Tieliikennelain 2 § (määritelmät) sanotaan seuraavaa: Tässä laissa tarkoitetaan:
"jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa;"
Polkupyörän tai mopon taluttaja lasketaan siis jalankulkijaksi. Entä jos taluttaa jotakin muuta liikkumisvälinettä, kuten vaikkapa "kevyet sähköajoneuvot" luokkaan kuuluvaa sähköpotkulautaa, niin silloinko ei lasketa jalankulkijaksi? Tuskin noin kuitenkaan on tarkoitettu.
"jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa;"
Polkupyörän tai mopon taluttaja lasketaan siis jalankulkijaksi. Entä jos taluttaa jotakin muuta liikkumisvälinettä, kuten vaikkapa "kevyet sähköajoneuvot" luokkaan kuuluvaa sähköpotkulautaa, niin silloinko ei lasketa jalankulkijaksi? Tuskin noin kuitenkaan on tarkoitettu.
Vastaukset 149
Vanhimmat
Jalankulkija käyttää jalkoja liikkumiseen. Jos nousee taluttamansa laitteen kyytiin, ei ole enää jalankulkija. Scootin tai polkupyörän päälle nousevasta tulee ajoneuvon kuljetteja, jota koskevat ajoneuvon kuljettavan säännöt.
Mutta jos lukee lakia kuin piru raamattua, kuten moni nimenomaan tekee, niin ainoastaan polkupyörän tai mopon taluttaja lasketaan siis jalankulkijaksi. Jos taluttaa yhtään mitään muuta, niin ei olisi jalankulkija. Aloitus on tämän suhteen tarkoitettu hivenen provosoivaksi.
Homo.
"Jos taluttaa yhtään mitään muuta, niin ei olisi jalankulkija."
Eikö jalankulkija saa sitten taluttaa mitään muuta kuin polkupyörää ja mopoa, ei esim. edes omaa koiraansa?
Juuri tätä tarkoitetaan ja pohditaan aloituksessa. Jotkut lukevat lakia pilkuntarkasti. Koira ei ole polkupyörä, eikä mopo. Koiraa taluttava ei siis ole lain määritelmän mukaan jalankulkija liikenteessä. Jos taluttaa jotakin, niin se pitää olla polkupyörä tai mopo, että lasketaan määritelmän mukaan jalankulkijaksi.
Vähän vastaavanlaista on havaittavissa saman määritelmät pykälän pysäköintiin liittyvässä määrittelyssä. Siinä määritellään vain kaksi asiaa, mitkä lasketaan lyhytaikaiseksi ajoneuvon seisottamiseksi. Todennäköisesti muukin asia voi olla lyhytaikaista seisottamista.
Niinno, ihan aluksi mainitaan kuitenkin jalan liikkuva jalankulkija, eikä se siitä muuksi muutu vaikka taluttaisikin jotain, pyörää, mopoa, koiraa, hevosta tai muuta sellaista.
Silti taluttaminen on erikseen mainittu kyseisen kahden asian osalta.
No niinpä on. Oisko sitten haluttu varmentaa että ei jää epäselväksi, kun pyöräilijöille ja mopoilijoille on eri sääntöjä kuin jalankulkijoille.
Niin varmasti, mutta siinä rimpsussa olisi pitänyt sitten mainita muitakin vempeleitä. Olisi ollut ehkä helpompi jättää koko maininta pois. Hallituksen esityksessä olisi sitten voinut mainita, että mopoa ym. taluttava on jalankulkija. Lakitekstissä kaikki pitää sanoa aina niin viimeisen päälle hiotusti.
Asiasta näkee, että tieliikennelakiin ei voida kirjata ja luetella kaikkia maailman asioita ja tilanteita, vaan moneen asiaan tarvitaan tieliikennelainkin osalta tulkintaa.
Mopoa tai polkupyörää taluttava on jalankulkija.
Koira tai mummo ei ole ajoneuvo, vaikka sellaisia jotkut tykkää ajaa.
Auto on ajoneuvo, mutta sitä taluttava ei ole jalankulkija.
Miksi asia ei olisi niin kuin laki sanoo?
Lue tulta alempaa, niin asia selviää sinullekin.
Voi hurrjja !!! En ole arvannutkaan!
Asia on kuten laissa lukee. Laissa ei sanota ettei ajoneuvon taluttaja ole Jalankulkija, Mutta siellä lukee että jaloillaan kävelevä on jalankulkija.
Välillä pitää lakia myös tulkita. Kaikkia maailman tilanteita ei lakiin ole lueteltu, eikä ole tarkoituksenmukaistakaan luetella.
sitä ajoneuvoluokkaan kuuluvaa välinettä kuljetetaan sillä tienosalla
mihin tieliikenneasetus sen määrää
esim hevonen on ajoneuvo eikä liiku jalankulkijoitten seassa
moottoripörää kuljetetaan tiellä ja talutettaessa kävelijän pitäisi käyttää jalankulkuun ositettua väylää
ei niinkään helppoo
mopot taas ei kevyenliikenteen väylällä saa liikkua ollenkaa jos ei liikennemerkki sitä salli
Tähän sopii hyvin vanha viisaus. Yksi hullu kysyy enemmän, kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan.
Itse asiassa hullu – eli minä tässä tapauksessa – kysyi yhden kysymyksen ja sitten kuusi viisasta vastasi.
Fiksu ei edes joudu tilanteisiin, joista taitava vielä selviää.
Kaikki suomen laissa olleet kohdat on ns. koeponnistettu oikeudessa.
Muistelen että jonkun lain kohdalla lain laatijat olivat hämmästyneitä kun lain tulkinta oli aivan eri kuin mitä lainlaaijat olivat tarkoittaneet.
Eli lopulta korkeimaan oikeuteen viety "lainrikkominen" luo tulkinnan laista.
Aloittaja voisi kokeilla miten käy kävelysäännölle, voisi ajaa vaikka yhden skuuttia kävelyttävän päälle.
Kyllä ne sitten oikeudessa kertovat miten lakia tulkitaan.
Tieliikennelaissa ei kyseisessä kohdassa esiinny sanaa "ainoastaan".
Jalankulkija pysyy jalankulkijana, riippumatta mitä kantaa, työntää, vetää, hinaa, taluttaa, jne.
.
Lisäksi ajoneuvolla ei ole aina kuljettajaa. Esimerkiksi pysäköidyllä autolla ei sellaista tarvitse olla. Hinausautolla on sitä hinaukseen käytettäessä kuljettaja, mutta hinattavalla ajoneuvolla ei sellaista tarvitse olla, silloin kun hinausauto määrää hinattavan kulkusuunnan. Hinattava henkilöauto ei muutu hinattaessa perävaunuksi, koska ei täytä EU-asetuksessa olevaa määritelmää perävaunulle.
Hinaaminen ja taluttaminen ovat toisiinsa rinnastettavaa toimintaa. Moottoripyörän taluttaminen ei siis muuta jalankulkijan statusta jalankulkijasta kuljettajaksi. Eikä moottoripyörällä ole kyseisessä tilanteessa kuljettajaa. Sitä ei käytetä henkilöiden eikä tavaroiden kuljettamiseen, eli se ei ole liikenteessä, kuten ei ole hinausauton hinaama kuskiton tyhjä henkilöautokaan.
.
