Miten päästä sinuiksi sen kanssa, että omasta rakkaasta ja luotettavasta sisaruksesta kasvaa aikuisena täysin erilainen henkilö mitä hän oli lapsena ja nuorena.
Luotettavasta, rehellisestä ja rakkaasta henkilöstä tuli täysi vastakohta kaikelle kuvailulle aikuisena. Varastaa, valehtelee, mustamaalaa ja huijaa kaikkia. Vailla minkäänlaista omatuntoa ja katumusta. Välittämättä seurauksista ja tuhosta, jota aiheuttaa toiminnallaan.
Jotenkin tästä on erittäin vaikea päästä yli ja sattuu johonkin syvälle sielun syövereihin, kun hän oli niin läheinen itselle lapsena ja nuorena. Tänään katselin vanhoja valokuvia ja kun näin hänestä kuvan lapsena onkireissulla, niin meinasi tulla tippa linssiin.
Luotettavasta, rehellisestä ja rakkaasta henkilöstä tuli täysi vastakohta kaikelle kuvailulle aikuisena. Varastaa, valehtelee, mustamaalaa ja huijaa kaikkia. Vailla minkäänlaista omatuntoa ja katumusta. Välittämättä seurauksista ja tuhosta, jota aiheuttaa toiminnallaan.
Jotenkin tästä on erittäin vaikea päästä yli ja sattuu johonkin syvälle sielun syövereihin, kun hän oli niin läheinen itselle lapsena ja nuorena. Tänään katselin vanhoja valokuvia ja kun näin hänestä kuvan lapsena onkireissulla, niin meinasi tulla tippa linssiin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Joskus sairaus esim syöpä tms muuttaa paljon ihmisen mielialaa ja persoonaa. Yksilö ei välttis itse huomaa sitä. Edes
Voisiko olla psykoosi tuloillaan? Miehillä se puhkeaa yleensä alle 30 v. ja naisilla jokseenkin myöhemmin. Kuuluisa 27 vuoden ikä on kyllä vaarallinen etenkin miehille. Itselleni tapahtui jokin muutos kun täytin 30 v. Hulluutta se ei ollut, en tiedä mitä. Sosiopatia on kuin psykopatia ja sosiopaatiksi voi muuntautua ympäristövaikutteiden myötä vasta aikuisiällä, eli siitäkin voi olla kyse kun mietin aloitusta. Jokin mt-ongelma tai elämään k*rpiintyminen siinä on syynä. Pettymys rakkauteen, kyynistyminen ja katkeroituminen, mistäs näitä tietää.
Tunsitko edes sisarustasi?
Itse olen käynyt saman läpi. Se on sama kuin joku ihminen kuolisi tai rakas parisuhde päättyisi. Se sattuu tosi paljon, jotkut suree pitkään...
Itselläni silmät aukesi oman siskoni kohdalla kun hän laittoi aktiivisesti välejä poikki sukulaisiin ja kaikki suri ja itki tietty häntä. Kysyin miksi et voisi vain soittaa ja antaa olla, hän sanoi ettei oikeasti ole vihainen vaan kiukuttelee muuten vaan. Siskoni on kylmä ja alistava. Toivon ettei hän saa lapsia koskaan. Itseasiassa äitini ja siskoni kummatkin on hyvin kylmiä, ylpeitä ja alistavia. Herkkänä ihmisenä en halua olla tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä.
Aika erikoinen tarina. Ensin se oli sisko joka laittoi välit poikki. Sitten se olitkin sinä joka laittoi välit poikki eikä halua olla tekemisissä. Ensin perhe itki ja suri koska sieluun sattui niin kovin välien poikki laittaminen. Ja sitten perhe onkin kylmä ylpeä ja altistava. Tosi johdonmukaista.
"Kysyin miksi et voisi vain soittaa ja antaa olla, hän sanoi ettei oikeasti ole vihainen vaan kiukuttelee muuten vaan."
Hän oli todennäköisesti sarkastinen. Jos perhe ja suku on aina suhtautunut hänen negatiivisiin tunteisiinsa "kiukutteluna" se tarkoittaa että perhe ja suku ei suhtaudu häneen vakavasti. Selvästikin perhe on tottunut pitämään pilkallisuutta häntä kohtaan normaalina. Kommentoija itse ehdotti hänelle että "anna olla" mutta jätti kertomatta minkä asian pitäisi "antaa olla".
