𝐋𝐮𝐨𝐧𝐧𝐨𝐧𝐯𝐚𝐥𝐢𝐧𝐭𝐚𝐤𝐨 "𝐯𝐨𝐢 𝐞𝐬𝐭𝐚̈𝐚̈ 𝐦𝐮𝐮𝐭𝐨𝐬𝐭𝐚"?
Darwinista alkaen luonnonvalinnalla on tavattu selittää ajan mittaan tapahtuvaa väitettyä evolutiivista muutosta. Raamatulliseen luomiseen uskovat ovat kuitenkin jo pitkään muistuttaneet, että luonnonvalinnan varhaiset kannattajat osoittivat – ennen Darwinia – luonnonvalinnan säilyttävän lajeja poistamalla ilmeneviä epätavallisia muutoksia. Esimerkkejä ovat William Wells, Patrick Matthew ja Edward Blyth, jotka julkaisivat aihetta käsitteleviä kirjoituksia vuosina 1813, 1831 ja 1835–1837, hyvän aikaa ennen Charles Darwinin teosta Lajien synty vuodelta 1859.
Jeffrey K. Connerin johtama tutkimusryhmä Michiganin osavaltionyliopiston Kellogg Biological Station -tutkimuslaitoksella julkaisi samansuuntaisen tutkimuksen. Tutkimuksen rahoittaneen Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (NSF) verkkosivustolla kerrotaan:
”On houkuttelevaa ajatella luonnonvalintaa evoluution kiihdyttäjänä, joka vahvistaa erilaisia tai poikkeavia piirteitä, ja hillitsevänä jarruna, joka ylläpitää tai säilyttää samankaltaisuuksia, kuten tiedemiehet uskovat. ’Työmme hieman ravistelee tätä ennakkokäsitystä’, Conner sanoo. ’Ehdotamme, että valinta voi myös hidastaa asioita, että se voi aiheuttaa samankaltaisuuksia siinä missä eroavaisuuksiakin.’”
NSF:n ympäristöbiologian osaston ohjelmajohtaja toteaa: ”Tämä tutkimus osoittaa luonnonvalinnan valtavan kyvyn pitää lajit muuttumattomina miljoonien vuosien ajan ja toisaalta myös luoda nopeaa muutosta, tässä tapauksessa keinotekoisen valinnan kautta.”
Kaikki tämä vahvistaa, että evoluutio on loputtoman muovautuva käsite. Kuten arvostettu suomalainen biokemisti Matti Leisola kirjoitti vuonna 2018:
”Evoluutio on hidasta ja asteittaista, paitsi kun se on nopeaa. Se on dynaamista ja luo suuria muutoksia ajan myötä, paitsi kun se pitää kaiken samana miljoonien vuosien ajan.
Darwinista alkaen luonnonvalinnalla on tavattu selittää ajan mittaan tapahtuvaa väitettyä evolutiivista muutosta. Raamatulliseen luomiseen uskovat ovat kuitenkin jo pitkään muistuttaneet, että luonnonvalinnan varhaiset kannattajat osoittivat – ennen Darwinia – luonnonvalinnan säilyttävän lajeja poistamalla ilmeneviä epätavallisia muutoksia. Esimerkkejä ovat William Wells, Patrick Matthew ja Edward Blyth, jotka julkaisivat aihetta käsitteleviä kirjoituksia vuosina 1813, 1831 ja 1835–1837, hyvän aikaa ennen Charles Darwinin teosta Lajien synty vuodelta 1859.
Jeffrey K. Connerin johtama tutkimusryhmä Michiganin osavaltionyliopiston Kellogg Biological Station -tutkimuslaitoksella julkaisi samansuuntaisen tutkimuksen. Tutkimuksen rahoittaneen Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (NSF) verkkosivustolla kerrotaan:
”On houkuttelevaa ajatella luonnonvalintaa evoluution kiihdyttäjänä, joka vahvistaa erilaisia tai poikkeavia piirteitä, ja hillitsevänä jarruna, joka ylläpitää tai säilyttää samankaltaisuuksia, kuten tiedemiehet uskovat. ’Työmme hieman ravistelee tätä ennakkokäsitystä’, Conner sanoo. ’Ehdotamme, että valinta voi myös hidastaa asioita, että se voi aiheuttaa samankaltaisuuksia siinä missä eroavaisuuksiakin.’”
NSF:n ympäristöbiologian osaston ohjelmajohtaja toteaa: ”Tämä tutkimus osoittaa luonnonvalinnan valtavan kyvyn pitää lajit muuttumattomina miljoonien vuosien ajan ja toisaalta myös luoda nopeaa muutosta, tässä tapauksessa keinotekoisen valinnan kautta.”
Kaikki tämä vahvistaa, että evoluutio on loputtoman muovautuva käsite. Kuten arvostettu suomalainen biokemisti Matti Leisola kirjoitti vuonna 2018:
”Evoluutio on hidasta ja asteittaista, paitsi kun se on nopeaa. Se on dynaamista ja luo suuria muutoksia ajan myötä, paitsi kun se pitää kaiken samana miljoonien vuosien ajan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Taasko olet valehtelemassa. Tekikö uskonto sinusta tuollaisen pelkurin?
No mutta! Arska näyttää vihdoinkin ymmärtäneen evoluutiosta jotakin. Siitä se alkaa!
Tuossahan on paljon perääkin. Etenkin "kypsässä" ekosysteemisä, jossa ekolokerot on "miehitetty" on paljon säilyttäviä voimia. Kun panda on erikoistunut syömään bambua, jossa sillä ei juuri kilpailua ole luonnonvalinta ajaa sitä pysymään bambua syövvänä pandana. Vastaavasti kun panda tekee sen jo paremmin, niin pandan kanssa kilapailu on hankalaa, joten tuskin mikään muu kasvinsyöjä ohjautuu pambunsyöjäksi.
Tilanne on eri jos vapaita ekolokeroita on paljon. Esimerkiksi joukkotuhon jälkeen tai jos populaatio valtaa uuden elinympäristön kuten vaikka uuden saaren tai vaikka vasta muodostuneen järven, jota muut eivät ole löytäneet. Siksipä saarilla on huomattavan paljon endeemisiä lajeja ja esimerkiksi Tanganjikajärvessä elää 250 kuvattua kirjoahvenlajia (ja monia tuntemattomia lajeja), jotka ovat lähtöisin yhdestä tai muutamasta kirjoahvenpopulaatiosta jotka ovat päässeet "tyhjään" järveen ensimmäisinä ja erikoistuneet siellä eri ympäristöihin.
Tietenkin pitää muituttaa, että kopioit tekstin väärälle palstalle: tällä palstalla pitäisi keskustella luomisesta ja miksi se olisi totta tai ei olisi. Jälkimmäinen kanta on perusteltu laajasti palstalla. Luomisen tueksi ei ole juuri argumentteja esitetty.
Arska unohti linkin tutkimukseen. Miksi? Tuo kokeellinen tutkimus koski peltoretikan evoluutiota, mistä kukaan muu kuin pesunkestävä yecci (tässä tapauksessa sieltä hölmöimmästä päästä) ei tee johtopäätöksiä suoraan ihmisen ja eläinten evoluutiosta, mielessään mahdollisuus, että 6000 vuotta, arkki jne.
https://new.nsf.gov/news/research-suggests-natural-selection-can-slow