Joku täällä vissiin luulee, että reppuselässä oleva lapsi on isän kuljettaja, ja jaloin liikkuva isä muuttuu tilanteessa ajoneuvoksi, mutta on väärässä. Isä pysyy jalankulkijana, ja lapsi muuttuu kuormaksi, koska ei liiku jaloin. Ellei sitten joku tulkitse jalankulkijan määritelmää siten, ettei ole väliä kenen jaloilla liikkuu omilla vai jonkun toisen jaloilla. Silloin hevosella ratsastaja muuttuisi jalankulkijaksi liikkuessaan hevosen jaloin, ja hevonen olisi jalankulkija liikkuessaan omin jaloin, kuten talutettava koira, kissa, lammas, vuohi, jne.
Laki ei sano että autoa taluttava ei ole jalankulkija. Se on ihan omaa keksintöäsi.
Asia on niinkuin laki sanoo, ei kuten sinä sanot.
Suomessa ei ole voimassaolevaa tieliikenneasetusta!
Tieliikennelaissa ei määritellä taluttamisya kuljettamiseksi, ei myöskään määritettä hinaamista kuljettamiseksi.
Ajoneuvoa on kuljetettaessa kuljetettava sille tarkoitetulla tien osalla. Missään ei lue että se koskisi myös taluttamista!
Lain mukaan jaloin liikkuva on jalankulkija myös taluttaessaan moottoripyörää tai hevosta, tai koiraa, joten paikka on jalkakäytävä, tai sen puuttuessa piennar, taikka ajoradan reuna jos piennarta ei ole tai se on liian kapea taikka ei ole käytettävissä esimerkiksi auratun lumen takia.
Lakia ei lueta noin, vaan lakia tulkitaan ja mietitään lain henkeä ja siitä tulee lain tulkinnan käytäntö joka on ns. laki.
Lakia luetaan ja tulkitaan. Kaikkia maailman liikennetilanteita ei ole kirjattu lakiin, eikä ole edes mahdollista sinne kirjata. Joudutaankin usein tekemään tulkintaa. Oikeudessakin tekevät tulkintaa.
Jännää on sitten myös se, että eri oikeusasteet voivat tehdä eri tulkintaa samojen faktojen pohjalta. Alempi oikeusaste toteaa yhtä ja ylempi oikeusaste kumoaa sitten tuomion, kun tulkitsee eri tavalla. Tällaisiakin tapauksia on monia.
Etkö tiedä sitä, että sähköpotkulauta, jonka rakenteellinen nopeus on yli 15km/h, sillä liikutaan pyöräilijän liikennesäännöillä Suomessa?
Pyöräilijä, joka nousee pyörän päältä ja taluttaa pyöräänsä, on jalankulkija, samaten sähköpotkulautailija.
Kyllä sähköpotkulautaa pystyy ja jaksaa taluttaa vaikka monet ovat sitä mieltä että ei.
Olen monien nähnyt taluttavan, joten sähköpotkalautailijat, muistakaa että ajaessanne olette liikkeellä ajoneuvolla. Eli jalkakäytävällä ei saa ajaa!
Tiedän, että tietyt laitteet lasketaan jalankulkua avustaviksi ja niiden käyttö lasketaan jalankuluksi. Se ei kuitenkaan ollut keskustelun pointti.
Kun kävelee kahdella jalalla niin on jalankulkija vaikka taluttaisi leikkuupuimuria.
Kun lukee lakia, kuin piru raamattua, niin asia ei välttämättä noin ole. Fiksut ymmärtävät, että myös tieliikennelakia joutuu tulkitsemaan, mutta kaikki eivät tätä ymmärrä. Heille pitäisi olla kyseiseen lakipykälään listattu kaikki maailman asiat, joita voi taluttaa.
Jos lainlaatija olisi edes keskivertoälykäs ja haluaisi kaikkien jotakin ajoneuvoa taluttavien olevan jalankulkijoita, voisivat korvata kyseisestä kohdasta ilmaisun polkupyörä tai mopo ajoneuvolla.
Voisiko kuitenkin olla että muiden talutettavien osalta taluttaja on jalankulkija, mutta talutettava ei ole?
Joten niitä muita ei saa taluttaa jalkakäytävällä, toisin kuin nimeltä mainittuja poikkeuksia?
Mutta koska taluttaja on kaikissa tapauksissa jalankulkija, häntä tulee vaikkapa suojatiellä väistää, jolloin talutettava siirtyy myös oikealta tulevan auton edestä väistämättä suojatien vieressä.
Maailma muuttu mutta lakipykälät laahaa jälessä.
Lakipykäliä korjataan sitä mukaa kun uusia pykäliä laaditaan.
Tuskin on mitään virastoa olemassa jossa realiajassa muutetaan lakipykäliä.
Eli lakipykälä saattaa olla jo vanhentunut kun se käy läpi prosessin.
Tämän takia laskia tulkitaan siten että mitä sillä tarkoitetaan, ei miten se on kirjoitettu.
Koko laki uusittiin ja se tuli voimaan 1.6.2020. Siihen on tullut vain pieniä "korjauksia" ja tarkennuksia. Pykäliä ei uusita.
Lakien ristiriitoja varten juristeilla on niihin omat sääntönsä. Esim. analogia-tulkinta, joka tarkoittaisi tässä asiassa sitä, että kun sähköpotkulautaan sovelletaan polkupyörää koskevia sääntöjä, niin myös sähköpotkulaudan taluttajaan sovelletaan samaa sääntöä sen taluttajasta kuin polkupyöränkin taluttajaan -> laudan taluttaja on jalankulkija.
Sitten on esim. vastakohtaispäättely (contra legem), joka tarkoittaisi tässä asiassa sitä, että laissa nimenomaisesti määritellään vain mopon ja polkupyörän taluttaja jalankulkijaksi, sähköpotkulaudan [eikä minkään muunkaan] taluttaja ei ole jalankulkija.
Kommentoijien keskuudessa näyttää 'contra legem' tulkinta olevan tunnettu, joten he päätyvät kiistämään sähköpotkulaudan taluttajan olevan jalankulkija. Asia ei ole kuitenkaan noin yksinkertainen.
Analoginen tulkinta on tietenkin järkevämpi, ja kun siihen lisätään vielä lain tavoitteet (teleologinen tulkinta), eli liikenneturvallisuuden edistäminen, niin on selvää, että sähköpotkulaudan taluttaja pitää käsittää jalankulkijaksi. Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole syytä olla rinnastamatta sähköpotkulautaa ja polkupyörää/mopoa toisiinsa suojatiellä.
Osuit asian ytimeen. Tieliikennelaissa on monia muitakin vastaavanlaisia kohtia, joissa joutuu tekemään vastaavanlaisia tulkintoja.
Hyvä osoitus siitä, että mikään laki ei ole täydellinen ja tulkintoja joutuu tekemään.
- kooysi -
Liikenneturvallisuuden kannalta myös moottoripyörän ja hevosen taluttajat ovan jalankulkijoita.
Riippumatta siitä mikä moottoripyörän tai hevosen asema on tieliikennelain, ajoneuvolain, taikka EU-asetuksen kannalta.
