Yläristin vesitorni puretaan vaarallisuudesta johtuen

Otappa selvää vetykorroosiosta betonitakenteissa. olevista teräksistä. Parisiltaa on romahtanut ja yksivesitornikin vetykorrosion johdosta.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Otappa selvää vetykorroosiosta betonitakenteissa. olevista teräksistä. Parisiltaa on romahtanut ja yksivesitornikin vetykorrosion johdosta.

Vetykorroosio eli suomeksi sanottuna veden aiheuttama teräksen ruostuminen.

Vt suunnittelee näköalakahvilaa vesitorniin😁. Kanttilasta siiretään sinne vuosia tyhjillään olleen ravintolan kalusteet😉. Risto tekee aloitteen ja Kaija komppaa seuraavassa valtuustossa🤲

Miten on mahdollista, että Varkaudessa voidaan harrastaa bisnestä näinä päivinä. Vesitornikiinteistöjen kuuluu olla suljettuja muilta kuin vesilaitoksen työntekijöiltä ja aidattuja.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Miten on mahdollista, että Varkaudessa voidaan harrastaa bisnestä näinä päivinä. Vesitornikiinteistöjen kuuluu olla suljettuja muilta kuin vesilaitoksen työntekijöiltä ja aidattuja.

Varkauden nykyinen vesitorni on kerrostalo samalla!

Eipä taida muuta iloa olla, kuin kahvilatyöntekijän suojatyöpaikka vesitornikahvilasta ja Lundeenille taas arkkitehtuurikoevaukset kaupungin kassasta. Öyhötystä on tarpeekksi, kun savon solmun, joku ottaisi kontolleen😁.

Ensinnäkin vesitorni on yhdyskuntaa palveleva rakennus ja se ratkaisee kaiken.

Toiseksi, Pieksämäki ei tarvitse nykyisen kokoista vesitornia veden kulutuksen vähentyessä entisestään

Kolmanneksi vesitornia ei välttämättä tarvita nyky vesihuollossa olleenkaan.

Vesitornin tarpeen ratkaiseen Pieksämäenvesi Oy selvityksien pohjalta ja maksajana on viimekädessä veden kuluttajat.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Eipä taida muuta iloa olla, kuin kahvilatyöntekijän suojatyöpaikka vesitornikahvilasta ja Lundeenille taas arkkitehtuurikoevaukset kaupungin kassasta. Öyhötystä on tarpeekksi, kun savon solmun, joku ottaisi kontolleen😁.

Ensinnäkin vesitorni on yhdyskuntaa palveleva rakennus ja se ratkaisee kaiken.

Toiseksi, Pieksämäki ei tarvitse nykyisen kokoista vesitornia veden kulutuksen vähentyessä entisestään

Kolmanneksi vesitornia ei välttämättä tarvita nyky vesihuollossa olleenkaan.

Vesitornin tarpeen ratkaiseen Pieksämäenvesi Oy selvityksien pohjalta ja maksajana on viimekädessä veden kuluttajat.

Kustannustehokkaita palveluja tarvitaan vähenevään veden kulutukseenkin.

Samoin ratkaisut on löydyttävä kustannustehokkaaseen kouluverkoon pääsemiseen.

Samalla on pidettävä julkispalvelut laadukaina ja juuri oikeaseen tarpeeseen mitoitettuna. Tyhjenevät tilat ja käyttämätömät yhdyskuntarakenteet maksaa vuositasollakin tällä hetkelläkin käyttökustannuksina kaupungille yli miljoonan vuositasolla ylläpitokustannuksina.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Kustannustehokkaita palveluja tarvitaan vähenevään veden kulutukseenkin.

Samoin ratkaisut on löydyttävä kustannustehokkaaseen kouluverkoon pääsemiseen.