Jos vilpittömästi haluat pitää ihmisen kuin ihmisen elämässäsi, ihan ensi alkuun kannattaa lopettaa vittuilu ja kiusaaminen ja opetella kunnioittamaan toista ihmistä ja suhtautumaan häneen vakavasti. 💡
Ihmiset muuttuvat väistämättä. Ei kukaan pysy samanlaisena koko elämäänsä kuin mikä oli lapsena. Itsellä vähän samanlainen tilanne yhden sisaren kohdalla.
Valokuvia katsellessa tuntee aina nostalgiaa. Kaipaa ja suree asioita jotka on menetetty. Mutta elämä on nyt eikä menneisyyteen ole paluuta. Se täytyy hyväksyä tosiasiaksi ja uskaltaa katsoa mikä tässä hetkessä on totta ja toimia sen mukaan. Sisko ei ole enää sama henkilö kuin ennen ja tämä nykyinen on nyt se tyyppi jonka kanssa on toimittava.
Toisaalta en minäkään ole enää sama henkilö joka olin ennen. Elämä muokkaa ihmisiä ja ihmiset myös tekevät aivan tietoisia valintoja siitä kuten käyttäytyvät ja kohtelevat muita. Aloittaja niin sisko on päättänyt toimia kuten toimii ja hän on omasta käytöksestään täysin vastuussa itse. Myös siinä tapauksessa jos on alkanut käyttää päihteitä tai päättänyt alkaa voimaan henkisesti pahoin ja ryhtyä tekomielisairaaksi, tai keksinyt terapiassa traumahistorian itselleen.
Toisaalta muutos voi olla myös oikeutettu. Jos lähipiiri on tottunut siihen että joku on aina kiltti ja alistuvainen ja tämä alkaakin tuntua pitämään puolensa se voidaan kokea ärsyttävää muutoksena.
Kaikenlaiset asiat vaikuttavat siihen miksi ihmiset muuttuvat. Muutos on kuitenkin normaali osa elämää ja kehitystä. Mikään ei pysy ennallaan ikuisesti.
Olipas fiksu viesti, eipä tuohon ole mitään lisättävää paitsi se, että yhteinen menneisyys on lapsuusmuistoineen tosi lyhyt aika, loppuelämästä vasta näkee millainen ihminen todellisuudessa on. Ne jotka haluaa pitää lähellä eivät läheskään kaikilla ole omia sisaruksia, vaan ihan muita ihmisiä.
Tuo on totta. Oikeastaan vasta kriisit ja turbulenssit joita elämässä tulee vastaan paljastaa ihmisistä puolia joiden olemassaolosta ei hyvinä aikoina ole edes tietoinen. Myöskin itsestä oppii kaikenlaista kun tulee eteen haasteita. Hyvinä aikoina on helppo kuvitella olevansa parempi ihminen kuin onkaan. Huonoina aikoina oppii omat heikkoutensa ja vahvuutensa kuten muidenkin ihmisten.
Ihan oma lukunsa onkin sitten se jos joutuu huomaamaan ettei ole koskaan tuntenutkaan omia läheisiään tai ihmisiä joiden kuvitteli olevan ystäviä. Vanhat valokuvat näyttävät erilaisilta kuin ennen. Tajuaa ettei sitä ihmistä koskaan oikeasti ollut olemassakaan jonka kanssa kuvitteli jakavansa elämää. Se oli pelkkä omassa mielessä luotu fantasiahahmo. Se voi olla katkeraa kalkkia.
Juu ihminen muuttuu, kuudessa vuodessa ihmisen kaikki atomit on eri kuin sitä ennen. Kumma kyllä muistaa vanhoja asioita siitä huolimatta. Kaikenlisäksi ihmiset kasvaa ihmisenä eivätkä ole enää niin naiveja kuin lapsena tai nuorena, Tämä kummastuttaa monia, mutta on aivan luonnollista kehitystä. Mikään maailmassa ei säily sellaisena kuin on ollut. Eroosio, korroosio, vanheneminen, rypistyminen, kalkkeutuminen jne.
