Pääkirjoitus / Suomi on EU:n nettomaksaja turhan huterin perustein
Velkainen Suomi on kuitenkin eurooppalaisen tulkinnan mukaan rikas maa. Suomen kuten muidenkin jäsenvaltioiden EU-maksut perustuvat pääsääntöisesti kunkin maan bruttokansantuloon (bkt), arvonlisäveropohjaan ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen
Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Suomi oli yksi yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. Toki jokainen maa laittaa asiassa kortensa kekoon, mutta 18 maata maksaa vähemmän kuin sieltä saa.
Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja.
Ministeriön perusteena on se, että Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin EU:n 807 miljardin euron elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, ”sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen”.
Ongelmana on vain se, että bkt-luku ei mittaa maiden vaurautta tai elintasoeroja, vaan hieman yksinkertaistaen kunkin maan tuotannon laajuutta. Kemin sellutehtaan miljardi-investointi kasvattaa Suomen bkt:ta merkittävästi, mutta kasvattaako se ihmisten vaurautta, on toinen asia.
Tämä vaurauden ja bkt:n epäsuhta tuli jälleen kerran hyvin esille sveitsiläisen UBS-pankin vuosittaisessa kansainvälisessä varallisuusraportissa. Sen mukaan suomalaiset ovat maailman 23. varakkaimpia 87 878 dollarin mediaanivarallisuudessa mitattuna, mutta keskiarvovarallisuudella ei Suomi päässyt edes listalle.
Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Suomi oli yksi yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. Toki jokainen maa laittaa asiassa kortensa kekoon, mutta 18 maata maksaa vähemmän kuin sieltä saa.
Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja.
Ministeriön perusteena on se, että Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin EU:n 807 miljardin euron elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, ”sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen”.
Ongelmana on vain se, että bkt-luku ei mittaa maiden vaurautta tai elintasoeroja, vaan hieman yksinkertaistaen kunkin maan tuotannon laajuutta. Kemin sellutehtaan miljardi-investointi kasvattaa Suomen bkt:ta merkittävästi, mutta kasvattaako se ihmisten vaurautta, on toinen asia.
Tämä vaurauden ja bkt:n epäsuhta tuli jälleen kerran hyvin esille sveitsiläisen UBS-pankin vuosittaisessa kansainvälisessä varallisuusraportissa. Sen mukaan suomalaiset ovat maailman 23. varakkaimpia 87 878 dollarin mediaanivarallisuudessa mitattuna, mutta keskiarvovarallisuudella ei Suomi päässyt edes listalle.
Velkainen Suomi on kuitenkin eurooppalaisen tulkinnan mukaan rikas maa. Suomen kuten muidenkin jäsenvaltioiden EU-maksut perustuvat pääsääntöisesti kunkin maan bruttokansantuloon (bkt), arvonlisäveropohjaan ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen
Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Suomi oli yksi yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. Toki jokainen maa laittaa asiassa kortensa kekoon, mutta 18 maata maksaa vähemmän kuin sieltä saa.
Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja.
Ministeriön perusteena on se, että Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin EU:n 807 miljardin euron elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, ”sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen”.
Ongelmana on vain se, että bkt-luku ei mittaa maiden vaurautta tai elintasoeroja, vaan hieman yksinkertaistaen kunkin maan tuotannon laajuutta. Kemin sellutehtaan miljardi-investointi kasvattaa Suomen bkt:ta merkittävästi, mutta kasvattaako se ihmisten vaurautta, on toinen asia.
Tämä vaurauden ja bkt:n epäsuhta tuli jälleen kerran hyvin esille sveitsiläisen UBS-pankin vuosittaisessa kansainvälisessä varallisuusraportissa. Sen mukaan suomalaiset ovat maailman 23. varakkaimpia 87 878 dollarin mediaanivarallisuudessa mitattuna, mutta keskiarvovarallisuudella ei Suomi päässyt edes listalle.
Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Suomi oli yksi yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. Toki jokainen maa laittaa asiassa kortensa kekoon, mutta 18 maata maksaa vähemmän kuin sieltä saa.
Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja.
Ministeriön perusteena on se, että Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin EU:n 807 miljardin euron elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, ”sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen”.
Ongelmana on vain se, että bkt-luku ei mittaa maiden vaurautta tai elintasoeroja, vaan hieman yksinkertaistaen kunkin maan tuotannon laajuutta. Kemin sellutehtaan miljardi-investointi kasvattaa Suomen bkt:ta merkittävästi, mutta kasvattaako se ihmisten vaurautta, on toinen asia.
Tämä vaurauden ja bkt:n epäsuhta tuli jälleen kerran hyvin esille sveitsiläisen UBS-pankin vuosittaisessa kansainvälisessä varallisuusraportissa. Sen mukaan suomalaiset ovat maailman 23. varakkaimpia 87 878 dollarin mediaanivarallisuudessa mitattuna, mutta keskiarvovarallisuudella ei Suomi päässyt edes listalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Selvästi, oikeastaan moninkertaisesti, varallisuutta Suomen kansalaisia enemmän on keskimäärin niin Luxemburgin kuin kaikkien Pohjoismaiden, Hollannin, Belgian, Ranskan, Italian, Saksan, Espanjan ja Itävallan kansalaisilla.
Ja jos otetaan vielä euron ostovoima huomioon, ero varallisuuden ja käytettävissä olevien tulojen suhteen korostuu vielä enemmän.