"4 §.Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus. Periaatetta ei ole aiemmin ilmaistu lainsäädännössä, mutta se on yleisesti tunnistettu oikeuskäytännössä. Pykälässä säädettäisiin tienkäyttäjän velvollisuudesta ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tienkäyttäjän tulisi sovittaa oma toimintansa sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Ennakointivelvollisuuden noudattaminen edellyttää tienkäyttäjältä toimintansa mukauttamista vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi. Esimerkiksi tienkäyttäjällä on paremmat mahdollisuudet pyrkiä estämään liikenneonnettomuus kuljettamalla ajoneuvoaan olosuhteisiin nähden oikealla tilannenopeudella, vaikka toinen tienkäyttäjä ei noudattaisi liikennesääntöjä tai riittävää huolellisuutta.
Jos tienkäyttäjällä on olosuhteisiin liittyvää erityistietämystä, esimerkiksi paikallistuntemusta tai ajoneuvonsa ominaisuuksiin liittyvää erityistietämystä, voidaan tienkäyttäjän velvollisuuksia arvioida nämä elementit huomioon ottaen. Erityistietämys voi velvoittaa tienkäyttäjää liikennetapahtumien ennakoimiseen keskimääräistä enemmän.
Esimerkiksi liikuttaessa koulun lähistöllä, on ennustettavaa, että alueella liikkuu lapsia. Tienkäyttäjällä on velvollisuus käyttää kaikkea hänellä olevaa tietämystä liikenneonnettomuuden estämiseksi.
Ennakointivelvollisuus ei sulje pois keskeisen tieliikenteen periaatteen, luottamusperiaatteen, merkitystä. Luottamusperiaatteen mukaan liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luotaa, että myös toinen tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöjä. Näin ei kuitenkaan ole, jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on selvästi havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä, tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut. Näissä tilanteissa luottamusperiaate edellyttää ennakointivelvollisuuden noudattamista.
Luottamusperiaatetta ei ole tietoisesti sisällytetty lakiin, ennakointivelvollisuus on. Tieliikennelainsäädännön noudattaminen on liikennekäyttäytymisen perusta, eikä siitä tarvitse erikseen säätää. Tienkäyttäjä ei kuitenkaan voi täysin sokeasti luottaa siihen, että toinen tienkäyttäjä noudattaa kaikissa tilanteissa liikennesääntöjä.
Kuten oikeuskirjallisuudessakin on todettu, tienkäyttäjän ennakointivelvollisuuden määrittelyllä on keskeinen merkitys sen kannalta, millaista toimintaa tienkäyttäjältä yksittäisessä liikennetilanteessa voidaan edellyttää. Siksi periaatteella on tärkeä merkitys tieliikenteessä."
Lähde: HE 180/2017
Tuli väärään keskusteluun.
Kuten lähes jokainen purkauksesi jonka pastoille olet paskantanut.
Ei tullut.
Muiden ennakointivelvoite oikeuttaa toimimaan piittaamattomasti liikenteessä.
Liikenteeseen liittyen on kyllä oikea palsta, mutta keskustelun aiheeseen, eli taluttamiseen asia ei sitten hirveästi liity. Toki väärin liikkuvia taluttajia ja heidän tekoja pitää myös ennakoida, että ehkä siinä mielessä sitten.
Miksi muka oikeuttaisi. Perustele väitteesi, vai oliko vain provokaatio?
"Muiden ennakointivelvoite oikeuttaa toimimaan piittaamattomasti liikenteessä."
Toki noin voidaan perustellusti sanoa, koska jos ja kun joku töppää, tahallaan tai tahtomattaan, muilla on velvollisuus ottaa se tekemisessään huomioon ja ellei onnistu ja kolahtaa niin sakkohan siitä tuon sakotus automaatti pykälän mukaisestiseuraa.
Noin voi tosiaan käydä, mutta kyse oli oikeuttamisesta, eli oikeuttaako jokin lakipykälä rikkomaan liikennesääntöjä. Ei oikeuta. Jokaisella on edelleenkin velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä, vaikka toisten mahdolliset virheet pitääkin ottaa huomioon. Ennenkin on pitänyt. Nyt asia on lisätty nykyiseen tieliikennelakiin, että asia menee kaikilla jakeluun.
Miten ihmeessä aloittaja pärjää normaalissa elämässä jos logikka on se että mikä ei ole erikseen kielletty on sallittua?
Oletko kuivannut mikro-aaltouunissa koiraa tai kissaa, jenkkityyliinhän sitä ei ole erikseen kielletty.
Pistorasiaankaan ei ole kielletty työntämästä nauloja, ei ainakaan varoituskylttejä näy missään.
Suomessa moni asia ilmoitetaan yleisluontoisesti ei niinkuin jenkeissä että joka asia tulee olla kirjattuna.
Voithan sinä testata tuon lain, aja autolla skuuttia työntävän päälle suojatiellä niin pääset testaamaan sen oikeusasteissa.
Et ilmeisesty ymmärtänyt aloituksen provosoivaa ja sarkastista sävyä, kun siinä esitetään kysymys. Pointti on se, että löytyy ihmisiä, jotka lukevat lakia pilkun tarkasti, eivätkä ymmärrä, että myös lakeja joutuu tulkitsemaan. Tulkitsevat kaikki asiat täysin kirjaimellisesti.
P.S. Aloitus päättyy "Tuskin noin kuitenkaan on tarkoitettu." joka myös antaa osviittaa siitä, mitä aloittaja on itse mieltä.
Aloituksen kysymystä ei kuitenkaan tarvitse enää tulkita, sillä asia määrätään nykyään tieliikennelaissa jalankulkijan määritelmässä.
Moottoripyörän taluttaja ei kuitenkaan ole jalankulkija vaan moottoripyöräilijä.
Jos siis taluttaa moottoripyörää ilman ajokorttia, se kortitta ajamisrikos.
Jos taluttaa moottoripyörää kännissä, se on tankojuoppous.
Moottoripyörää ei myöskään saa taluttaa jalkakäytävällä.
Epäonnistunut provokaatioyritys. Ei jatkoon.
Jos moottoripyörä on pakattu suljettuun umpinaiseen pahvilaatikkoon, ja sitä kuljetetaan jalkakäytävällä pumppukärryillä, onko se laillista?
Jos pahvilaatikko puuttuu onko edelleen laillista?
Jos sekä pahvilaatikko että pumppukärryt puuttuvat, miksi nyt olisikin laitonta?
Säilytän päivittäin käyttämääni moottoripyörää rivitalohuoneiston hallinnassa ti olevalla pihalla jonne pääsee ainoastaan jalkakäytävää pitkin, ja omistan pumppukärryt, mutta pahvilaatikon käyttäminen päivittäin olisi hyvin työlästä, ja sateella lyhytikäistä.
Saako kottikärryjä taluttaa jalkakäytävällä jalankulkijana?
Kuinka leveä kuorma niissä saa silloin olla kyydissä?
Mihin tieliikennelain kohtaan perustuu ajatus etten saisi taluttaa moottoripyörää siten että kävelen jalkakäytävällä ja renkaat vierivät sen vieressä ajoradalla silloin kun pysäköidyt ajoneuvot eivät sitä estä?
Miksen saisi myös kääntyä ajoradan yli suojatien kohdalla siten että renkaat vierivät suojatien vieressä?
Ja samalla olettaa muiden ajoneuvojen väistävän minua (muttei moottoripyörää) jalankulkijana?
