đđđ«đŁđ đđđ„đšđŹđđ§ đąđ€đÌđąđ§đđ§ đŻđźđšđ«đą? - ParĂcutin
Vuonna 1943 erĂ€s meksikolainen maanviljelijĂ€ oli työskentelemĂ€ssĂ€ vaimonsa ja poikansa kanssa pellolla, kun hĂ€n Ă€llistyneenĂ€ nĂ€ki maan yllĂ€ttĂ€en halkeavan edessÀÀn. Seuraavaksi kolmikkoa vavisutti ukkosmainen jylinĂ€, joka sai puut heilumaan. Halkeamaa ympĂ€röinyt maaperĂ€ pullistui kaksi metriĂ€ ylöspĂ€in, rako repeytyi ammolleen ja tuhkaa alkoi syöksyĂ€ ulos. Alkoi hirvittĂ€vĂ€ ulvova tai viheltĂ€vĂ€ ÀÀni, joka voimistui voimistumistaan, ja pian ilma oli sakeana tummaa âsavuaâ ja kitkerÀÀ, mĂ€diltĂ€ kananmunilta haisevaa höyryĂ€ (rikkivetyĂ€ H2S). Oli kuin maailmanloppu olisi alkanut.
ViljelijĂ€n omin sanoin: âPelĂ€styin kovin. [ â â ] En löytĂ€nyt mistÀÀn vaimoani, poikaani enkĂ€ elĂ€imiĂ€ni. Viimein tulin jĂ€rkiini ja muistin pyhĂ€n ihmeiden Herran. Huusin: âSiunattu ihmeiden Herra, SinĂ€ toit minut tĂ€hĂ€n maailmaan â pelasta nyt minut!â [ â â ] Katsoin repeĂ€mÀÀn, josta nousi savua, ja ensimmĂ€istĂ€ kertaa pelkoni katosi. [ â â ] Nousin tammani satulaan ja laukkasin ParĂcutiniin [kylÀÀn], josta löysin vaimoni ja poikani sekĂ€ ystĂ€vĂ€ni odottamassa minua. He pelkĂ€sivĂ€t, ettĂ€ olin kuollut eivĂ€tkĂ€ he enÀÀ nĂ€kisi minua.â
Vuoren synty
MaanviljelijĂ€n nimi oli Dionisio Pulido. YhdessĂ€ vaimonsa Paulan kanssa hĂ€n oli juuri todistanut aivan uuden tulivuoren syntyĂ€. ParĂcutin-vuori sai nimensĂ€ hĂ€nen kylĂ€nsĂ€ mukaan. Dionision tĂ€pĂ€rĂ€sti pelastuttua pellosta alkoi pahaenteisesti muutaman tunnin kuluessa kohota tumma kartio âkuonaaâ. Viikossa se oli kasvanut sata metriĂ€ korkeaksi. Hieman myöhemmin vuoresta alkoi virrata laavaa ja kuukaudessa siitĂ€ oli tullut maamerkki, jonka saattoi nĂ€hdĂ€ kaukaa. Vuori jatkoi vielĂ€ kasvamistaan, minkĂ€ seurauksena ParĂcutinin ja San Juan Parangaricutiron kylĂ€t tuhoutuivat.
Kukaan ei suoraan kuollut laavavirtoihin tai kuumaan tuhkaan, mutta pyroklastisten tuhkapilvien synnyttÀmÀÀn salamointiin menehtyi kolme ihmistÀ. Tuhannet tuotantoelÀimet saivat surmansa. Uuden laajan tulivuoren vaikutus oli niin suuri, ettÀ ihmisten ja elÀinten oli lÀhikylistÀ ja maatiloilta muutettava pysyvÀsti muualle.
Nykyaikana on sattunut useita ennestÀÀn olemassa olleiden mutta joskus nukkuneiden tulivuorten purkauksia. Kuitenkin Dionision vuori on erityisen merkittĂ€vĂ€, koska sen synnyllĂ€ oli silminnĂ€kijöitĂ€. EnsimmĂ€istĂ€ kertaa tutkijat pystyivĂ€t myös seuraamaan tulivuoren koko elinkaarta. ParĂcutin saavutti 336 metrin korkeuden ensimmĂ€isenĂ€ vuotenaan ja purkautumisen loputtua vuonna 1952 se oli kohonnut 424 metriin tasangon ylle. (Vuoren lakikorkeus merenpinnasta on 2800 m). NykyÀÀn sitĂ€ pidetÀÀn sammuneena. Se, mikĂ€ alkoi pienestĂ€ maanpinnan halkeamasta aivan hĂ€mmĂ€styneen maanviljelijĂ€n silmien edessĂ€, on nyt merkittĂ€vĂ€ maantieteellinen tunnusmerkki. SitĂ€ kutsutaan yhdeksi maailman seitsemĂ€stĂ€ luonnonihmeestĂ€, joka houkuttaa luokseen turisteja ja kiipeilijöitĂ€ kaukaakin.
