Ydinase valmistui ja testattiin kesällä -45 Japanissa. Sen jälkeen sitä ei ole käytetty kertaakaan 80 vuoden aikana. Mikä on tuon tiedon valossa todennäköisyys, että ydinasetta käytetään seuraavien 10 vuoden aikajaksolla.
Ydinaseen käytön todennäköisyys
Anonyymi-ap
321397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Vetypommeilla on tehty useita kokeita.
Esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Dominic
sivun alaosassa Housatonic (1962)
"Repeat of Androscoggin, successful, target accuracy within 100 ft (30 m); last U.S. nuclear weapon airdrop. Reportedly 99.9% clean"
https://muse.jhu.edu/article/794729/summary
...
Mielestäni ydinsodan mahdollisuus on nykyään paljon suurempi kuin 1960-luvulla ja kynnys sellaisten aseiden käyttöön paljon matalampi koska radioaktiivisesta laskeumasta on todennäköisesti päästy jo kokonaan eroon koska vetypommin sytykkeenä ei tarvita enää perinteistä atomipommia.
Sodan lietsonnan sijasta kannattaisi keskittyä liennytykseen ja asemoitua mahdollisimman puoleettomaksi suhteessa geopoliittisiin konflikteihin vaikka se jostain syystä ei ole enää muodikasta tässä woketus-kulttuurissa.
Matematiikka ja tilastolliset todennäköisyydet ovat tämän asian suhteen hyvin epäolennaisia.
Oletetaan, että käytön todennäköisyys vuotta kohti on jokin vakio.
Oletetaan, että ydinaseen käytön todennäköisyys vuotta kohti on vakio 5 %. Jos näin olisi, niin 80 vuoden jaksolla olisi vain ~2 % todennäköisyys, että sitä ei olisi käytetty. Kun sitä ei ole käytetty, niin hyvällä varmuudella voidaan siis sanoa, että todennäköisyys on < 5 %/vuosi. Tästä seuraa, että tulevien 10 vuoden jaksolla todennäköisyys on hyvällä varmuudella < 40 %, että ydinasetta käytettäisiin.
Tässä tapauksessa tuollaisilla olettamuksilla ei ole mitään arvoa eikä merkitystä.
Kyse ei nyt ole politiikasta. Kyse on siitä, että mitä voidaan sanoa todennäköisyydestä, kun 80 vuoden aikana ei ole yhtään tapausta ilmennyt.
"Kyse ei nyt ole politiikasta. Kyse on siitä, että mitä voidaan sanoa todennäköisyydestä, kun 80 vuoden aikana ei ole yhtään tapausta ilmennyt"
Ydinaseiden käytön suhteen kyse on nimenomaan poliittisista päätöksistä.
Tämän tyyppinen tilastollinen pohdinta soveltunee parhaiten luonnonilmiöihin kuten esim. tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset jos ei lasketa mukaan sellaista mahdollisuutta että niitäkin on mahdollista tuottaa teknologian avulla jolloin asia palautuu taas politiikkaan.
Jos käytön tn < 5 % / v niin niin käyttämättömyyden tn p >= 95/100..
Tn että 80 vuoteen ei ole käytetty >= (95/100)^80 = 0,0165.
Tn että seuraavan 40 vuoden aikana käytetään > 1- (95/100)^40 = 0,8715.
Ja 1 - (95/100)^10 = 0,4013
Doomsday Clock käy tällähetkellä 89 sekuntia vaille keskiyötä,,,
https://thebulletin.org/doomsday-clock/#nav_menu
Kannatta ne ranutmakkaralla käydä nyt ostamassa eikä jahkailla!
Muhanmatti klikkaa nappia pian.
Viimepäivien uutisoinnin perusteella todennäköisyys ei ole ainakaan pienentynyt.
Historian valossa todennäköisyys sille, että ydinasetta käytetään seuraavien 10 vuoden aikajaksolla voi olla jopa 0.30 eli 30 %.
Mikähän tämä "valo" on?
Tehtävän oletuksilla tuo tn on kuitenkin >= 40 %.
Spekuloida voi mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, mutta ennen kuin mitään on tapahtunut on toteutus 0% ja sitten kun tapahtuu 100%. Uskomukset, olettamukset, ennustukset ja luulot eivät perustu mihinkään konkreettiseen tapahtumaan vaan tietämättömyyteen. Olemattomista tapahtumista ei voi tehdä mitään todennäköisyyksiä eli tilastollisia päätelmiä, muuta kuin siitä, että ennustuksia on 100% varmuudella olemassa.
Voin olla dissidentti, mutta minusta todennäköisyyksissä pitäisi olla kyse _havainnoista_, mielellään mahdollisimman suuresta määrästä havaintoja, ennenkuin todennäköisyydestä voi oikeasti sanoa mitään.
Mitä voi päätellä yhdestä havainnosta? Otannan pitäisi olla paljon suurempi kun puhutaan todennäköisyyslaskennasta.
Olihan siinä jo 80 havaintoa.
Ja näiden perusteella käytön tn on hyvin pieni. Sitten ketjussa tehtiin varovainen oletus että tuo tn on < 5%/ vuosi ja laskettiin tällä oletuksella.
Yrittäisit edes lukea mitä on kirjoitettu ja vielä ymmärtääkin sitä!
Joka päivä kuulemma heitetään kolikkoa siitä että ammutaanko ydinase vai ei. Toistaiseks on joka kerta tullut klaava
Ydinaseen kohde arvotaan erikseen, kruunan sattuessa
Ydinaseen käytön aikaikkuna päättyi kauhun tasapainoon 1940-luvulla.