Samalla on pidettävä julkispalvelut laadukaina ja juuri oikeaseen tarpeeseen mitoitettuna. Tyhjenevät tilat ja käyttämätömät yhdyskuntarakenteet maksaa vuositasollakin tällä hetkelläkin käyttökustannuksina kaupungille yli miljoonan vuositasolla ylläpitokustannuksina.

Jos kouluverkkoa lähdetään muuttamaan nykyisestä, niin lähinnä se vastaa eräiden himoitsemaan rahakkaaseen uuden koulurakennuksen rakennusurakkaan ja vanhojen purku-urakkaan. Rahallisia säästöjä sillä ei saavuteta, että Harjun ja Kontiopuiston koulut yhdistetään. Molemmat ovat nyt ja tulevaisuudessa kouluiksi suuria.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Jos kouluverkkoa lähdetään muuttamaan nykyisestä, niin lähinnä se vastaa eräiden himoitsemaan rahakkaaseen uuden koulurakennuksen rakennusurakkaan ja vanhojen purku-urakkaan. Rahallisia säästöjä sillä ei saavuteta, että Harjun ja Kontiopuiston koulut yhdistetään. Molemmat ovat nyt ja tulevaisuudessa kouluiksi suuria.

Nämä asiat tarkistetaan, kun sivistystoimen selvitykset valmistuu oppilasmääristä. Se on selvää, että vähenevät oppilasmäärät, johtaa muutoksiin koulutilojen osalle ja resursien yhditämisiin. Uuden koulun paikka on urheilutalon paikalla hiekan päässä. Rakennuksesta tehdään tarpeeseen käytännöllinen yksikerroksinen rakennus, jonka käyttökustannukset ovat järkitasolla.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Nämä asiat tarkistetaan, kun sivistystoimen selvitykset valmistuu oppilasmääristä. Se on selvää, että vähenevät oppilasmäärät, johtaa muutoksiin koulutilojen osalle ja resursien yhditämisiin. Uuden koulun paikka on urheilutalon paikalla hiekan päässä. Rakennuksesta tehdään tarpeeseen käytännöllinen yksikerroksinen rakennus, jonka käyttökustannukset ovat järkitasolla.

Hallintoa pitää karsia sivistystoimessa, kun oppilasmäärät ja tilojen tarve vähenee. Sama koskee liikuntatointa, tilapalveluja, kunnallistekniikkaa, ja maankäyttöä.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Nämä asiat tarkistetaan, kun sivistystoimen selvitykset valmistuu oppilasmääristä. Se on selvää, että vähenevät oppilasmäärät, johtaa muutoksiin koulutilojen osalle ja resursien yhditämisiin. Uuden koulun paikka on urheilutalon paikalla hiekan päässä. Rakennuksesta tehdään tarpeeseen käytännöllinen yksikerroksinen rakennus, jonka käyttökustannukset ovat järkitasolla.

Kahden suuren koulun yhdistäminen vielä suuremmaksi tarjoaa vain marginaalisia säästöjä. Niillä säästöillä ei kustanneta uuden koulurakennuksen rakentamiskuluja. Myös oppilaiden koulumatkat pitenisivät mikä on huonoa palvelua kuntalaisille.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kahden suuren koulun yhdistäminen vielä suuremmaksi tarjoaa vain marginaalisia säästöjä. Niillä säästöillä ei kustanneta uuden koulurakennuksen rakentamiskuluja. Myös oppilaiden koulumatkat pitenisivät mikä on huonoa palvelua kuntalaisille.

Koulut ei suurene, kun oppilaat vähenee noin 300 kpl kymmenen vuoden sisällä. Käyttämättömät tilat suurenee, kun laastareilla korjaillaan vanhoja tiloja ja ylläpidetään. Opetettajien tuntikehykset voidaan sitten ajaakin minimiin säästösyistä, kun ylisuuret tilat pitää pitää yllä pienevillä oppilas/valtion osuus kunnille resurseilla.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Koulut ei suurene, kun oppilaat vähenee noin 300 kpl kymmenen vuoden sisällä. Käyttämättömät tilat suurenee, kun laastareilla korjaillaan vanhoja tiloja ja ylläpidetään. Opetettajien tuntikehykset voidaan sitten ajaakin minimiin säästösyistä, kun ylisuuret tilat pitää pitää yllä pienevillä oppilas/valtion osuus kunnille resurseilla.