Se perustuu joidenkin mielestä siihen, että moottoripyörän taluttajaa ei ole 2 § määrityksissä jalankulkuun liittyen listattu. Tieliikennelaki on näiden tyyppien mielestä tismalleen niin, kuin laissa lukee, eikä tulkintoja saa tai voi tehdä.
2024-07-01 12:26:11 kirjoituksessa tosin voidaan todeta, ettei asia ole noin, kuten jotkut kovasti haluaisivat asian olevan.
^ Lisäys: Kyse oli tuossa aiemmin siitä, mitkä kaikki tilanteet luokitellaan jalankuluksi, eli mikä kaikki on jalankulkua ja henkilö jalankulkija. Moottoripyörän taluttajaa ei ole listattu ja jos tosiaan lukee lakia ”kuin piru raamattua”, niin ei muka olisi silloin jalankulkija. En tiedä miksi asiaksi tällaiset henkilöt sitten luokittelisivat tilanteen.
Moottoripyörän taluttaminen ei ole jalankulkua eikä mp:n taluttaja ole jalankulkija vaan ajoneuvon kuljettaja. Lainsäädännössä ei ole mitään analogista tilannetta, joka tukisi tulkintaa moottoripyörän rinnastamisesta esim. polkupyörään tai mopoon.
Suojatielle moottoripyörää taluttavaa ei kuulu väistää. Se on moottoripyörän kuljetttamista, ja ajoradalle tulevan ajoneuvon kuljettajan on väistettävä muuta liikennettä Ks. TLL 24 § 3 mom.
Osoitat keskustelun pointin hyvin kirjoituksellasi. Kannattaisi kuitenkin tutustua tuolla ylempänä 2024-07-01 12:26:11 ilmestyneeseen kirjoitukseen.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan jalankulkijalla jalan liikkuvaa. Moottoripyörän taluttaja ei sitten mielestäsi liiku jalan? Rohkenen väittää vastaan.
Kaveri sai sakot kun talutti hyytynyttä moottoripyöräänsä syyspimeässä läheiselle huoltsikalle pyörätietä myöten eikä läheistä vilkasta valtatietä myöten.
Uskoo ken uskoo. Minä en usko moisia tarinoita.
Et siis löytänyt ainuttakaan tieliikennelain kohtaa, mikä estäisi 2§ tulkinnan siten että moottoripyörän taluttaja on Jalankulkija kulkiessaan kävellen jaloilla, ja samalla myös ajoneuvon kuljettaja.
Kannattaa muistaa että kuljettaja on vastuussa siitä että ajoneuvo väistää pykälien mukaan, se ei ole olennaista väistääkö kuljettaja itse ollenkaan.
Esimerkiksi jos kuorma-auto kuljettaja hyppää ovesta ulos juuri ennen risteystä, siten itse väistäen oikealta tulijan, hän on syyllinen kolariin kun kuorma-auto seurauksena jättää väistämättä.
Tieliikennelaissa todellakin erotellaan kuljettaja ajoneuvosta, eikä sotketa niitä keskenään. Ei siis ole mitään syytä miksei voisi olla samaa aikaan sekä moottoripyörän kuljettaja että jalankulkija taluttaessaan. Ellei löydy pykälää tai ennakkotapausta asiasta. Moottoripyörien lisäksi sama koskee ainakin hevosen taluttajia.
Moottoriajoneuvoa ei saa kuljettaa pyörätiellä. Se ei tarkoita etteikö taluttaja olisi samalla myös jalankulkija.
Nyt oli kyse moottoriajoneuvon taluttamisesta. Moottoriajoneuvon taluttaja on jalankulkija, joka ei saa käyttää pyörätietä kuin laissa mainituissa poikkeustapauksissa.
Ei Tieliikennelaissa ole listattu Käsilaukkua kantaviakaan erikseen, eikä reppua tai ostoskassi kantavia, eikä lastenvaunuja työntiviä, taikka sateenvarjoa kantavia.
Silti kaikki ovat jalankulkijoita koska kulkevat jaloin, aivan kuten polku-, tai moottoripyörää taluttavatkin. Kyse ei siis ole kyseisten ajoneuvojen rinnastamisesta, vaan siitä ettei niillä ole vaikutusta siihen että jaloilla kävelevä on jalankulkija. Tämän lisäksi polkupyörää haluttava ei ole ajoneuvon kuljettaja, koska se on erikseen mainittu. Mutta moottoripyörää taluttava on myös moottoriajoneuvon kuljettaja, koska sitä ei ole erikseen listattu.
Ellei löydy pykälää taikka Ennakkotapausta mikä osoittaisi tulkinnan vääräksi, pidän sitä jatkossakin oikeana ja opetan sitä muillekin työssäni.
Älä sotke eri lakien käsitteitä toisiin lakeihin.
Ajoneuvolaki, tieliikennelaki, ja ajokorttilaki ovat erillisiä, eikä niissä käytetyt käsitteet siirry toisten lakien tulkintoihin.
Siis kukaan ei tiedä eikä uskalla edes arvata?
Ette kuitenkaan voi tietää mitä jossain kuljettamassani pahvilaatikossa on sisällä. Miten voitte siis perustella näkemystä
että väistämisvelvollisuutenne riippuisi siitä onko siellä moottoriajoneuvo vai monitoimitikkaat saapuessani laatikon kanssa suojatielle.
Ette väistä jos olen moottoriajoneuvoa kuljettaja, mutta väistätte jos olen jalankulkija, vaikkei teillä ole mitään mahdollisuutta eroa laatikon sisältä huomata.
Entäpä jos kyydissä on moottoripyörän osia, eikä ihan koko pyörää?
Mistä huomaatte että jotakin puuttuu?
Taluttaminen ei ole sen ajoneuvon kuljettamista. Taluttaja ei siis voi olla kuljettaja. Voidaan suoraan rinnastaa polkupyörän taluttamiseen. Kun noustaan ajoneuvo päältä pois ja sitä talutetaan, niin silloin ei enää ole kuljettajaan roolissa.
Samoin moottoripyörää kaupungissa jalkakäytävällä taluttava sai sakon. Poliisin mukaan olisi pitänyt t taluttaa ajoradalla.
Kun et totuutta usko niin vahinko on vain sinun.
Oikeusistuin voi kumota virheellisen sakon, kunhan siitä ymmärtää valittaa.
tieliikenneasetus määrää moottoripyörän ajoradalle ja jalankulkijan kevyenliikenteen
väylälle sanoo laki
toteutus on sitten eri juttu
en ole poliisin nähnyt puuttuvan asiaan vaikka ovat nähneet
rikkoutuneen moottoripyörän talutettavan kevyen liikenteen väylällä
no sehän on oikein
moottoripyörät luokitellaan kulkemaan tielle
jokaista tien kulkijaa määritellään kyllä tieliikenneasetuksessa
joka määrittelee missä ne kulkee
moottorikäyttöiset ajoneuvot kulkevat tiellä jos ei muuta määrätä
moottoripörän paikka on lain mukaan tiellä ja jalankulkijan heille osoiteyulle alueelle
ei se sen vaikeampaa ole
polkupyörän kanssa saa olla tarkkana koska se taas on ajoneuvo
suojatiesäännöt on hyvä osata
suosittelen suojatienylitystä polkupyörällä aina kävellen niin ei tuu raastuvassa
riitaa
En jaksa ennakkopäätöstä etsiä, mutta auton työntäminen siten, että samalla koskee sen hallintalaitteisiin, on oikeuskäytännössä ollut auton kuljettamista. Samaa tulkintaa seuraten myös moottoripyörän taluttaminen sen ohjaustangosta tms. hallintalaitteesta, on moottoripyörän kuljettamista.
