Kaikkeudella on alku ja loppu ja samoin ihmisellä. Aivosolut omaavat pelkän alun ne eivät jatkuvasti uusiudu eivätkä tuhoudu. Niiden tehtävä on olla kaiken aikaa tietoinen ikuisesti? Samoin on aisteja jotka on väsymättä koko ajan päällä. Niitä ei voida sammuttaa. Gravitaatiovoima on myös koko ajan päällä.
Miksi on aina ikuinen luonteeltaan pienempi kuin kokonaisuus? Vain pieni osa ihmistä ja kaikkeutta voi omata ikuisen luonteen tai taipumuksen. Ei koko ihminen tai koko kaikkeus.
Miksi on aina ikuinen luonteeltaan pienempi kuin kokonaisuus? Vain pieni osa ihmistä ja kaikkeutta voi omata ikuisen luonteen tai taipumuksen. Ei koko ihminen tai koko kaikkeus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luonnossa on siihen rakentuvia systeemejä joilla on pyrkimys toimia ikuisesti ilman taukoja. Ne eivät suostu menemään tilttiin.
Onko siis ihme jos olisi todella luonto tuottanut kauan sitten ikuisesti toimivan tai Elävän systeemin. Sellaisia systeemejä ei välttämättä luonto ole kyennyt tuottamaan materiaaliseen maailmaan. Vaan henkiseen?
Aurinko on eräs kumman pitkäikäinen jatkuvasti toimiva systeemi, mutta omaa Lopun. Se onkin materiaalisen luonnon lippulaiva ikuisuuspyrkimyksessä?
Tämän ketjun ideat eivät ole omiani vaan eräästä YouTube videosta sovellettuja.
Tässä linkki tuohon videoon, josta tämä ketju syntyi.
https://youtu.be/m0UjqT45JsQ?si=UZmm-dbq9VQwcSqd
Kun jotain vanhaa kuolee niin jotain uutta syntyy.
Aloittaja on väärässä oleellisissa asioissa. Aivosolut tuhoutuu. Ilman ulkoista vaikutinta. Vauvoilla ja taaperoilla on neuraalisia kytkentöjä enemmän kuin koskaan myöhemmin. Nopeasti ne alkaa karsiutumaan (=tuhoutumaan) jättäen jäljelle oleellisimmat.
Eikä ole faktaa sekään enää ollut pitkään aikaan, että aikuisikäisillä neuronit ei voisi lisääntyä tarvittaessa.
Tietoisuus on vain pieni osa aivojen tiedonkäsittelystä. Tiedostamaton käsittelee valtaosan.