Intialaisessa dokumentissa kamera kuvaa dalitien (kastittomien) työtä kivilouhoksella, josta kaivetaan mineraalia lisättäväksi automaaleihin. Työntekijät kävelevät paljain jaloin, ja työskentelevät paljain käsin ilman kypäriä.
Kokenut työläinen on pukeutunut yksinkertaiseen, mutta naiselliseen shariin, joka peittää hänet hiuksia myöten. Vuosien työ on hionut käsien liikkeistä särmät pois, joten työ sujuu joutuisasti ja energiatehokkaasti. Rutinoituneena työntekijänä hän voi vastailla haastattelijan kysymyksiin työtään keskeyttämättä.
- Kauanko olet työskennellyt kivilouhoksella?
- Aivan pienestä asti.
- Etkö ole käynyt koulua?
- En.
- Minkä ikäinen olet?
Työläinen hämmentyy kysymyksestä, ja kädet pysähtyvät. Hän kääntyy katsomaan haastattelijaa.
- Kaksitoista … tai kymmenen.
Työläiset ovat kuitenkin pääasiassa poikia. Tytön ikäistä poikaa pyydetään kertomaan tyypillisestä työpäivästä.
- Aloitamme työt aamuneljältä. Työskentelemme 12:een asti, sitten lepäämme päivän kuumimmat tunnit. Kello kolmelta jatkamme työtä, lopetamme viimeistään iltayhdeltätoista. Sitten syömme ja menemme nukkumaan.
- Ja sitten aloitatte taas työt aamuneljältä?
- Aloitamme työt aamuneljältä.
- Mitä teette sitten, kun on viikonloppu?
- Mikä on viikonloppu?
Nuorempia työläisiä sanottaisiin länsimaissa esikouluikäisiksi. He ovat pukeutuneet lannevaatteeseen, ja he osaavat itsenäisen työskentelyn lisäksi ryhmätyötä. Kolme heistä on muodostanut työryhmän, joka kerää malmia kankaiseen kassiin. Kolmistaan he punnertavat täyden kassin paljaiden olkapäidensä korkeudelle. Sitten he lähtevät epävarmoin pikku askelin kuljettamaan malmikassia jatkojalostukseen.
Nuorimpana paikalla on TET-jaksoa suorittava aloittelija, joka ei saa paljoakaan aikaan. Hän on täysin alasti, ja pysähtyy välillä ottamaan käsillä tukea maasta, sillä kävely on hänelle vielä totuttelua vaativa taito. Tällä kvartaalilla hänelle ei ole asetettu tulostavoitteita.
Kokenut työläinen on pukeutunut yksinkertaiseen, mutta naiselliseen shariin, joka peittää hänet hiuksia myöten. Vuosien työ on hionut käsien liikkeistä särmät pois, joten työ sujuu joutuisasti ja energiatehokkaasti. Rutinoituneena työntekijänä hän voi vastailla haastattelijan kysymyksiin työtään keskeyttämättä.
- Kauanko olet työskennellyt kivilouhoksella?
- Aivan pienestä asti.
- Etkö ole käynyt koulua?
- En.
- Minkä ikäinen olet?
Työläinen hämmentyy kysymyksestä, ja kädet pysähtyvät. Hän kääntyy katsomaan haastattelijaa.
- Kaksitoista … tai kymmenen.
Työläiset ovat kuitenkin pääasiassa poikia. Tytön ikäistä poikaa pyydetään kertomaan tyypillisestä työpäivästä.
- Aloitamme työt aamuneljältä. Työskentelemme 12:een asti, sitten lepäämme päivän kuumimmat tunnit. Kello kolmelta jatkamme työtä, lopetamme viimeistään iltayhdeltätoista. Sitten syömme ja menemme nukkumaan.
- Ja sitten aloitatte taas työt aamuneljältä?
- Aloitamme työt aamuneljältä.
- Mitä teette sitten, kun on viikonloppu?
- Mikä on viikonloppu?
Nuorempia työläisiä sanottaisiin länsimaissa esikouluikäisiksi. He ovat pukeutuneet lannevaatteeseen, ja he osaavat itsenäisen työskentelyn lisäksi ryhmätyötä. Kolme heistä on muodostanut työryhmän, joka kerää malmia kankaiseen kassiin. Kolmistaan he punnertavat täyden kassin paljaiden olkapäidensä korkeudelle. Sitten he lähtevät epävarmoin pikku askelin kuljettamaan malmikassia jatkojalostukseen.
Nuorimpana paikalla on TET-jaksoa suorittava aloittelija, joka ei saa paljoakaan aikaan. Hän on täysin alasti, ja pysähtyy välillä ottamaan käsillä tukea maasta, sillä kävely on hänelle vielä totuttelua vaativa taito. Tällä kvartaalilla hänelle ei ole asetettu tulostavoitteita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Työläisten isältä kysellään tilanteesta. Selviää, että hänen isoisänsä oli ottanut velkaa, jota suku maksaa takaisin nyt neljännessä sukupolvessa.
- Ymmärrätkö, että jos lapset eivät pääse kouluun, he viettävät koko elämänsä tässä louhoksessa?
- Kyllä ymmärrän. Mutta kouluissa ei anneta opetusta kastittomille, joten he lähtevät koulusta ja tulevat töihin.
- Paljonko velkaa on jäljellä?
- En tiedä. Mutta meille ei anneta muuta työtä, ja lasten on saatava ruokaa. Mutta tyttö voi kohta päästä pois.
- Minne?
- Kaupunkiin. Siellä tarvitaan työntekijöitä.
- Miksi poikia ei tarvita kaupungissa?
- En tiedä. Välittäjä kertoi, että vain tytöt kiinnostavat.
- Tiedätkö, että nuoria maalaistyttöjä välitetään kaupunkeihin seksiorjiksi?
- En. Minulle sanottiin, että kodinhoitajaksi ja lastenhoitajaksi. Ja siellä hän voi löytää itselleen miehen.
- Naapurikylästä lähetettiin tyttö kaupunkiin. Häntä hakattin, pakotettiin seksiin ja kuljetettiin useisiin kaupunkeihin raiskattavaksi. Hän pääsi pakenemaan ja tuli takaisin HIV-positiivisena. Miehiä ei kiinnosta köyhä ja kouluttamaton tyttö, jolta voi saada vakavan taudin.
- Vai niin. Mitä tässä sitten tekisi? Täällä louhoksella on vain hänen veljiään, eikä kasteihin oteta vaimoksi. Louhoksen omistaja voi tulla ja viedä hänet, enkä minä voi omistajalle mitään.