Miljoonia vuosia ei tarvita
Ihminen ei ole ollut todistamassa useimpien maailman geologisten piirteiden muovaantumista. Uniformitarianistiset tutkijat ovat pitkien ajanjaksojen filosofiansa perusteella pÀÀtelleet, mitĂ€ menneisyydessĂ€ tapahtui. He vĂ€ittĂ€vĂ€t, ettĂ€ useimpien geologisten piirteiden muotoutuminen vaati tuhansia tai miljoonia vuosia. Me kuitenkin tiedĂ€mme todellisen silminnĂ€kijĂ€n todistuksesta, ettĂ€ ParĂcutin-vuoren muodostumiseen kului vain yhdeksĂ€n vuotta sen synnystĂ€ sammumiseen valtaosan kohoamisesta tapahduttua ensimmĂ€isenĂ€ vuonna. Paljon suurempien voimien jyllĂ€tessĂ€ maankuoressa - kuten tapahtui sinĂ€ hirvittĂ€vĂ€nĂ€ vuonna maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen aikaan - suurimmatkin nykyiset pinnanmuodot olisivat muodostuneet kuukausien, viikkojen tai jopa pĂ€ivien aikana.
Vuonna 1943 erĂ€s meksikolainen maanviljelijĂ€ oli työskentelemĂ€ssĂ€ vaimonsa ja poikansa kanssa pellolla, kun hĂ€n Ă€llistyneenĂ€ nĂ€ki maan yllĂ€ttĂ€en halkeavan edessÀÀn. Seuraavaksi kolmikkoa vavisutti ukkosmainen jylinĂ€, joka sai puut heilumaan. Halkeamaa ympĂ€röinyt maaperĂ€ pullistui kaksi metriĂ€ ylöspĂ€in, rako repeytyi ammolleen ja tuhkaa alkoi syöksyĂ€ ulos. Alkoi hirvittĂ€vĂ€ ulvova tai viheltĂ€vĂ€ ÀÀni, joka voimistui voimistumistaan, ja pian ilma oli sakeana tummaa âsavuaâ ja kitkerÀÀ, mĂ€diltĂ€ kananmunilta haisevaa höyryĂ€ (rikkivetyĂ€ H2S). Oli kuin maailmanloppu olisi alkanut.
ViljelijĂ€n omin sanoin: âPelĂ€styin kovin. [ â â ] En löytĂ€nyt mistÀÀn vaimoani, poikaani enkĂ€ elĂ€imiĂ€ni. Viimein tulin jĂ€rkiini ja muistin pyhĂ€n ihmeiden Herran. Huusin: âSiunattu ihmeiden Herra, SinĂ€ toit minut tĂ€hĂ€n maailmaan â pelasta nyt minut!â [ â â ] Katsoin repeĂ€mÀÀn, josta nousi savua, ja ensimmĂ€istĂ€ kertaa pelkoni katosi. [ â â ] Nousin tammani satulaan ja laukkasin ParĂcutiniin [kylÀÀn], josta löysin vaimoni ja poikani sekĂ€ ystĂ€vĂ€ni odottamassa minua. He pelkĂ€sivĂ€t, ettĂ€ olin kuollut eivĂ€tkĂ€ he enÀÀ nĂ€kisi minua.â
Vuoren synty
MaanviljelijĂ€n nimi oli Dionisio Pulido. YhdessĂ€ vaimonsa Paulan kanssa hĂ€n oli juuri todistanut aivan uuden tulivuoren syntyĂ€. ParĂcutin-vuori sai nimensĂ€ hĂ€nen kylĂ€nsĂ€ mukaan. Dionision tĂ€pĂ€rĂ€sti pelastuttua pellosta alkoi pahaenteisesti muutaman tunnin kuluessa kohota tumma kartio âkuonaaâ. Viikossa se oli kasvanut sata metriĂ€ korkeaksi. Hieman myöhemmin vuoresta alkoi virrata laavaa ja kuukaudessa siitĂ€ oli tullut maamerkki, jonka saattoi nĂ€hdĂ€ kaukaa. Vuori jatkoi vielĂ€ kasvamistaan, minkĂ€ seurauksena ParĂcutinin ja San Juan Parangaricutiron kylĂ€t tuhoutuivat.
