Olen tuntenut pari kk tyypin jonka kanssa tutustuttiin töiden kautta. Olen huomannut pitemmän aikaa että tämä niin positiiviselta ja iloiselta vaikuttanut naisihminen onkin kaikkia muita haukkuva ja negatiivinen ihminen jolla ei ole mikään hyvin ei koskaan. Erosi vastikään lyhyehköstä suhteesta ja odottaa kavereilta että toimitaan terapeutteina tuntitolkulla päivästä toiseen. Jos hänelle ei vastaa tulee kyselyitä perään viestillä ja soitetaan kerta toisensa jälkeen jos ei vastaa.. Kyttää että vastaan ehkä johonkin viestiin ja soittaa samantien kun tietää että olen puhelimella tämä tuntuu jo kontrolloinnilta että pakko puhua nyt siitä erosta hänen kanssaan ja mielellään jos sen seuraavat 4h. Myöskin saan aika kuulla kun en ole vastannut puhelimeen taas hetkeen.. Kyseistä tyyppiä on vaikea vältellä saatikka ottaa etäisyyttä millään tavalla kun tuntuu jo että vainoaa puhelimitse.. Keskustelut eivät ole millään tasolla vastavuoroisia vaan joka kerta puheluissa jauhetaan ja analysoidaan tätä eroa, jos yritän puhua omista asioista heittää aiheen vaan samantien takaisin tähän eron analysointiin ja nämä analysointipuhelut kestää tunteja päivässä jos vaan antaa kestää ja pahimmillaan monta kertaa päivässä.. Tai jos puhun omista jutuista puhelimen päässä toinen on hiljaa vaikka minuutti tolkulla kun lopetan puhumisen .. Eli tekee jotain muuta eikä kuuntele kun ei kiinnosta? Hänellä on persoonallisuushäiriö kuulemma ja valitettavasti näen häntä töiden kautta joskus niin ei voi heittää vaan estolle ja kadota.. Onko ehdotuksia millä tavalla pääsisi helpoiten omaan rauhaan? Koen olevani jo ihan kuormittunut ja päivät on pilalla.
Kuinka katkaista välit kuormittavaan ystävään?
Anonyymi-ap
131362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aivan rohkeasti vain et vastaa yhteydenottoihinsa. Et edes avaa sen viestejä. Ei mitään muuta.
Pakollisissa tapaamisissa käytä teflonkuuloa: Yhdestä korvasta sisään- toisesta ulos, minkään tarttumatta.
Noita kun toteutat koko ajan, eiköhän viesti uppoa kovimpaankin päähän.
Pyydät häntä keskustelemaan kanssasi ja kerrot miten koet hänen toimintansa vahingoittavan sinua ja toivot, että hän muuttaisi tapaansa toimia ja kerrot että jos muutosta ei tule, et enää jaksa olla olla hänen ystävänsä, koska koet sen itseäsi kuormittavana!
Persoonallisuushäiriöisen kanssa ei voi keskustella ja hän vastaa sinun keskustelupyyntöösi, että jos nyt käännät hänelle selkäsi, käännät sen loppuiäksi ja pershäröinen kostaa kaikin tavoin sinulle niin kauan kuin elää.
Eli hirtä ihan itse itsesi, pääset helpommalla.
Ei fiksu kommentti millään tavalla!
Ei tarvitse olla edes rasittava kun joutuu tilanteeseen jossa joutuu pyytämään anteeksi ja kiittämään kaikesta.
Mulle kävi näin. Olin nettikaverin kanssa aika tiiviissä yhteyden pidossa. Hän oli aktiivisempi ja kerran sitten ajattelin kysyä rouvan kuulumisia tavalla jolla pääasiassa käytimme. Sieltä tuli aika suora vastaus eikä minulla ollut kuin anteeksi pyynnön aika. Pari viestiä siinä kirjoitettiin ja minä pyysin anteeksi olemassa oloa. Samalla meni ovi kiinni. Jos hän olisi halunnut korjata tilanteen sopivalla hetkellä siihen olisi ollut varmaan mahdollisuus. Yli kymmenen vuoden jälkeen hän tuskin edes miettii asiaa. Minä mietin vähän.
Sano suoraan hänelle, ettet jaksa.
Ei auta kuin sanoa suoraan, että haluat olla jatkossa vain työkaveri ja pitää yhteyttä sen verran kuin työ vaatii. Älä selitä mitään, pari lausetta vain ja sitten laitat estolle.
Jokaiselle tulee vähintään kerran tuollainen ihminen eteen. Välit on pakko katkaista täysin. Jos ei usko, ota yhteyttä esimieheen.
Sanoa etteivat ihmissuhde sotkut ei ole ominta alaa. Että menee terapiaan jos siltä tuntuu. Muutama lakoninen kommenttikin ehkä tekee asian selväksi. Ettei kertakaikkiaan empatiaa riitä.
Jätä nyt ihmeessä naizparka rauhaan. Jos sinä pystyt.
'Ghoustaaminen' on tämän päivän muotisana, ja sitä keinoa on käyttänyt eräs pitkäaikainen hyväksi ystäväksi luulemani ihminen, halutessaan päästä eroon minusta. Pahalta tuntuu tiedostaa se tosiasia, että ystävyytemme merkitsi minulle enemmän kuin hänelle.....
No ihan varmasti ystävyytenne merkitsi sinulle enemmän ja merkitseekö vieläkin?
Ei kukaan 'ghoustaa' sellaista ystävää, josta hän aidosti välittää. Seukkasitteko te?
Toivon kuka oletkin, että tulet järkiisi ja etsit elämääsi parempia ystävyyssuhteita.
En haluais maalata 'piruja seinille', mutta ghoustaava ystäväsi on todennäköisesti löytänyt uuden heilan, jonka vieressä pötköttää nyt. Tunnetasolla on unohtanut sinut.