Paraneminen...

Kaikki uskovaiset ovat henkisesti häiriintyneitä.

Uskovaisuus nimenomaan edellyttää tuota. Ei kai kukaan selvin päin vajoa satumaailmoihin.

Kyllä voi olla. Kun Jumala parantaa, sillä on aina Jumalan ajoitus. Mutta siihen auttaa syntien tunnustaminen, parannuksen teko, ei täydellisyys mutta ilman tekoja usko on kuollutta, rukoile parannusta, paastoa. En halua pelotella, mutta monet kristityt uskovat myös että joskus mielenterveydenhäiriöt johtuvat demonien riivauksesta. Ei aina, joskus se on vain sairaus. Riivaukseen auttaa rukous ja paasto, seki syntien tunnustaminen. Riivauksen tunnistaa siitä, että esimerkiksi taustalla on jotakin mikä on kutsunut demoneita luoksesi. Okkultismia, saatananpalvontaa, päihteitä paljon... tms. Monilla on psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia taas kuolemaansa asti ja silti ovat vakaasti uskossa, ja se ei tarkoita että heitä olisi hylätty. Se voi olla Jumalan tapa pitää heidät lähempänä itseään.

Terveys ei riipu uskosta, eikä terveys ole mikään uskon laadun mittari. Kuka tahansa voi sairastua keholtaan tai mieleltään.
On hyvä teko hoitaa itsensä kuntoon. Se on vastuun kantamista, vai pitäisikö sanoa jakamista. Kaikkea ei tarvitse jättää "herran haltuun".
Mielenterveyspalvelut kuuluu kaikille, myös uskovaisille. Uskovaisissa on paljon psykiatrisesti sairaita, osa vain piilottelee omia ongelmiaan. Se ei tarkoita, ettei niitä ole. Mielen sairastuminen kun ei näy ulospäin.

Kyllä sairaudet ja heikkoudet on ihmisissä todellisia. Laupeus on sitä että välitetään heikommista ja armahdetaan heitä.

Syntisyys on tärkeintä. Muista mitä on tapahtunut kun jotakin on tapahtunut.
HelluRei