Hieman erilainen Hiihtoloma ja pienoinen jälkikadutus

Anonyymi-ap kirjoitti:

Olen vähän oman tieni kulkija ja tulee tartuttua herkästi erilaisiin tilaisuuksiin. Nuorena menin liikaa muiden pillien mukaan ja siitä sai sitten maksaa oman hintansa. Kaksi lasta on edellisestä liitosta. Molemmat yläkoulu ikäisiä. Nuorekkaaksi miellän edelleen itseni, vielä alkaa kolmosella. Olin tuttavaperheen kanssa yhdistetyllä hiihtoloma-työmatkalla pohjoisessa ja autoni hyytyi ja totta kai, keskelle ei mitään. Tuttavaperheen kanssa oli lasten lesketteluloma suunniteltu ja se jatkui normaalisti. Mutta omat suunnitelmat meni totta kai uusiksi kun kaikki oli laskettu auton varaan. Helpoin tapa päästä eteenpäin ja keski-suomeen oli tietenkin taksilla junaan ja auto jäi vakuutusyhtiön hoteisiin. Junassa en tietenkään ole paljoa kulkenut ja juna aivan täynnä. Mistään hommien hoitamisesta ei tullut kerrassa mitään, aina joku oli sanomassa miten olen väärässä paikassa tai valittaa miten pitäisi olla hiljempaa tai joku meluaa vieressä. Niin siirryin suunnitelmaan B, nälkäkiukun välttämiseen ja ravintolavaunuun, mikä oli myös täynnä ja hermot ihan riekaleina tuossa kohtaa. Ravintolavaunussa tuli sitten nuorempi mies sanomaan miten hänen hyttiinsä mahtuisin puhumaan puhelimeen ja läppäröimään. Ärtyneisyyteni ja tuskastumiseni oli laitettu siis merkille jossain päin junaa. Pakkohan se oli tähän ehdotukseen tarttua ja kerrottiin vielä ettei ole makuuhytti. Sillä hetkellä se tuntui oikein hyvälle idealle. Matka meni hyvässä seurassa kuin siivillä ja kiirepaniikki ja pahin nälkäkiukku helpotti. Viimeiset tunnit juteltiin niitä näitä ja vaikka sisäiset hälytykset soivat tästä miehestä moneen otteeseen, päädyin seuran kipeänä hyppäämään Kuopiossa pois junasta. Eli ne jo laaditut suunnitelmat meni uusiksi, taas. Sitten kun eksyttiin vielä baarikadulle ja piilosieni kun olen toiselta identiteetiltäni (en tämän takia ota yhtään) + nestehukka oli lievä nimitys sen hetkiseen olotilaan niin ääntä kohti tuli kaadettua muutama. Ja seuraukset arvaa. Loputkin estot hävisi kuin kaulaliina torille. Totta kai yösijaa olin myös vailla (itsehän valintani tein poistua junasta), oli luonnollinen jatkumo ja kaikki arvaa mihin. Miehen luo, sinne kun mahtui. Ja kevyessä vaatetuksessa oli muutenkin kylmä niin lämmin sauna ja kylki tuntuivat todella hyvälle, seurasta nyt puhumattakaan. Tosin kylki vaihtui nopeasti syliin ja niin edelleen. Omaa ehkäisyä en ole käyttänyt vuosiin ja kondomejakin käytiin vielä ostamassa tarkoituksella ja vielä minun toiveestani. Omasta edellisestä kerrasta oli aikaa niin miksi ei. Harvoin sellaista tilaisuutta tulee kuitenkaan vastaan ja kaikki oli näennäisesti kunnossa. Tehtyä ei saa kuitenkaan enää tekemättömäksi. Mutta. Niin siinä sitten kävi että olen ilmeisesti jossain viikolla 13 raskaana. Tämä totta kai selvisi maanantaina ja puolivahingossa. Oma tyttäreni kysyi raskaustestiä ja niin, eihän ne omatkaan kuukautiset.. Sitä selvempiä viivoja ei voi tulla. En valita. Monesti olen kolmannen lapsen perään haaveillut. Mutta en kyllä tätä näin todellakaan ajatellut.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä