Tammikuun erää olin. Oli sissikoulutus Siuntiossa.
Taisteluparini oli muistaakseni Kirkkonummelta tai Espoosta joka kertoi olevansa ambulanssissa kuskina tms.
Hänen kanssaan kävimme myös ampumassa hänen .357 revolverilla läheisellä soramontun tapaisella. Sekin oli erikoista että -83 vuonna sai olla oma ase mukana intissä..no se oli sitä aikaa..
No olin tämän taisteluparini kanssa Siuntiossa ja meidän piti järjestää tuliylläkkö tien laidalla. Takanamme oli tasaista suota jossa kasvoi pientä männykköä ja oli poikittaisia kuivahkoja ojia.
Tienoaidan pienellä soraharjateella väijyimme ja kun tuli autokolonna niin heitimme tulenavauspanokset ja lippaat perään tyhjäksi ja säntäsimme karkuun.
Tajusin siinä vaiheessa että emme ehdi suolta pois etteikö meitä nähtäisi. Äkkiä hoksasin suo-ojan jonka päälle kaartui saniaisia.."äkkiä tuonne
ojaan" sanoin ja sinne syöksyimme. Konttasimme saniaisten alle kyyryyn, keuhkoissa pisti ja jalat meinasi mennä kramppiin vaikeassa asennossa. Ei mennyt kuin hetki niin ensimmäiset takaa-ajajat ketjussa hyppäsivät ojan yli, yksi aivan ylitsemme ja luulimme kun ihmettelivät "mihin ihmeeseen ne hävisi"🤣
Olisi yskittänyt ja jalkoja kramppasi. Takaa-ajajat luovutti ja hyppivät ojan yli takaisin, me olimme kuin rotat piilossa.
Odotimme varmaan 10min ennen kuin uskalsimme nostaa päätä saniaisten seasta. Pelkäsin että nyt jätämme varmaan kiinni mutta ei, takaa-ajajoa ei näkynyt. Kyyryssä lähdimme juoksemaan kauemmas. Kaveri oli hukannut intin vesipullonsa ja taisimme kääntyä vielä takaisin etsimään sitä mutta emme löytäneet.
Taisteluparini oli muistaakseni Kirkkonummelta tai Espoosta joka kertoi olevansa ambulanssissa kuskina tms.
Hänen kanssaan kävimme myös ampumassa hänen .357 revolverilla läheisellä soramontun tapaisella. Sekin oli erikoista että -83 vuonna sai olla oma ase mukana intissä..no se oli sitä aikaa..
No olin tämän taisteluparini kanssa Siuntiossa ja meidän piti järjestää tuliylläkkö tien laidalla. Takanamme oli tasaista suota jossa kasvoi pientä männykköä ja oli poikittaisia kuivahkoja ojia.
Tienoaidan pienellä soraharjateella väijyimme ja kun tuli autokolonna niin heitimme tulenavauspanokset ja lippaat perään tyhjäksi ja säntäsimme karkuun.
Tajusin siinä vaiheessa että emme ehdi suolta pois etteikö meitä nähtäisi. Äkkiä hoksasin suo-ojan jonka päälle kaartui saniaisia.."äkkiä tuonne
ojaan" sanoin ja sinne syöksyimme. Konttasimme saniaisten alle kyyryyn, keuhkoissa pisti ja jalat meinasi mennä kramppiin vaikeassa asennossa. Ei mennyt kuin hetki niin ensimmäiset takaa-ajajat ketjussa hyppäsivät ojan yli, yksi aivan ylitsemme ja luulimme kun ihmettelivät "mihin ihmeeseen ne hävisi"🤣
Olisi yskittänyt ja jalkoja kramppasi. Takaa-ajajat luovutti ja hyppivät ojan yli takaisin, me olimme kuin rotat piilossa.
Odotimme varmaan 10min ennen kuin uskalsimme nostaa päätä saniaisten seasta. Pelkäsin että nyt jätämme varmaan kiinni mutta ei, takaa-ajajoa ei näkynyt. Kyyryssä lähdimme juoksemaan kauemmas. Kaveri oli hukannut intin vesipullonsa ja taisimme kääntyä vielä takaisin etsimään sitä mutta emme löytäneet.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.