Kysymys oli rattijuopumuksesta, jolloin auton työntäjä tuomittiin rattijuopumuksesta. Sanoin moottoripyörää taluttava voidaan tuomita rattijuopumuksesta, jos taluttaessaan hänen verensä alkoholipitoisuus on riittävän suuri.
Pitääkö moottoripyörää taluttaa ajoradalla?
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon paikka on ajoradalla, joten moottoripyörää kuljetetaan taluttaessakin ajoradalla. Tämä tarkoittaa nimenomaan pyörien kulkureittiä, sillä jalat taluttajalla saavat olla ajoradalla tai jalkakäytävällä.
Oletat asioita. Yhtä hyvin voi sitten tulkita, että mopon ja moottoripyörän ohjaustangot vastaavat toisiaan ja analogiapäättelyn, eli samankaltaisuuspäättelyn myötä voidaan näiden ajoneuvojen taluttamista pitää samankaltaisena, eli jalankulkuna. Auton taluttamine, jos edes on mahdollista, poikkeaa hyvinkin kahdesta edellä olevasta ajoneuvosta.
Auton kohdalla ei liene järkevää puhua taluttamisesta, vaan auton työntämisestä ja vieläpä siten, että auton kuljettaja työntää autoa kuljettajan puoleinen ovi tai ikkuna auki, josta hän ohjailee ratista kiinni pitäen auton kulkua. Se on auton kuljettamista, koska henkilö koskee auton hallintalaitteeseen.
Mopossa ja moottoripyörässä on toki yhtäläisyyksiä, mutta niitä koskevat liikennesäännöt ovat varsin erilaisia. Mopoa esim. voidaan ajaa taajaman ulkopuolella pientareella. Moottoripyörällä ei pääsääntöisesti saa ajaa pientareella. Mopolla saa liikennemerkin sen salliessa ajaa pyörätiellä, mitä moottoripyörällä ei saa tehdä. Mopo myös rinnastetaan taajaman ulkopuolella ajettaessa polkupyörään käännyttäessä risteyksessä (ks. TLLL 23 § kääntymissääntö).
Siten mopoa ja moottoripyörää EI voida rinnastaa, kun tulkitaan sitä, onko niiden taluttaja jalankulkija. Mopon kohdalla näin on, mutta moottoripyörän "taluttaja" on liikennesäännöissä sen kuljettaja.
Yksi hovioikeuden tuomio, 10.12.1990 Turun HO
"Syytetty oli kytkettyään auton vaihteen vapaalle työntänyt autoa takaapäin muutaman metrin matkan. Koska syytetyn ei ollut näytetty kuljettaneen autoa käyttämällä auton hallintalaitteita, syyte rattijuopumuksesta hylättiin."
Tässä tapauksessa hovioikeus toteaa, että syyte rattijuopumuksesta hylättiin, koska auton työntäjä EI käyttänyt auton hallintalaitteita sitä työntäessään. Vastakohtaispäätelmällä vastaaja olisi tuomittu, jos hän autoa työntäessään olisi samalla koskenut esim. rattiin.
Missä kohtaa moottoripyörän "taluttaja" määritellään sen kuljettajaksi? Ilman faktatietoa tai lähdettä, josta väitteen voi todentaa, on hienokin kirjoitus pelkkä mielipide.
Ei ole määritelty missään, joten voimassa olevaa lainsäädäntöä on jouduttu tulkitsemaan. Kehoitan sinua lukemaan ketjun muitakin viestejä.
Mutta jos talutan jalkakäytävällä skuuttia, jonka rakenteellinen nopeus on yli 15 km/h, niin en saa koskea skuutin ohjauslaitteeseen ollenkaan. Näin voidaan anaalisesti päätellä.
Hieno järkeily.
Miten liikutat skuuttia ilman että kosket hallintalaitteisiin?
Mites liikutat mopoa ettet koske hallintalaitteisiin?
Mites tuo sama juttu pyörän kohdalla?
Eli pyörää ja mopoa "kävelyttäessä" ohjaat kyseisiä ajoneuvoja, eli hallitset niiden liikkumista.
Liikenneturvan sivuilta vähän osviittaa eri kulkupeleistä:
https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2021/07/sahkoisella_liikkumisvalineella_liikenteessa_opas2024_netti.pdf
Mielipiteesi ei perustu rtieluukennelakiin. Lain mukaan moottoripyörää taluttava on jalankulkija, koska kulkee jaloin.
Laissa ei määritellä moottoripyörän taluttamista sen kuljettamiseksi.
Ja jos määriteltäisiin, sen saisi EU-valituksella muutettua, koska sellainen olisi EU-asetuksen vastaista, ja ne ovat hierarkiassa Suomen perustuslainkin yläpuolella!
Eivät poliisit ole lainsäädännön asiantuntijoita, joten ei tuossa ole mitään yllättävää. Monesti käräjäoikeuksienkin ratkaisut muuttuvat hovioikeudessa, joten koulutetut ammattituomaritkin tekevät lainsäädännön tulkinnoissa virheitä.
Väärinoerusten poliisin määräämistä sakoista voi valittaa!
Taluttaminen ei ole kuljettamista. Eikä ole hinausautolla hinaaminenkaan. Mikäli olisi, niin myös hinattavassa henkilöautossa pitäisi aina olla ajokortillinen kuljettaja, käytännössä yleensä hinattava auto on tyhjä, eli kuljettajaton.
Ajoneuvo saa siis Suomessa liikkua ilman kuljettajaa, sekä talutettaessa että hinattaessa, koska tieliikennelaki ei sitä kiellä.
Ja kyllä, rinnastan hinausautolla hinaamisen taluttamiseen kyseisessä tilanteessa. Taluttaja ei tarvitse kävelijää ajokorttia, ja hinausauton kuskille riittää ko ajoneuvon kuljettamiseen vaadittava ajokortti. Lienee siis C1 tai jopa B, ei BE eikä CE.
Hinattava henkilöauto ei muutu EU- asetuksen vastaisesti perävaunuksi, joten kyse ei ole ajoneuvoyhdistelmästä.
myöskään puoliperävaunun alle tuleva Dolly ei ole perävaunu, vaan apuvaunu. Sitä ei siis rekisteröidä, ja rekisterikilpi ja ajovalot puuttuvat. Silti sellainen on laillinen tieliikenteessä.
Henkilöauton dollyllä vetämä puoliperävaunu on laillinen yhdistelmä, koska siinä yhdistelmässä on vain lain enimmäismäärän mukainen määrä perävaunuja, yksi kpl.
Ennakkotapaukset on lueteltu tässä viestiketjussa ylempänä. Taluttaja ei ole kuljettaja. Ajoneuvolla ei ole pakko olla kuljettajaa sen liikkuessa, vertaa kuskittoman henkilöauton hinaaminen hinausautolla.
Jos olet eri mieltä, kerro mitä pykälää tämä rikkoo, ja onko kuskittoman auton hinaaminen mielestäsi laitonta?
Jalankulkijan määritelmässä ei määritettä ketään moottoripyörän kuljettajaksi, absurdi ajatuskin.