Mun sisaruksista on tullut ahneita paskiaisia. Toki ovat vanhempia ja eläneet nuoruutensa niukemmin kuin minä nuorimpana.
Minullakin on sisko, joka on minua 11 kk nuorempi. Emme koskaan olleet kovinkaan läheisiä, vaikkakin tulimme toimeen ja meillä oli myös omat kaverimme. Sisaruutta leimasi aina jonkinsortin kateus ja kilpailu. Kateus ja kilpailu kavereista ja oikeastaan aika kaikesta. En muista, että minä olisin ollut kovinkaan kateellinen koska jo silloin ymmärsin olevani häntä niin paljon älykkäämpi ja minulla oli omat kaverit enkä mitenkään halunnut edes olla siskoni kavereiden kanssa.
Vielä aikuisena tämä asetelma on säilynyt, sisareni on kateellinen milloin mistäkin. Kilpailun aiheena voi olla ulkonäkö tai ihan mikä vaan..
Olen edelleen kuitenkin tekemisissä sisareni kanssa koska onhan hän ainut siskoni.
Et välttämättä jaksa loppuelämääsi, jos kateus aiheuttaa ilkeilyä.
Onko päihdeongelmainen? Itse aikoinaan vasta vähitellen tajusin, että juo koko ajan, en ollut uskonut, vaikka hänen pienet lapsensa olivat maininneet asiasta, että kaikki viikonloput on humalassa aamusta iltaan.
Päihdeongelma muuttaa luonnetta. Ja nyt kun on jo yli 20 vuotta kulunut niin en tunnistanut edes ulkonäöstä enää, kun sattumalta tavattiin. Välit menneet jo vuosia sitten poikki, kun en jaksanut enää. Onneksi yksi lastensa isistä on kunnollinen ja toimi isähahmona kaikille lapsille.
Ihminen muuttuu, kasvaa identiteetiltään pitkin elämäänsä. Se olisi epänormaalia, jos näin ei kävisi. Jos itse luulee pysyneensä muuttumattomana, se on oman ajattelun harha.
Voisitko ajatella niin että suvussa on se rikkaus, että jokainen kulkee elämässään omia polkujaan.
Sisarukset ovat yleensä kasvaneet samassa perheessä, ja fyysisessä mielessä muistuttavat usein toisiaan, mutta aikuistumusvaiheissa kukaan ei enää tiedä mitä sisarus käy läpi, mitkä asiat muuttavat hänen ajattelutapojaan ja minuuttaan.
Silti- se sama muuttunut oma sisarustensa siellä on, ja häneen on välillä mukava tutustua uudelleen.
"Varastaa, valehtelee, mustamaalaa ja huijaa kaikkia. Vailla minkäänlaista omatuntoa ja katumusta. Välittämättä seurauksista ja tuhosta, jota aiheuttaa toiminnallaan."
Ei tämä ole normaalia identiteetin muutosta. Vaikuttaa eniten joko päihdeongelmalta tai terapiassa kehitetyltä traumahistorialta/tekomielenterveyshäiriöltä jolla sisarus oikeuttaa käytöksensä.
How ever oli muutoksen syy mikä tahansa ihmiset ovat vastuussa omasta käytöksestään joka tapauksessa. Päihderiippuvuus tai henkilökohtaiset ongelmat eivät oikeuta varastamaan, kusettamaan tai kohtelemaan muita huonosti. Joten seurauksetkin sitten on kärsittävä ihan itse. Ja se tarkoittaa joskus esimerkiksi välien katkaisua tai muuta radikaalia ratkaisua.
Eikä pidä olettaa että yhtään mitään saa anteeksi jos päättää ryhtyä perseilemään ihmissuhteissaan.
Läheisten jotka todistavat tällaista muutosta on toimittava sen henkilön kanssa joka on nyt läsnä paikalla eikä sen muistoissa olevan henkilön kanssa jota ei ole enää olemassa.
Instagram postasi oikein hyvän elämänohjeen:
You are a CEO of your own life.
Accept people as they are, but place them where they belong.