIKKENEE KOKOAJAN.
Kokoajan täällä pellet väittävät asioita jotka eivät pidä paikkaansa.
Pellet hokevat kyllä ihan totuuksia ja sinä olet väärässä.
Hyvin argumentoitu. Mutta faktahan on, että ulosotossa olevat eivät raha-asioita ymmärrä, mistä se ulosotto on todisteena. Kuuntele muita ja usko, älä yritä itse ajatella tai edes ymmärtää.
Me ymmärrämme paljon enemmän kuin koskaan ajattelimme ymmärtää ulosoton epärehdistä maksukaavasta, korkoa korolle-ilmiöstä, ulosottajan naaman mukaan toimista ja velkaneuvonnan kaksinaismoraalista. Me jos ketkä ymmärrämme. Koska me olemme k*setettuja.
Jos kerran ymmärrätte raha-asioita, niin miksi olette päätyneet kusetettavaksi?
Joko siis tähän löytyisi vastaus, vihdoinkin? Kumoa alla oleva:
2 lainaa, molemmat pääomaltaan 100e, vuosikorko 10%.
1) Ilman lyhennystä, korkoa menee 10e+10e eli 20e/vuosi
2) Toista lyhennetään 50e, korkoa menee 5e + 10e eli 15e/vuosi
3) Kumpaakin lyhennetään 25e, korkoa menee 7,5e+7,5e eli 15e/vuosi
Ulosotossa tietysti taulukkomaksut vaikuttavat asiaan mutta muistaakseni niitä ei peritä kuin pari vuotta. Ja jollainhan ne ulosoton kustannukset pitää pystyä kattamaan.
Tässä se syy on, että olette ulosotossa. Teillä menee täällä asiat yhtä iloisesti sekaisin, kuin omat ja toisten rahat elämässänne, eikä teillä ole oikein mitään käsitystä tavallisesta koronlaskennasta, jotta voisitte edes ymmärtää, mitä teille täällä yritetään kertoa.
Kukaan ei ole väittänyt, että ulosotossa maksamatta jäävä korko ei pääomittuisi kasvamaan lisää korkoa. Nimenomaan tämä korkoa-korolle-ilmiö on yksi juurisyy sille, että maksujen kohdentamisella ei ole väliä. Nimenomaan sitä teille on yritetty vääntää rautalangasta. Mutta ei, jossain välissä teidän mielissänne se on kääntynyt väitteeksi, että ulosoton korko ei kasvaisi korkoa.
Käsittämätöntä...
Tuossa on ilmeisesti virhe. Ulosotossa ei ole korkoa korolle -ilmiötä. Asiasta löytyy huonosti dokumentaatiota, eikä kannata sokeasti luotttaa seuraavassa olevaan Wikipedia-sitaattiin.
»Viivästyskorkojen laskennassa käytetään kohtuussyistä ns. yksinkertaista korkolaskua, jolloin kunakin vuonna kertyneitä viivästyskorkoja ei pääomiteta kasvamaan korkoa korolle seuraavana vuonna. Viivästyskorkoja koskeva korkoa korolle -kielto (anatocismuksen kielto) periytyy jo antiikin ajan roomalaisten kahdentoista taulun laista (lex duodecim tabularum) noin vuodelta 450 ennen ajanlaskun alkua[14][15]. »
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivästyskorko
Jatkan vielä.
Ari Saarnilehto: Varallisuusoikeus
luku "Yleistä rahavelan viivästyskorosta
Korkolain soveltamisala
Kirjailija päivittänyt tekstin 15.6.2019.
Korkolakia (633/1982, KorkoL) sovelletaan 1 §:n 1 momentin mukaan rahavelkaan (ks. jakso Pääsääntö korkolain soveltamisalasta). Viivästyskorkoa maksetaan siten korkolain säännösten mukaisesti rahavelalle. Poikkeuksen muodostavat KorkoL 1.2 §:n soveltamisrajoitukset. Muun kuin rahavelan viivästyskorosta ei ole säännöksiä, joten koron maksaminen voi perustua vain sopimukseen.
Viivästyskorkosäännösten soveltamisesta on syntynyt joitakin ongelmia. Yksi näistä kysymyksistä on, maksetaanko viivästyskorolle viivästyskorkoa. Viivästyskorko on rahavelka eikä sitä ole suljettu korkolain alaisuudesta poikkeussäännöksissä. Siitä huolimatta viivästyskorolle ei ole hovioikeuskäytännössä tuomittu korkoa.
Rovaniemen HO 3.2.1988 S 87/152: Metsähallituksen korkovaatimus viivästyskorolle hylättiin lakiin perustumattomana.
Vaasan HO 6.11.1989 S 88/273: Korkolain 4 §:n 1 momentin nojalla ei viivästyskorolle ole maksettava viivästyskorkoa."
"Nimenomaan tämä korkoa-korolle-ilmiö on yksi juurisyy sille, että maksujen kohdentamisella ei ole väliä. Nimenomaan sitä teille on yritetty vääntää rautalangasta. Mutta ei, jossain välissä teidän mielissänne se on kääntynyt väitteeksi, että ulosoton korko ei kasvaisi korkoa."
Kuten edellä kirjoitin, ulosoton viivästyskorko ei kasva korkoa korolle. Mutta jos ja kun kaikissa veloissa on sama viivästyskorko, on se ja sama, lyhennätkö yhtä velkaa tonnilla vai kymmentä satasella. Mielestäni mahdollinen korkoa korolle -ilmiö ei vaikuta tähän seikkaan mitenkään.
Sinulla se on sana hallussa, äitikö opetti?
HAISTA PASKA, JUNTTI!
Kylläpä ottaa koville, kun huomasit olleesi koko ajan väärässä.
SINULLE SE OTTAA, MUTTA OLETKIN JUNTTI JA JÄSTIPÄÄ!
OLETKO IHAN VOUTI?
Sinulla on näppiksessä caps lock juuttunut pohjaan. Ostaisit varmaan uuden näppiksen, mutta sinulle ei myydä luotolla.
Ei se ole voutia nähnytkään. Ja siitä se kohta taas irvailee. Mutta jos vouti alkaisi suolipalstalla mesoa, se olisi jo seiskan arvoinen juttuvinkki.
Täällä mesoaa enemmän ns. heikompi aines.
Sdp- äänestäjät ovat pikavippihönöjä, joiden ei ( Paavo Arhinmäen mukaan )
tarvitse maksaa ottamiaan velkoja.
Joten näille on turha asiaa tolkuttaa, he eivät tajua.
Sitten ymmärtävät, kun ulosottomiehen apurit kantavat
panosohvan ulos asunnosta.
Syyttävät asiasta tietysti pankkiaan, joka haluaa rahansa takaisin.
Sulla on varmaan antaa lähteet Arhinmäen sanomisille? Ulosotto ei mitään sohvia takavarikoi.
Demari on perehtynyt sohva- asiaan.