EU-asetus on niiden kaikkien takana, ja Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Sieltä ne oikeat tulkinnat löytyvät!
Tieliikenneasetus ei ole voimassa miltään osin.
Taluttaja ei ole kuljettaja, koska vastakkainen mielipide ei perustu lakiin.
Ei ole tulkittu, vaan keksitty itse pykälä jossa taluttaja määritetään kuljettajaksi. Mitään olemassaolevaa pykälää ei siten voi tulkita.
Niissä ei ole kyseisenlaista tulkinnanvaraa!
Tieliikennelaki määrittää jalan kulkevat jalankulkijoiksi. Taluttaminen ei kumoa jalan kulkemista, mikäli henkilö edelleen kulkee jalan.
Toistetaan nyt tämä ylempänä oleva kirjoitus kaikkien tiedoksi ja iloksi.
"Lakien ristiriitoja varten juristeilla on niihin omat sääntönsä. Esim. analogia-tulkinta, joka tarkoittaisi tässä asiassa sitä, että kun sähköpotkulautaan sovelletaan polkupyörää koskevia sääntöjä, niin myös sähköpotkulaudan taluttajaan sovelletaan samaa sääntöä sen taluttajasta kuin polkupyöränkin taluttajaan -> laudan taluttaja on jalankulkija.
Sitten on esim. vastakohtaispäättely (contra legem), joka tarkoittaisi tässä asiassa sitä, että laissa nimenomaisesti määritellään vain mopon ja polkupyörän taluttaja jalankulkijaksi, sähköpotkulaudan [eikä minkään muunkaan] taluttaja ei ole jalankulkija.
Kommentoijien keskuudessa näyttää 'contra legem' tulkinta olevan tunnettu, joten he päätyvät kiistämään sähköpotkulaudan taluttajan olevan jalankulkija. Asia ei ole kuitenkaan noin yksinkertainen.
Analoginen tulkinta on tietenkin järkevämpi, ja kun siihen lisätään vielä lain tavoitteet (teleologinen tulkinta), eli liikenneturvallisuuden edistäminen, niin on selvää, että sähköpotkulaudan taluttaja pitää käsittää jalankulkijaksi. Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole syytä olla rinnastamatta sähköpotkulautaa ja polkupyörää/mopoa toisiinsa suojatiellä."
"analoginen tulkinta", mahtavaa.
vastakohtaispäätelmä
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vastakohtaispäätelmä
Määritelmä: juridista tulkintaa koskeva käänteinen johtopäätös, joka on tehty sen perusteella, mitä tietty lainkohta tai muu oikeudellinen teksti ei sisällä.
contra legem -ratkaisu
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:contra_legem_-ratkaisu
Määritelmä: latinan contra legem tarkoittaa "vastoin lakia", ja ilmausta "contra legem -ratkaisu" käytetään erityisesti silloin, kun muodollisesti vastoin lakia tehtävälle ratkaisulle voidaan esittää pätevä perustelu.
analogiapäättely | samankaltaisuuspäättely
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:analogiapäättely
Määritelmä: juridinen päättely, jonka pohjana on tapausten samankaltaisuus.
Olisiko digitaalinen tulkinta vielä parempi?
Oliko tuossa aiemmin siis contra legem selitetty väärin?
Eli sähköpotkulaudan taluttaja on jalankulkija vaikka se onkin contra legem?
Analogiapäättely = samankaltaisuuspäättely. Ehkä polkupyörän ja sähköpotkulaudan taluttamisen osalta on enemmän samankaltaisuuksia, kuin poikkeavuuksia.
Minun mielestäni tuossa edellä contra legem on selitetty väärin. Contra legem ei liene sama kuin vastakohtaisuuspäätelmä, jota mm. ketjun aloittaja on harrastanut.
Tässä tapauksessa myös lain kirjaimesta poikkeava contra legem -tulkinta olisi mahdollinen lain oletetusta tahattoman epätarkasta sanamuodosta johtuen.
Vastakohtaisuuspäätelmä tarkoittaa, että sähköpotkulaudan taluttaja ei voi olla jalankulkija.
Contra legem -tulkinta tarkoittaa, että sähköpotkulaudan taluttaja on jalankulkija vaikkakin hieman lain kirjainta vasten.
Analoginen tulkinta taas löytää yhteneväisyyksiä polkupyörän sallitun taluttamisen kanssa.
Kaikki kaikessa, niin jokaista maailman tilannetta ei lakeihin pystytä kirjaamaan. Siten joudutaan tekemään myös tulkintoja.
Laissa lukee että jaloin liikkuva on jalankulkija. Se ei tarvitse tulkintaa, koska taluttaja kulkee jaloin. Tulkintaa tarvitsee jos kulkee jaloin, muttei omin jaloin. Ratsastajahan kulkee hevosen jaloin, ei omin jaloin. Koska laissa ei lue sanaa "omin", kirjaimellinen tulkinta tekee ratsastajasta jalankulkijan. Oikeudellinen tulkinta voi olla vastakkainen, juurikin tulkinnasta johtuen.
Hauskoja poikii ja niin osaaviakin. Vaikeaahan on ymmärtää miten tulkitaan ihminen joka kävelee omilla jaaloillaan ja kantaa tai työntää samalla potkulautaa, mikä se on?
Vatipäiden mielestä on aina niin, että jos laissa ei ole määritelmää tai mainintaa, niin ei ole niin tai edes olemassa. Moottoripyörän tai skuutin taluttaja ei näiden hörhöjen mukaan siis ole jalankulkija. Tieliikennelaki on heidän mielestä prikulleen kuten sitä luetaan. Ei saa eikä voi tulkita. Oikeusoppineet ovat toki sitten eri linjoilla ja tämän on se, joka merkitsee, ei hörhöjen mielipiteet.
Tuossa joku asiantuntevan tuntuinen kirjoittaja kertoi, että moottoripyörää pitäisi loogisesti taluttaa vain ajoradalla, koska moottoripyörän taluttaminen on tulkittu ajoneuvon ajamiseksi, jota koskevat muun muassa rattijuopumussäännökset.
Netissä kirjoitteleva voi tulkita miten huvittaa. Se ei tarkoita, että tulkinta olisi oikein.
Ilman tulkintaa prikulleen luettuna moottoripyörän taluttaja kulkee jaloin, ja on siten jalankulkija. Ei myöskään ole toista tieliikennelain pykälää, mikä määrittäisi taluttajan myös ajoneuvon kuljettajaksi, joten ristiriitaa tieliikennelain osalta ei ole.
Näin on voitu menetellä, mutta kyseinen tulkinta ei perustu lakiin. Perustuslainmukaan viranomaistoiminnan on perustuttava lakiin. Ristiriita kyseisen tulkinnan ja perustuslain välillä on ilmiselvä.
Anonyymin 131 tulkintaa tukee korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2003:138. Se koskee auton "taluttamista". Syyte A:ta vastaan koski kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta.
