Lervo oli päättänyt päästä protestilistalle – ehkäpä siksi, että hän oli kuullut, että siellä saisi hyvän kännit ja paljon huomiota. Niinpä Lervo suuntasi paikalle ja juo kunnon kännit, nauttien jokaisesta hetkestä. Samalla Kassu oli huutanut ällää puhelimessa niin lujaa, että koko kylä kuuli – ja Lervo ihmetteli, kuinka joku voi huutaa niin paljon ilman loppua.
Lervon päähän alkoi tulla hiton moinen delirium, ja hänen tajuntansa alkoi hämärtyä. Samaan aikaan trattaukko kolkutti ovella – ilmeisesti joku oli tulossa hakemaan hänet pois. Mutta Lervo, joka oli jo täysin sekavassa tilassa, päätti soittaa ällää-ääniä ja huutaa tilitoimistoon:
"POLTAN KOKO PASKAN JOS ETTE TEE H.E.T.I MULLE TILINPÄÄTÖSTÄ!"
Puhelimesta vastasi kuitenkin joku virallinen, joka vastasi vain: "Tarttettais jotakin kuittejakin ym."
Lervo ei tästä piitannut, vaan löi ällaan korvaan ja jatkoi huutamista. Samalla hän teki kaivurilla töitä – tai ainakin siltä se hänestä näytti – ja kaikki takaa-ajajat kiristivät jo vöitä, koska tilanne alkoi olla päässä niin sekava.
Lervon mieli vaelteli, ja hän päätyi jopa uitettavaksi ulosottoviraston kanttiinissa 80-luvun tunnelmassa. Siellä hän uppoaa suohon ja on deliriumin vallassa, muttei enää tiedä, mitä tapahtuu oikeasti.
"VEKSELI SHAATANA, KIRJOTA MULLE VEKSELI PERKELE", huuteli Lervo pankissa, vaikka hän ei muistanut koko episodia. Turhapuromainen virne lärvillään ja ällää-puhelin kädessä hän mylvi messuaan, harmitellen vain sitä, että jos kanjasta katkeaa akseli, niin pitäisi tehdä vekseli.
Lervo hakee kottia karjuen kunnantalolta, ja turhapuromainen virne lärvillään jatkaa huutamista. Kassu ja Jompero menevät ulosottovirastoon, henkselit paukkuen, ja vaativat kiukkuisina vekseliä – ehkäpä taas jonkin uuden yrityksen vuoksi.
Samaan aikaan Jompero ja paarityttö lukevat Paaville Rattoa älläässä, Wanhanrnklukija juo Karvian sahtia, ja Lervo & Lervo ky tekee ajutouhuilla persnettoa. Urgoolit soittavat kwai Joensiltaa, ja kaikki tämä sekasortoinen tapahtumaketju jatkuu kuin surrealistinen unelma.
Lopulta kaikki päättyi siihen, että Lervo jäi miettimään, oliko tämä kaikki vain unta – mutta samalla hän tiesi, että ensi kerralla protesti ja kännit menisivät ehkä vähän helpommin. Tai ainakin niin hän toivoi.
Lervon päähän alkoi tulla hiton moinen delirium, ja hänen tajuntansa alkoi hämärtyä. Samaan aikaan trattaukko kolkutti ovella – ilmeisesti joku oli tulossa hakemaan hänet pois. Mutta Lervo, joka oli jo täysin sekavassa tilassa, päätti soittaa ällää-ääniä ja huutaa tilitoimistoon:
"POLTAN KOKO PASKAN JOS ETTE TEE H.E.T.I MULLE TILINPÄÄTÖSTÄ!"
Puhelimesta vastasi kuitenkin joku virallinen, joka vastasi vain: "Tarttettais jotakin kuittejakin ym."
Lervo ei tästä piitannut, vaan löi ällaan korvaan ja jatkoi huutamista. Samalla hän teki kaivurilla töitä – tai ainakin siltä se hänestä näytti – ja kaikki takaa-ajajat kiristivät jo vöitä, koska tilanne alkoi olla päässä niin sekava.
Lervon mieli vaelteli, ja hän päätyi jopa uitettavaksi ulosottoviraston kanttiinissa 80-luvun tunnelmassa. Siellä hän uppoaa suohon ja on deliriumin vallassa, muttei enää tiedä, mitä tapahtuu oikeasti.
