Torstaina 3.10.2024 pidän Turussa esityksen uskonnonvapauden toisesta puolesta, ei ole pakko osallistua koulujen jumalanpalveluksiin, intin kenttähartauteen jne. Paikkana Cafe Art Aurajoen rannassa osoitteessa Läntinen Rantakatu 5, aloitetaan kello 17.
Esityksen jälkeen sopii kysellä vapaa-ajattelijoiden toiminnasta laajemminkin.
Esityksen jälkeen sopii kysellä vapaa-ajattelijoiden toiminnasta laajemminkin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eikö se ole oikeastaan ensimmäinen puoli, sillä 1923 laissa se oli uutta aikaisemman pakkokirkollisuuden sijaan?
No en sanoisi. Historiallisesti kuitenkin vuosikymmeniä aiemmin oli eriuskoislaki, joka salli muun protestanttisen uskonnon kuin luterilaisuuden harjoittamisen. Ja itsenäisen Suomen ensimmäinen "erityinen uskonnonvapauslaki" lienee ollut laki mooseksenuskoisista.
Mutta uskonnottomille uskonnovapauslaki 1923 toi vapauden erota ja olla osallistumatta.
Eikun toi oikeuden erota. Osallistumattomuusoikeus tuli pala kerrallaan vasta paljon myöhemmin.
Hallitusmuodon perusteella armeijaan tuli juhlallinen vakuutus uskonnollisen sotilasvakuutuksen vaihtoehdoksi jo vuonna 1919. Siis 3-4 vuotta ennen uskonnobmvapauslakia.
Ståhlberg oli arvostettava valtiomies.
Joo, mutta jo sitä ennen oli eriuskoislain 15 §: https://uskonnonvapaus.fi/lait/eriuskolaislaki.html
Historiasta en tänään ihan hirveästi puhunut, jotain kuitenkin.
Jos yhdenvertaisuus eli syrjimättömyys uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta ei toteudu, uskonnonvapauskaan ei voi toteutua täysimääräisesti.
Ei ole pakko osallistua oikeastaan mihinkään, myöskään mihinkään ei-uskonnolliseenkaan.
Koulu voi keskittyä vain kaikille yhteiseen toimintaan, kun kirkon lapsilähetystyötapahtumat kouluaikana lopetetaan.
Siinäkään ei ole pakko osallistua kaikkeen.
Siis? Mihin viittaa tämä?
Sitte vielä ne keinot!?
Tätä yritetään kyllä haastaa, tuoreena esimerkkinä https://www.kotimaa.fi/lukijoilta-viranomaisten-oikeuspaatokset-ovat-omistautuneet-negatiivisen-uskonnonvapauden-takaamiseen-lait-kuitenkin-takaavat-myos-positiivisen-uskonnonvapauden/
Vapaus ei tarkoita, että kunnan työntekijöiden pitäisi sisällyttää uskonnollista tilaisuutta toimintaansa.
Tämä on tietysti lähtökohta. Viimeinen jollain tapaa uskonnonharjoitukseen velvoittava säädös poistui 1999 tai 2003 vähän riippuen siitä miten laskee.
Lapsella ja aikuisella on muitakin eroavuuksia.
Mutta ei sitä estäkään.
Tästä on vähän ristiriitaista näkemystä. Ks. esim. https://uskonnonvapaus.fi/2019/tyoaika-hartaus.html jossa oikeuskansleri on sitä mieltä että ei se nyt oikein ole ok. Toisaalta vaikka perustuslakivaliokunta ei tuohon ottanut kantaa, niin koulujen osalta se on vetänyt laillisuusvalvojan kantaa taaksepäin vähän vastaavassa.
Sinne siis. Sana Vapaa.