Sekä uusia että vanhoja tiloja tulisi ylläpitää ihan aidosti eikä vain laastareilla. Tämä tuntuu usein unohtuvan, ja unohdus on tuottanut kaupungille kymmenien miljonien kulut viime vuosikymmeninä. Mitä uudempi rakennus, niin sitä herkemmin ongelmia tuntuu ilmaantuvan.

Mahdolliset muutamat tyhjät luokkahuoneet eivät ole iso ongelma kaupungin taloudelle, eikä niihin ole järkeä reagoida miljoonien investoinnilla.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Sekä uusia että vanhoja tiloja tulisi ylläpitää ihan aidosti eikä vain laastareilla. Tämä tuntuu usein unohtuvan, ja unohdus on tuottanut kaupungille kymmenien miljonien kulut viime vuosikymmeninä. Mitä uudempi rakennus, niin sitä herkemmin ongelmia tuntuu ilmaantuvan.

Mahdolliset muutamat tyhjät luokkahuoneet eivät ole iso ongelma kaupungin taloudelle, eikä niihin ole järkeä reagoida miljoonien investoinnilla.

Koulutilat olivat vuosikymmeniä vanhoja ja viinesten 20 vuoden aikana niihin oli kertynyt paljon korjausvelkaa. Uudet koulutilat tehtiin hiekanpäähän, Naarajärvelle ja Virtasalmelle. Loput ovat todella huonossa hapessa ja on aika tehdä ratkaisut uuden valtuuston. Turhia tyhjiä tiloja ei tarvita.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Sekä uusia että vanhoja tiloja tulisi ylläpitää ihan aidosti eikä vain laastareilla. Tämä tuntuu usein unohtuvan, ja unohdus on tuottanut kaupungille kymmenien miljonien kulut viime vuosikymmeninä. Mitä uudempi rakennus, niin sitä herkemmin ongelmia tuntuu ilmaantuvan.

Mahdolliset muutamat tyhjät luokkahuoneet eivät ole iso ongelma kaupungin taloudelle, eikä niihin ole järkeä reagoida miljoonien investoinnilla.

Yhtiöitetään koulutilat niin tehokkuus kasvaa potenssiin 2. Lopuu se vollotus, kun sivistoimen sektori maksaa kesäajaltakin sakkoa, jos koulutilat ovat käyttämättöminä.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Koulutilat olivat vuosikymmeniä vanhoja ja viinesten 20 vuoden aikana niihin oli kertynyt paljon korjausvelkaa. Uudet koulutilat tehtiin hiekanpäähän, Naarajärvelle ja Virtasalmelle. Loput ovat todella huonossa hapessa ja on aika tehdä ratkaisut uuden valtuuston. Turhia tyhjiä tiloja ei tarvita.

Sekä Harjun koulu että varsinkin Kontiopuiston koulu ovat suhteellisen äskettäin remontoituja. Rakennuksen normaali elinikä on ainakin 100 vuotta. Vanhimmat kaupungin omistamat rakennukset ovat yli 200 vuotta vanhoja.

Paljon löytyy eri kyliltä yli 100 vuotta vanhoja kyläkoulurakennuksia jotka ovat yhä täysin käyttökelpoisessa kunnossa.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Sekä Harjun koulu että varsinkin Kontiopuiston koulu ovat suhteellisen äskettäin remontoituja. Rakennuksen normaali elinikä on ainakin 100 vuotta. Vanhimmat kaupungin omistamat rakennukset ovat yli 200 vuotta vanhoja.

Paljon löytyy eri kyliltä yli 100 vuotta vanhoja kyläkoulurakennuksia jotka ovat yhä täysin käyttökelpoisessa kunnossa.