"VEKSELI SHAATANA, KIRJOTA MULLE VEKSELI PERKELE", huuteli Lervo pankissa, vaikka hän ei muistanut koko episodia. Turhapuromainen virne lärvillään ja ällää-puhelin kädessä hän mylvi messuaan, harmitellen vain sitä, että jos kanjasta katkeaa akseli, niin pitäisi tehdä vekseli.
Lervo hakee kottia karjuen kunnantalolta, ja turhapuromainen virne lärvillään jatkaa huutamista. Kassu ja Jompero menevät ulosottovirastoon, henkselit paukkuen, ja vaativat kiukkuisina vekseliä – ehkäpä taas jonkin uuden yrityksen vuoksi.
Samaan aikaan Jompero ja paarityttö lukevat Paaville Rattoa älläässä, Wanhanrnklukija juo Karvian sahtia, ja Lervo & Lervo ky tekee ajutouhuilla persnettoa. Urgoolit soittavat kwai Joensiltaa, ja kaikki tämä sekasortoinen tapahtumaketju jatkuu kuin surrealistinen unelma.
Lopulta kaikki päättyi siihen, että Lervo jäi miettimään, oliko tämä kaikki vain unta – mutta samalla hän tiesi, että ensi kerralla protesti ja kännit menisivät ehkä vähän helpommin. Tai ainakin niin hän toivoi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Päntälän Seonmäellä, kokoontuivat rahtikonnat ja muut paikalliset sankarit Lervon persnettojuhlille sahtia juomaan. Ilmassa tuoksui virtsan ja makkaran yhdistelmä, ja lattialla paskantaminen oli jo jokavuotinen perinne – kukaan ei enää ihmetellyt sitä.
Lervolan väki ja Rattoraijan porukat antoivat mennä vaan, paskantavat lattialle ja nauroivat mukana. Sillä välin Lervo, kova kairaaja ja turhapuromainen virne lärvillään, puikotteli rahtia kuin mestari, yrittäen saada siitä jotain aikaan. Kassu ähki ja ähki, kaatopaikkabisneksensä jännittäessä, ja Sisu SM300 ulvoi hoosiannaa kuin vanha kunnon koira.
Lervo pääsi protestilistalle, ja niinpä hän ryypiskeli kunnon kännit. Seurasi delirium, joka vei hänet täysin sekaisin. Jo ennen kuin ilta oli ohi, Lervo ähki ja ajoi rahtia deliriumeissaan, kunnes lopulta hänet löydettiin makkarapannunsa kuumana ja Kärri-Tero hinasi perävaununsa rantaan "tuomaan tunnelmaa". Mitä tunnelmaa Tero oikeastaan toi, sitä kukaan ei oikeasti tiennyt, mutta kerran vuodessa se kärry oli vedettävä rannan paskakentälle ja siinä se sitten jäi pysyvästi.
Samaan aikaan Kassu huuteli ällää puhelimessa, ja Lervolle iski hiton moinen delirium, kun taas trattaukko kolkutti ovella kuin vanha kaveri. Lervo heräsi taas naama paskasena ja suuntasi Päntälän SEO:lle, jossa makkarapannu höyrysi ja kahvi oli mustempaa kuin Kilju-Kassun veriarvot. Vitospöydässä odotti Kassu, joka virnuili ja huusi: "TÄNÄÄN LÄHETÄÄN PASKAKUORMALLA RALLIIN!"
Samalla Rattoraijan 90-vuotissyntymäpäiville kerättiin nimiä listaan. Seompaari Pärtilä kysyi tiskillä huojumalla: "No onkos Lervo sinun nimensä jo listalla?"
Johon Lervo turhapuromaisesti vastasi: "On se, kauppalehren protestilistalla, hik!"
Ja vielä päälle raivokas rajumyrsky muistuttavan tuhnun roiskeitten kera, mikä sai aikaan lisää huutoa ja naurua koko kylässä.
Koko tarina oli yhtä sekamelskaa, mutta juuri sitä Lervolan ja Päntälän huumori oli – kaoottista, värikästä ja täynnä elämää. Ja joka vuosi, kun nämä juhlallisuudet koitti, niin taas mentiin samaan kaavaan: rahinaa, paskantamista, makkaranpaistoa ja hyväntahtoista huumoria.
Siis aivan mahtava Lervon asia juttu toi!
Toivon lisää näitä!
Harvinaisen paskat tarinat.
Toivottavasti tämänkertainen Lervo-kirjailija päättää uransa tähän. Sen verta kehnoa settiä. Ei naurata.