Olen kolmatta vuotta fysiikan ja kemian opettaja ja pidän aidosti työstäni. Monet oppilaat kertovat, että olen hyvä opettaja, joten ehkä tämä on sopiva ammatti minulle.
En kuitenkaan olen lain mukaan pätevä ja olen työn ohessa suorittanut pedagogiset opinnot. Nykyinen tutkintoni on soveltavalta luonnontieteen alalta ja niitä opintoja ei katsota riittäviksi pätevyyteen.
Olen harkinnut, että nykyisten fysiikan perusopintojen lisäksi (tehnyt nämä erikseen nykyiseen tutkintooni) lukisin työn ohessa fysiikan sivuainekokonaisuuden (35 op). Onko näistä opinnoista jotain hyötyä, jos haluaa pohtia vielä syvemmin esimerkiksi sähkölaitteiden toimintaa tai jotain muuta käytännöllistä vai meneekö liian teoreettiselle puolelle? En ihan innostu siitä, että pyörittäisin opinnoissani pelkästään viiden sivun mittaisia laskuja (liioittelua).
Kiitos vastauksesta.
En kuitenkaan olen lain mukaan pätevä ja olen työn ohessa suorittanut pedagogiset opinnot. Nykyinen tutkintoni on soveltavalta luonnontieteen alalta ja niitä opintoja ei katsota riittäviksi pätevyyteen.
Olen harkinnut, että nykyisten fysiikan perusopintojen lisäksi (tehnyt nämä erikseen nykyiseen tutkintooni) lukisin työn ohessa fysiikan sivuainekokonaisuuden (35 op). Onko näistä opinnoista jotain hyötyä, jos haluaa pohtia vielä syvemmin esimerkiksi sähkölaitteiden toimintaa tai jotain muuta käytännöllistä vai meneekö liian teoreettiselle puolelle? En ihan innostu siitä, että pyörittäisin opinnoissani pelkästään viiden sivun mittaisia laskuja (liioittelua).
Kiitos vastauksesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pätevyys kannattaa hankkia työpaikkojen takia. Opetellusta sisällöstä ei silti ole mitään hyötyä eikä sitä jaeta. Voit ehkä kertoa peruskoululaisille, mitä lukiossa valittavat aineet ovat myöhemmin.
Sähkömagnetismi toisena vuonna tai aineopinnoissa on hyvin samanlainen kuin ensimmäisenä vuonna. Kohteet ja ongelmat eivät muutu lainkaan. Sen menetelmät ovat samat, jos käsittelitte yhtään differentiaalisia varauksia ja ajasta riippuvia piirejä. Kurssissa on siis koko ajan kyse siitä, mitä käytännössä yhdessä tilanteessa pitää olla, ja käytäntö on ensimmäisen vuoden helppoihin tapauksiin verrattuna melkein aina sellainen, että se vaatii matematiikkaa. Sitä mitä kurssi vaatii, on jo ehkä ollut ensimmäisenä vuotena ns. matemaattisella kurssilla. Yliopistosta riippuen sellaisia kursseja ei ole enää tuollaisessa 35p kokonaisuudessa.
Toisen vuoden termodynamiikka on yleensä esimerkeiltään laajempi kuin ensimmäinen.
Kiitos vastauksesta. Tosiaan se pätevyys on jäänyt hankkimatta. Jos opiskelen lisää, niin hakeudun sitten lukioon opettamaan. Siellä voisi olla enemmän hyötyä näistä sisällöistä. Nyt pysyn suosiolla peruskoulun puolella, niin osaan varmasti vastata kaikkiin oppilaiden järkeviin kysymyksiin.
Alla on suora viittaus siitä, että mikä on aineenopettajan pätevyys. Jos ymmärsin oikein, niin minulle riittäisi nykyisen tutkintoni lisäksi 60 + 60 opintopistettä fysiikkaa ja kemiaa pätevyyden saamiseksi. Käytännössä (olen aloittaja), niin se tarkoittaa fysiikan aineopintoja (35 op) ja kemian pakettia (vajaat 60 op, saan jotain hyväksiluettua).
Opetushallitus ei ainakaan vastaa tällaisiin kysymyksiin, kun kysyin, niin mistäköhän tätä voisi selvittää?
Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
1) ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä
3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot
Jokaisen tiedekunnan opo tai opiskelijapalvelut tietävät kaiken pisteistä. Ne myöntävät 60:pisteestä sen todistuksen, ja voit kysyä, mistä kaikesta ne voi saada. Tai mitä kemiaan voi lisätä, jos olet opiskellut muualla.
https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/aineenopettajaksi-patevoityminen-maisteriksi-valmistumisen-jalkeen