Kukaan ei suoraan kuollut laavavirtoihin tai kuumaan tuhkaan, mutta pyroklastisten tuhkapilvien synnyttÀmÀÀn salamointiin menehtyi kolme ihmistÀ. Tuhannet tuotantoelÀimet saivat surmansa. Uuden laajan tulivuoren vaikutus oli niin suuri, ettÀ ihmisten ja elÀinten oli lÀhikylistÀ ja maatiloilta muutettava pysyvÀsti muualle.
Nykyaikana on sattunut useita ennestÀÀn olemassa olleiden mutta joskus nukkuneiden tulivuorten purkauksia. Kuitenkin Dionision vuori on erityisen merkittĂ€vĂ€, koska sen synnyllĂ€ oli silminnĂ€kijöitĂ€. EnsimmĂ€istĂ€ kertaa tutkijat pystyivĂ€t myös seuraamaan tulivuoren koko elinkaarta. ParĂcutin saavutti 336 metrin korkeuden ensimmĂ€isenĂ€ vuotenaan ja purkautumisen loputtua vuonna 1952 se oli kohonnut 424 metriin tasangon ylle. (Vuoren lakikorkeus merenpinnasta on 2800 m). NykyÀÀn sitĂ€ pidetÀÀn sammuneena. Se, mikĂ€ alkoi pienestĂ€ maanpinnan halkeamasta aivan hĂ€mmĂ€styneen maanviljelijĂ€n silmien edessĂ€, on nyt merkittĂ€vĂ€ maantieteellinen tunnusmerkki. SitĂ€ kutsutaan yhdeksi maailman seitsemĂ€stĂ€ luonnonihmeestĂ€, joka houkuttaa luokseen turisteja ja kiipeilijöitĂ€ kaukaakin.
Miljoonia vuosia ei tarvita
Ihminen ei ole ollut todistamassa useimpien maailman geologisten piirteiden muovaantumista. Uniformitarianistiset tutkijat ovat pitkien ajanjaksojen filosofiansa perusteella pÀÀtelleet, mitĂ€ menneisyydessĂ€ tapahtui. He vĂ€ittĂ€vĂ€t, ettĂ€ useimpien geologisten piirteiden muotoutuminen vaati tuhansia tai miljoonia vuosia. Me kuitenkin tiedĂ€mme todellisen silminnĂ€kijĂ€n todistuksesta, ettĂ€ ParĂcutin-vuoren muodostumiseen kului vain yhdeksĂ€n vuotta sen synnystĂ€ sammumiseen valtaosan kohoamisesta tapahduttua ensimmĂ€isenĂ€ vuonna. Paljon suurempien voimien jyllĂ€tessĂ€ maankuoressa - kuten tapahtui sinĂ€ hirvittĂ€vĂ€nĂ€ vuonna maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen aikaan - suurimmatkin nykyiset pinnanmuodot olisivat muodostuneet kuukausien, viikkojen tai jopa pĂ€ivien aikana.
Vastaukset 4
Vanhimmat
EdelleenkÀÀn mitÀÀn vedenpaisumusta ei ole koskaan tapahtunut. PelkÀstÀÀn ajatus, ettÀ 40 pÀivÀssÀ olisi satanut koko maapallon alueella melkein 9 kilometriÀ vettÀ, joka sitten alle vuoden sisÀllÀ katoaisi olemattomiin on tÀysin jÀrjetön.
Ei myöskÀÀn jÀÀkautta.
KyllÀ vedenpaisumus on totta.
Tuossa kirjoitetaan ikÀÀnkuin joku olisi kiistÀnyt ettÀ vulkaanisella toiminnalla kiveÀ voi muodostua nopeasti. SehÀn on selvÀÀ ettÀ voi. Mutta ilmeisesti tuon kirjoittaja olettaa ettÀ lukijoilla ei ole edes peruskoulutason yleistietÀmystÀ kivilajien muodostumisesta ja ettÀ he eivÀt tiedÀ ettÀ magmakiven lisÀksi on sedimenttikiviÀ ja metamorfisia kiviÀ.
Kreationistisaarnaajat luottavat siihen, ettÀ seurakunnan yleissivistys on olematonta ja kyky lÀhdekritiikkiin 5-vuotiaan tasoa.
Ja siinÀ he eivÀt ole vÀÀrÀssÀ.