Jälkiviisaasti voi todeta, että Moskovan olisi vielä silloin ehtinyt poistaa.
Asevarustelulle olisi ollut paljon vähemmän tarvetta Neuvostoliitottomassa maailmassa.
Nytkään ei olisi niin paljon sotaa ja kurjuutta.
Todennäköisyyttä lisää se että valtioiden johdossa on lähes diktaattorin valtuuksin kuolemansairaita suuruudenhulluja vanhoja sekopää ukkoja.
Ydinsota voi syttyä vain kerran. Sen jälkeen uuden ydinsodan syttymisen todennäköisys on käytännössä nolla. Riittävää tilastoaineistoa ei ole eikä tule, jotta jotain käytännön kannalta merkityksellistä pystyttäisiin sen perusteella sanomaan tulevien 10 vuoden ajanjaksosta.
AI eli tekoälyjutut niin todella vaativia.. olen saanurt tietoja kuin intel sekä microsoft what might help, mutta on haastavaa ohjelmointia tuollainen ei onnistu aivan jollain html ri pyrhon kiwelellä
mutta kun teoria ei ole todellisuutta?
arvaapa ni9in jotain tekoäly-jutuja niin..
mikä olisi maailman tehokkain tiertoke kasi joku IBM.. joku
voin kyllä sanoa että siis todella paljon tarvitsee laskutehoa jos AI juttuja..
entä joku todennäköisyyslaskenta, jos siis vaikka heität kolikkoa aina vuosittain kerran vuodessa niin kun lähtökohta olisi aina sama 50/50 niin toistaako=?
juurikin tuon tyyppisiä juttuja voi tulla että siis historiaa ei ole...
tuollaisenkin asian juttu mitä luulet muisvasi on kaikki valhet
No, matemaatikoilta tuskin saa kovin oikeaan osuvaa arviota, ellei matamaattisen yhtälän asettelu ole kuin Trumpilla.
Trump on muun muassa todennut, että Ukrainan sodan päättyminen on nyt lähempänä kuin koskaan. Hän oli sillä hetkellä täysin oikeassa. Ja minä olen täysin oikeassa kun sanon, että Ukrainan sodan päättyminen on taas lähempänä kuin koskaan ennen. Voi olla että näitä ennustuksia voi vielä jatkaa useamman vuoden, mutta kyllä se sota sitten joskus päättyy.
Sama juttu ydinaseen suhteen. Ydinaseen käyttö seuraavan kerran on päivä päivältä lähempänä. Todennäköisyys tälle on lähes 100%, lähinnä täyden 100% voi pilata vain kuun kokoisen asteroidin törmääminen maahan ennen kuin asetta ehditään käyttää tai muu vastaavan luokan yllättävä muuttuja yhtälöön.
Trumpin arvio Ukrainasta on vielä täydellisempi. Se yhtälö kestää yllättävät muutujatkin kuten maailman tuhon, koska maailman tuhokin lopettaisi sodan. Vai kumpia sanoja Trump käyttikään "ending of war is closer than ever" vai "Peace is closer than ever", jälkimmäisessä maailman tuho -muuttuja pilaa 100% varmuuden.
Aloittaja esitti todennäköisyysteorian tehtävän jota ketjussa on ratkottu.
Sinä taas puhut siitä, mitä "oikeasti" voi tapahtua.
Nämä ovat vähän eri asioita. Ei kirjoituksesi mitätöi tiettyjen oletusten valossa tehtyjä laskelmia.
Joo tämä trumpin toteama on dorkuudessaan nerokas, olikohan itse keksinyt? Toisaalta ihan tyhjä lause ja nollakontsaa.
Minusta kysymys on irrationaalinen ja lähtökohta jotenkin vinksahtanut. Jollei jotain ole tapahtunut 80 vuoteen ei yksin merkitse mitään jatkon kannalta, ellei ole jotain mekanismia, linkkiä tai takaisinkytkentää historiaan. Se ettei nopalla saatu kuutosta 80 vuoteen ei osoita mitään seuraavista 80 vuodesta, tai mistään. Voi kai taivastella kuinka monta minuuttia on kulunut atomipommin käytöstä ja luulla siksi että niin suuren numeron vuoksi on vääjäämätöntä että kohta paukkuu. Lähtökohtaisesti oletetaan siis että asiaan ei voi ihminen vaikuttaa ja se on vuorenvarma tapahtuma, vain ajankohta on epäselvä. Mutta jopa se ajatusvirhe on erillään todennäköisyyksistä joka liittyy satunnaisuuksiin, missä pommien pitää poksahdella keskenään ennakoimattomasti omia aikojaan.
Et vieläkään näy ymmärtävän, että kyse oli teoreettisesta laskelmasta. Se perustui oletukseen, joka oli tehty tuosta todennäköisyydestä havainnot huomioon ottaen. Tietenkin, jos tuo oletus on väärä, laskelma antaa väärän tuloksen. Mutta saman laskun voi toistaa erilaisilla oletuksilla.
Tuomiopäivän kellon viisarit osoittavat tänä vuonna 85 sekuntia vaille keskiyön, mikä on neljä sekuntia lähempänä keskiyötä kuin vuosi sitten.
https://www.sss.fi/2026/01/tuomiopaivan-kelloa-siirrettiin-lahemmas-keskiyota-kuin-koskaan-ennen/