Päätöksen seloste kuuluu:
A oli työntänyt henkilöautoa sen kuljettajan puoleiselta sivulta auton oven ollessa auki. Samalla hän oli ohjaillut autoa ohjauspyörästä kiinni pitäen. A:n, jolla ei ollut ajoneuvon luokkaa vastaavaa ajo-oikeutta, ei katsottu Korkeimman oikeuden perusteluista ilmenevissä olosuhteissa syyllistyneen moottoriajoneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Perusteluissa korkein oikeus toteaa ratkaisevaksi seikaksi auton kuljettamisen tulkinnassa liikenneturvallisuuden. KKO 2003:138 mukaan "A on työntänyt henkilöautoa sen kuljettajan puoleiselta sivulta auton oven ollessa auki. Samalla hän on ohjaillut autoa ohjauspyörästä kiinni pitäen. Asiakirjoista ilmenee, että kaksi muuta henkilöä oli työntänyt autoa takaapäin, mihin A on käräjäoikeudessa viitannutkin. Tilanne on siis ollut toinen kuin edellä kuvatuissa ennakkopäätöksissä. Auto ei ole liikkunut vierimällä luonnon tai moottorin voimin eikä A ole käyttänyt auton hallintalaitteita auton sisällä sen liikkuessa.
Korkein oikeus viittaa ennakkopäätöksessään aiempiin ratkaisuihin KKO 1989:15 ja 1972 II-59.
Täytyy huomioida, että nykyinen tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Kaikki aiemmat ennakkopäätökset eivät välttämättä sellaisenaan enää päde, mikäli pykälien/liikennesääntöjen sisältö on oleellisesti muuttunut aiempaan lakiin verrattuna, joka oli voimassa ennakkopäätöksen aikaan. En ota kantaa tuohon ennakkopäätökseen vaan totean tämän asian yleisellä tasolla.
Hyvä huomio se, mitä sanot tieliikennelain voimaantulosta. Toisaalta laki ei ole asiassa olennaisesti muuttunut, vaan tieliikennaki ei edelleenkään määrittele motttoripyörän taluttamisesta mitään eikä myöskään auton siirtämisestä työntämällä.
Joten vaikuttaisi, että KKO 2003:138 on edelleen voimassa olevaa oikeuskäytäntöä.
Liikenneturva on viranomaisorganisaatio. Voit toki halutessasi kutsua sitä vatipäiksi, omalla vastuullasi, esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistön toteutumisen näkökulmasta.
.
Edellämainitusta ei voi päätellä että viranomainen olisi oikeassa, riippumatta mistä viranomaisesta on kyse: poliisi, liikenneturva, oikeusistuin, traficom, jne.
Tieliikennelaki:
52 §
Kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän ajaminen
Kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita.
Sellaista itsestään tasapainottuvaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka pysyy tasapainossa myös silloin, kun ajoneuvo ei liiku tai siinä ei ole kuljettajaa, saa kuljettaa myös jalkakäytävällä. Tällöin kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.
Sähköpotkulauta jonka rakenteellinen nopeus on yli 15 km/ ja max 25 km/h, kuuluu tuohon Kevyihin sähköajoneuvoihin.
Tämän pykälän mukaan sähköpotkulautaan sovelletaan Suomessa pyöräilijän liikennesääntöjä, joten eikö sähköpotkulaudan taluttaja ole siten myös jalankulkija?
Kyllä tuon mukaan niin on.
Mutta sivuhuomiona kysyn mistä otit tuon 15 kilometrin tuntinopeuden? Tieliikennelaissa ei puhuta mitään sellaisesta. Tieliikennelaissa on määritelty toisaalta jalankulkija ja toisaalta ajoneuvo. Joissain kohdissa puhutaan myös kevyistä sähköajoneuvoista muttei anneta mitään painorajaa, ainoastaan maksimileveys. Ovatko ajoneuvolain määritelmät sittenkin implisiittisesti siirrettävissä tieliikennelakiin? Jopa sellaiset määritelmät joita ei ole olemassa vaan ovat muodossa ”tätä lakia ei sovelleta...”. Sitten tämä ”tätä lakia ei sovelleta” -formulaatio siirtyisikin muka implisiitttisesti tieliikennelakiin jalankulkijan yhdeksi tuntomerkiksi?
Kaikki tietoja ei ole aina laissa vaan tulee katsoa viranomaisilta tarkentavat tiedot!
Jo vuosia on kirjoitettu ja puhuttu sähköisten liikkumisvälineiden nopeuksista ja missä niillä saa kulkea.
Niitä ei ole tuulesta temmattu!
Jos rakenteellinen enimmäisnopeus on 15 km/h ja teho enintään 1 kW, rinnastetaan laitteen käyttäjä jalankulkijaan.
Kevyet sähköajoneuvot ovat laitteita, joiden huippunopeus on yli 15 km/h, mutta enintään 25 km/h, ja joiden maksimiteho on enintään 1 kW. Silloin kuljetaan pyöräilijän liikennesäännöillä.
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvalineet
https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/koneet/sahkoiset-liikkumisvalinee--
---------------------------------
Ajoneuvolaki
29 §
Kevyt sähköajoneuvo
Kevyellä sähköajoneuvolla tarkoitetaan sellaista muuta sähkömoottorilla varustettua ajoneuvoa kuin 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköavusteista polkupyörää tai L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa tarkoitettua L-luokan ajoneuvoa, jonka eteenpäin vievien moottoreiden suurin yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa.
Venäjälläkin saa viranomaisilta aina tarkentavia tietoja, jos ei halua käyttää omia aivojaan.
Itse kuitenkin haluaisin, että sivistysvaltion lakitekstit ovat selkeitä ja yksikäsitteisiä eikä tarvitsisi turvautua tulkintaan. Huoneenvuokralaki on esimerkki selkeästi kirjoitetusta laista.
Tosi selkeä tapaus on Pohjois-Korea. Ei tarvitse mitään lakeja lukea, kun kysyy vaan viranomaisilta.
Emme elä vapaassa maailmassa tai maassa. Vapaus on riippuvainen maan laeista. Lakien ja sääntöjen sisäpuolella ja niitä rikkomatta voi sitten "vapaasti" toimia. Esim. vapaa liikkuminen on tieliikennelailla rajattu, eli pitää noudattaa liikennesääntöjä.
On syytä huomata, että missään laissa ei määrätä kansalaisia noudattamaan lakia. Liikennesääntöjä on määrätty noudattamaan (TLL 3 §), joten noudatettaoon niitä, mutta lakeja ei ole kansalainen velvollinen noudattamaan. Siksi Suomi on vapaa maaa!
PS. Kaikilla Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus.
Kaikkien, jotka asuvat tai oleskelevat Suomessa, täytyy noudattaa Suomen lakeja.
"Suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimintaa säätelevät lait. Tärkein näistä on perustuslaki. Kaikkien, jotka asuvat Suomessa, täytyy noudattaa Suomen lakeja. Myös viranomaisten täytyy noudattaa lakia. Lait säätää eduskunta."
Lähde: infofinland.fi
Onko Infofinland alan ylin auktoritteetti?
Siitä en kirjoittanut, vaan siitä, ettei kansalaisia määrätä missään laissa noudattamaan lakia. Perustuslaissa määrätään "julkisessa toiminnassa noudattamaan tarkoin lakia", mikä tarkoittaa viranomaisten velvollisuutta lakien noudattamiseen.
Itsestään selviä asioita ei aina tarvitse määrätä. Toki olisi hyvä jos olisi jossain suoraan määrätty, sillä kaikkien oma pää ei tarpeeksi ohjaa.
Ei vaan kaikkien on noudatettava lakia, ja viranomaisten on noudatettava lakia erityisen tarkasti.
