Lähes puuhakkeen veroista. Jos pellettipisnes haalisi markkinoita rannikko-Suomessa.
https://www.theseus.fi/handle/10024/821324
https://www.theseus.fi/handle/10024/821324
Ruokoenergiaa : järviruo'on energiakäyttömahdollisuudet Etelä-Suomessa
Anonyymi-ap
3295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä että kehitetään, saako kannattavaksi ilman isoja tukia on sitten oma juttunsa. Mielenkiintoinen selostus!
Tuskin on kannattavaa businesta. Kevyttä ja vaikeasti kerättävää. Nousee energian hinta kovaksi.
Risuvoimaa pukkaa taas.
Ensin oli energiapaju, sitten ruokohelpi, sitten puusta tehtävä etanoli ja viimeisenä kantovoima. Hirveä hössötys muutaman vuoden ja sitten syvä hiljaisuus. Ei taloudellisesti kannattavaa ja kantojen osalta älyttiin, että hiilensidonnan & maaperän kannalta olisi parempi jättää kannot metsään kuin riuhtoa kaikki risut ja kannotkin tukkipuun ohella pois.
Energian tuotanto jotain viljelemällä on aivokuollut idea. Risujen energiatiheys on aika pieni eli hyöty korjuu- ja kuljetuskustannuksiin nähden on pieni. Lisäksi viljely kilpailee resursseista (peltopinta, koneet, muualla maailmassa myös kasteluvesi) ruoantuotannon kanssa eli nostaa ruoan hintaa.
Jenkeissä kirotaan nyt taannoista kuningasideaa tuottaa bensaan lisättävää etanolia maissia viljelemällä. 10 % etanolia bensan joukossa piti tiputtaa liikenteen päästöjä reilusti ja varmaan tässä on myös kotimaanpolitiikka (eräänlainen maataloustuki) ollut myös vaikuttimena. Tuoreimmat arviot menevät ristiin - yhden analyysin mukaan saatiin parin % tiputus päästöissä, toisen analyysin mukaan CO2 päästöt kasvoivat reippaasti.
Kas kun maan muokkaaminen maissipelloksi kasvattaa päästöjä maaperästä ja kuluuhan sitä energiaa myös sadonkorjuuseen yms.