Millaista osaamista voi syyttäjiltä odottaa?
Ihan selviä sivullisia vaarantavia rikoksia jätetään käsittelemättä tai tuomitsematta, eikä anneta mahdolliselle rikoksen uhrille mitään selvitystä.
Selitys olisi vaikka se, että "nyt päätettiin uskoa syytetyn tarinoita koska hänellä on vaikeaa koulussa, ja onhan se uhri voinut todisteista huolimatta (GPS-tallenne) itsekin juosta kovaa, joten uhrin on nyt oltava kiitollinen, ettei hän saa syytettä syytetyn hengen ja terveyden vaarantamisesta."
Voisi olettaa, että oikeudenkäynnin pitäisi olla oikeudenmukainen ja pitäisi perustua tosiasioihin ja todisteisiin.
Tässä esimerkki syyttäjän syyttelystä. Poikkeusluvalla autoa ajanut kuski myönsi ajaneensa 170 km/h, mutta käräjäoikeus päätti olla tuomitsematta, koska syyttäjä ei ollut ns. "kuvaillut teon olosuhteita ja vaarallisuutta" oikein. Entä ne vaikeammat tapaukset eli ne, joissa syytetty päättää valehdella syyttäjälle ja syyttäjä sitten uskoo?
"17-vuotias kuski kaahasi 170 kilometriä tunnissa kasitiellä Nousiaisissa maaliskuisena perjantai-iltana.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta syyttäjän puutteellisen haastehakemuksen vuoksi.
Syyttäjä ei ollut kuvaillut teon olosuhteita tai vaarallisuutta riittävästi, vaikka kuski oli myöntänyt tekonsa."
Lisää https://www.hs.fi/alueet/art-2000011371391.html
Vaatiko tuomari jotain erikoista todistelua ja kuvailua? Eli miksi 170 km/h olisi silloin ollut vaarallinen?
Tai tekikö syyttäjä virheen tahallaan suojellakseen kuskia?
Vastaavia tapauksia on varmasti paljon, mutta syyttäjä ei joudu vastuuseen. Vai onko joskus joutunut?
Millaisia tekoja tarvitaan, että syyttäjää syytetään virkavirheestä?
Ihan selviä sivullisia vaarantavia rikoksia jätetään käsittelemättä tai tuomitsematta, eikä anneta mahdolliselle rikoksen uhrille mitään selvitystä.
Selitys olisi vaikka se, että "nyt päätettiin uskoa syytetyn tarinoita koska hänellä on vaikeaa koulussa, ja onhan se uhri voinut todisteista huolimatta (GPS-tallenne) itsekin juosta kovaa, joten uhrin on nyt oltava kiitollinen, ettei hän saa syytettä syytetyn hengen ja terveyden vaarantamisesta."
Voisi olettaa, että oikeudenkäynnin pitäisi olla oikeudenmukainen ja pitäisi perustua tosiasioihin ja todisteisiin.
Tässä esimerkki syyttäjän syyttelystä. Poikkeusluvalla autoa ajanut kuski myönsi ajaneensa 170 km/h, mutta käräjäoikeus päätti olla tuomitsematta, koska syyttäjä ei ollut ns. "kuvaillut teon olosuhteita ja vaarallisuutta" oikein. Entä ne vaikeammat tapaukset eli ne, joissa syytetty päättää valehdella syyttäjälle ja syyttäjä sitten uskoo?
"17-vuotias kuski kaahasi 170 kilometriä tunnissa kasitiellä Nousiaisissa maaliskuisena perjantai-iltana.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta syyttäjän puutteellisen haastehakemuksen vuoksi.
Syyttäjä ei ollut kuvaillut teon olosuhteita tai vaarallisuutta riittävästi, vaikka kuski oli myöntänyt tekonsa."
Lisää https://www.hs.fi/alueet/art-2000011371391.html
Vaatiko tuomari jotain erikoista todistelua ja kuvailua? Eli miksi 170 km/h olisi silloin ollut vaarallinen?
Tai tekikö syyttäjä virheen tahallaan suojellakseen kuskia?
Vastaavia tapauksia on varmasti paljon, mutta syyttäjä ei joudu vastuuseen. Vai onko joskus joutunut?
Millaisia tekoja tarvitaan, että syyttäjää syytetään virkavirheestä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Syyttäjä teki asiassa virheitä, mutta niin teki käräjäoikeuskin. Syytettä ei olisi saanut hylätä.
Käräjäoikeuden pitää lain mukaan kehottaa syyttäjää täydentämään syytettä, jos se ei kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi. Jos syyttäjä ei täydennä syytettä kehotuksesta huolimatta, syyte JÄTETÄÄN TUTKIMATTA. Syytettä ei siis hylätä tämän takia.
Ero asiassa on siinä, että syyttäjä saa syytteen tukimatta jättämisen jälkeen nostaa uuden syytteen samassa asiassa, jollei syyteoikeus ole vanhentunut. Hylättyä syytettä ei voi enää saattaa uudestaan käräjäoikeuteen, vaan syyttäjän olisi tehtävä valitus asiassa hovioikeuteen.
Poliisin rikostutkinnan mukaan viranomasilla on laaja harkintavalta laiminlyödä virkavelvollisuudet, se on virkamiesmafian oma laki, maan tapa, jonka he ovat omilla päätöksillään itselleen vahvistaneet.
"Voisi olettaa, että oikeudenkäynnin pitäisi olla oikeudenmukainen ja pitäisi perustua tosiasioihin ja todisteisiin".
Ei perustu. Oikeudenkäynti perustuu siihen, miten tosiasiat tulkataan.
Ei lakipykäliin, ei tosiasioihin, eikä todisteisiin.
Joskus tosiasia tulkataan niin ja joskus näin.
Punikki suoltaa taas täyttä jargonia. Suomessa oikeuskansleri ja Eduskunnan oikeusasiamies valvovat, että viranomaiset noudattavat tarkoin lakia. Mutta, mediassa ja etenkin tällä palstalla ensin asiat hutkitaan ja vasta sitten tutkitaan.
Harvassa ovat todelliset syyttäjät ja totuuden puolustajat.
Minä totesin erään ykp terapiakäynnin jälkeen, että olin humalassa. Sen takia nyt syyttäjä vaatii, että ykp muunnetaan ehdottomaksi vankeudeksi