Löytyyhän niitä, mutta ovat useaan kertaan peruskorjattuja ja myyty pois. Nyt ei suinkaan ole rakennusten kunto ykkösasia, vaannpaljonko tarvitaan tiloja, kun noin 300 oppilasta on vähemmän 10 vuoden päästä. Ylläpitokistannukset ratkaisee ja tilojen käypäsyys. Harjun koulun korjausaste tulee olemaan 70 % uuden hinnasta ja tilat ovat edelleen vanhanaikaiset. Käytännössä tuunne seikat ohjaa tätä vanhoolista polvea.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Löytyyhän niitä, mutta ovat useaan kertaan peruskorjattuja ja myyty pois. Nyt ei suinkaan ole rakennusten kunto ykkösasia, vaannpaljonko tarvitaan tiloja, kun noin 300 oppilasta on vähemmän 10 vuoden päästä. Ylläpitokistannukset ratkaisee ja tilojen käypäsyys. Harjun koulun korjausaste tulee olemaan 70 % uuden hinnasta ja tilat ovat edelleen vanhanaikaiset. Käytännössä tuunne seikat ohjaa tätä vanhoolista polvea.

Yksi esittää vaaltuuston hourulasta vanhaa pappilaa, toinen Kanttilaa ja kolmas ei tarvitse tehdä mitään, kun on tähänkin asti tilat toimineet. Tämä on sitä nykyisen vt. johtajan kehittänistä ja kiinteistöjen "ylläpitostrategiaa", jolla on tarkoitus miellyttää kaikkia hourulaisia😁. Kalliiksi on tullut asematunnelinkin korjaus😁.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Yksi esittää vaaltuuston hourulasta vanhaa pappilaa, toinen Kanttilaa ja kolmas ei tarvitse tehdä mitään, kun on tähänkin asti tilat toimineet. Tämä on sitä nykyisen vt. johtajan kehittänistä ja kiinteistöjen "ylläpitostrategiaa", jolla on tarkoitus miellyttää kaikkia hourulaisia😁. Kalliiksi on tullut asematunnelinkin korjaus😁.

Valtuuston ja teknisen lautakunnan puheenjohtajisto päättää mitä tekninen toimi tekee.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Valtuuston ja teknisen lautakunnan puheenjohtajisto päättää mitä tekninen toimi tekee.

Jatkossa ei tarvita sitten teknistä johtajaa, kun ns. pormestarimalliin ollaan menossa😁. Hakuhan pitää perua teknisen johtajan osalta.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Jatkossa ei tarvita sitten teknistä johtajaa, kun ns. pormestarimalliin ollaan menossa😁. Hakuhan pitää perua teknisen johtajan osalta.

Eikä tarvita sivistys-,opetus eikä valtuustoryhmien johtajia.
Asiat päätetään Neste huoltamolla, Rännibaarissa ja Santsikupissa.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Löytyyhän niitä, mutta ovat useaan kertaan peruskorjattuja ja myyty pois. Nyt ei suinkaan ole rakennusten kunto ykkösasia, vaannpaljonko tarvitaan tiloja, kun noin 300 oppilasta on vähemmän 10 vuoden päästä. Ylläpitokistannukset ratkaisee ja tilojen käypäsyys. Harjun koulun korjausaste tulee olemaan 70 % uuden hinnasta ja tilat ovat edelleen vanhanaikaiset. Käytännössä tuunne seikat ohjaa tätä vanhoolista polvea.

Kontiopuiston ja Harjun koulujen oppilasmäärä ei ole laskemassa 300:lla.

Jäppilässä on edelleen vanha puinen koulurakennus käytössä.

Parhaiten oppiminen sujuu ihan perinteisissä luokkatiloissa. Uusi muoti koulurakentamisessa on todella haitallinen ja tuhoaa senkin vähän mitä opiskelurauhasta on jäljellä.