Noin ei määrätä perustuslaissa. Perustuslain 2 luku antaa kansalaisille ja Suomessa valituisesti asuville eräitä oikeuksia ja vastuun luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Sitten säädetään 12 luvussa maanpuolustusvelvollisuudesta jokaiselle kansalaiselle.
Siinäs se!
Missäs sitten on määrätty että perustuslakia noudatetaan?
Bingo!
Ei missään. Kerroin vain, mitä perustuslaissa määrätään velvollisuuksista. Onko sinulla jokin ongelma sen kanssa, että lakia ei määrätä noudatettavaksi?
Koristeeksiko lait ovat tarkoitettu?
Esitä kysymyksesi vaikka eduskunnan pääsihteerille. Hän kyllä kertoo, miksei laissa ole määrätty lakia noudattamaan.
Suomi on vapaa maa!
Miksi pitäisi pääsihteerille kysymys esittää? Oikeusoppineet osaisivat varmaan paremmin ottaa kantaa asiaan. Vapaus rajautuu lakeihin ja sääntöihin. Täydellistä vapautta ei ole.
Tieliikennelaissa määrätään liikennesäännöt noudettavaksi. Kun kerta liikennesäännöt on yhtä kuin laki, niin tieliikennelaki määrää itsensä noudatettavaksi.
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, määrätään tieliikennelain 3 §.
Kaikkien, jotka asuvat tai oleskelevat Suomessa, täytyy noudattaa Suomen lakeja. Velvollisuus noudattaa lakeja (lainkuuliaisuus) on yksi keskeisimmistä kansalaisvelvollisuuksista.
Mainitsemasi pykälä 52 ei liity siihen, onko taluttaja jalankulkija vai ei. Taluttaja kulkee jaloin ja on siten jalankulkija riippumatta pykälästä 52.
Pykälän 52 ensimmäinen virke on täysin yksikäsittäinen eikä siinä ole tulkinnanvaraa. Se koskee ko ajoneuvojen ajamista, ei niiden taluttamista!
EU-asetuksen määritelmät siirtyvät kaikkiin mainitsemiisi lakeihin!
Ne eivät siirry yhdestä Suomen laista toiseen.
Viranomaisilta saa toisinaan väärää tietoa. Siksi asia tulee tarkistaa EU-asetuksista (puiteasetus). Ne ovat oikeushierarkiassa perustuslain yläpuolella!
Perustuslaki ei ole järjestyksessä edes toiseksi tärkein!
Ylimpänä on EU-asetus, ja seuraavana Valtiosopimukset.
Ajoneuvolaki 82/2021
29 §
Kevyt sähköajoneuvo
Kevyellä sähköajoneuvolla tarkoitetaan sellaista muuta sähkömoottorilla varustettua ajoneuvoa kuin 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköavusteista polkupyörää tai L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa tarkoitettua L-luokan ajoneuvoa, jonka eteenpäin vievien moottoreiden suurin yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa.
Sama ajoneuvolaki 1 a § mainitsee sitten 15 km/h tällä tavalla:
Soveltamisalan rajaukset
Tätä lakia ei sovelleta:
3) pyörätuoliin tai muuhun jalankulkijaa avustavaan laitteeseen, jonka moottoreiden yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa.
Kevyt sähköajoneuvo on ajoneuvo. Jalankulkijaa avustavaan laite ei ole ajoneuvo ja sen käyttäjä on jalankulkija.
Määritelläänkö jossain mitä jalankulkijaa avustavalla laitteella tarkoitetaan?
Esimerkkinä mainitaan pyörätuoli. Mutta onko kottikärryt jota jalankulkija työntää jalankulkua avustava laite?
Entä sähkömoottorilla varustettu kottikärry, jollaisella pääsee 150 kg kuormalla vaikka jyrkkään ylämäkeen kävellen?
Pitääkö sen siis avustaa suoraan ihmisen liikkumista kävelynopeudella, vai saako avustaa yksinomaan ihmisen kuljettaman tavaran liikkumista jalankulkijan nopeudella ja liikkumissuunnalla?
Ei määritetä muuta, kuin että jos laitteen jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, niin se ei ole ajoneuvo, koska ajoneuvolakia ei silloin sovelleta sellaiseen kulkupeliin. Jos ei ole ajoneuvo, niin sen käyttäjä ei myöskään ole ajoneuvon kuljettaja.
Sähköiset liikkumisvälineet - mikroliikkuminen 17.6.2025 alkaen
https://www.traficom.fi/fi/autoilijat/vinkkeja-liikenteeseen/sahkoiset-liikkumisvalineet-mikroliikkuminen-1762025-alkaen
Tuolla on lisää informaatiota kevyistä sähköajoneuvoista ja jalankulkua avustavista tai korvaavista sähköisistä liikkumisvälineistä.
Antamassasi linkissä Traficomin sivuille, oli edelleen linkki liikennevakuutuskeskyksen sivuille, ja sen mukaan yli 25 kg sähköinen tavara kuljetin on liikennevakuutettava tehosta ja rakenteellisesta nopeudesta riippumatta. Siellä ei kerrota koskeeko massaraja omamassa, vaiko kuormattu kokonaismassa!
Traficom ei annetussa linkissä ottanut mitään kantaa sähköiseen tavarankuljettimeen, mikäli se ei ole ajoneuvo. Ei siis kerro saako sellaisella kävelijä kuljettaa tavaraa yleisellä tiellä, jalkakäytävällä, tai jossain muussa tieliikennelain piirissä olevalla alueella, esim pihassa jonne kulkua yleiseltä tieltä ei ole estetty puomilla.
Otti kantaa siihen että tieliikenteessä käytettävän ajoneuvon on oltava joko ajoneuvolain mukainen, ja/tai EUn puiteasetuksen mukainen.
.
Toisaalta, jos pumppukärry painaa tyhjänä yli 25kg, ja sen teho on nolla, koska mitään moottoria ei ole, mikään ei estä soveltamasta siihen sähköisen jalankulkua avustavan laitteen määritelmää, koska teholle ei anneta mitään alarajaa. Voi siis olla että sellainen yleisellä paikalla työnnettynä vaatii liikennevakuutuksen, mikäli on ylipäätään laillinen väline kuljetukseen ko paikalla. Sama pätee työnnettävään kottikärryyn, koska niiden massa kuormattuna ylittää helposti 25 kg.
Ei, potkulaudan taluttaja on lain mukaan laivan kapteeni tai junan suorittaja.
Kokeile keksiä joku parempi provo.
Aloitus on siinä mielessä epäonnistunut, että aloituksessa mainittu "kevyet sähköajoneuvot" luokkaan kuuluvan sähköpotkulaudan taluttaja on tieliikennelaissa jalankulkuun liittyvässä määrityksessä mainittu. Aloittajalla taisi olla vanhentunutta tietoa käytössään.
Aloittajalla ei ollut vanhentunutta tietoa, sillä hän kirjoitti sen kesäkuussa 2024 eli noin kaksi vuotta sitten.
Koska hänellä ei ollu aikakonetta, hän ei tiennyt, että tieliikennelakia muutettiin 2025.
Säännös kuuluu nykyisin:
"Tässä laissa tarkoitetaan:
3) jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän, kevyen sähköajoneuvon tai mopon taluttajaa"
Lainmuutos tuli voimaan 17.6.2025.
Hyvä huomio.