koko elämäni ajan ollut vihattu. koulussa ikäiseni tekivät minulle selväksi että en ollut yhtä arvokas kuin muut kiusaamalla minua. armeijassa minut rääkättiin pysyvästi sairaaksi vaikka yritin parhaani. naiset eivät myöskään minua kelpuuttaneet vaan ghostasivat läpi aikuiselämän. vanhemmatkaan eivät usein piitanneet ja aiheuttivat minulle traumoja. joudun elämään alimmassa tuloluokassa muihin verrattuna. peliporukoissa (netti) myös on sanottu että kaikki vihaavat minua.
ymmärrän toki että jumalan silmissä olen puhtain uskova mitä voi olla kokomaailmassa ja siksi tämä maailma hylkii ja vihaa minua, on toki järkyttävää nähdä miten yksikään ihminen ei ole aito uskova ja silloin hän ei olisi minua vihannut.
olen tämän minuun kohdistuneen ulkopuolisen vihan takia joutunut aina kiristelemään hampaita. en ymmärrä miksi jumalan piti luoda kaltaiseni vihan astia?
ymmärrän toki että jumalan silmissä olen puhtain uskova mitä voi olla kokomaailmassa ja siksi tämä maailma hylkii ja vihaa minua, on toki järkyttävää nähdä miten yksikään ihminen ei ole aito uskova ja silloin hän ei olisi minua vihannut.
olen tämän minuun kohdistuneen ulkopuolisen vihan takia joutunut aina kiristelemään hampaita. en ymmärrä miksi jumalan piti luoda kaltaiseni vihan astia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Entä jos kokeilisit elämää ilman uhriutumisuskontoa? Muuttaisiko se kokemustasi?
Niin en voi todistaa yhteiskunta hierarkkioita suomessa ennen jumalan lopullista tuomiota. Kuitenkin seuraamalla elämääni ja vertaamalla sitä muiden ikäluokkani ihmisten keskivertoon. On selkeää että asiat eivät ole menneet tasan.
Minulla on hyvin vähän keinoja asioiden saattamiseksi tasa-painoon ja oikeudenmukaisuuteen.
Etkö voi käydä keskustelemassa ammatti auttajan kanssa , joskus saattaa senkin autttaa.
Älä anna periksi. Minulla oli yksi nuori ystävä joka puhui juuri kun sinä. Ja hän kuoli alle 50 vuotiaana. Äsanoin monet kerrat että se spiraali joka antaa huonon olon on katkaistava itse, ja yritettävä tehdä asioita vaikka miten tuntuisi ettei jaksa , herkkiä lapsia kiusataan aina koulussa eikä opettajat vielä tänä päivänäkään ole kehittyneet niin paljon että näkisivät nämä kiusaajat . Ja armeijassa varmaan on miehillä ne tavalliset jutut joita ne jauhaa ja jos olet herkkä niin et jaksa sellaisia juttuja edes kuunnella .meitä ihmisiä on erilaisia jotkut ovat herkkiä ja masentavat asioista mistä kovanaamat ei edes välittäisi asioista mistä herkällä ihmisellä menee mieli maahan.
Yritä jollaintavalla auttaa itsesi pis ahdingosta . Tsemppiä
Käy itse keskustelemassa. Ne ei voi tehdä yhteiskunnan asioille mitään.
Äläkä yritä kirota mua millään "kuolet ennenaikaisesti" kirouksella. Jumala päättää milloin kuolen- et sinä!
Tämä on puhdas arvaus, mutta sinua voidaan vihata siitä että yrität pistää omia harhaisia ajatuksiasi toisten ihmisten "ajatuksiksi."
Miksi joku toinen päättäisi siitä että milloin joku tuntematon randomi kuolee jossain? Se nyt vaan on fyysisesti mahdotonta ja siksi ajtuksena sairas.
Hän yrittää linkittää minut 50 vuotiaana kuolleeseen ystäväänsä. Hän on sairas ja tarvitsisi puheapua.
Joskus käy niin, kun itse vihaa itseään, niin sitten vain luulee, että muutkin vihaavat, vaikka niin ei todellisuudessa olisikaan.
Teidän viha ilmenee tuhotyötä millä tuhositte elämäni, veditte maton jalkojeni alla 2008. Siinä että laitoitte mun päälle leimoja ja pakotitte heikoimpaan sosiaaliluokkaan ja asemaan.
On helppo hymyillä "bättre folk" hymyä kun olette yhteistuumin tuhonneet elämäni ja heittäneet minut katuojaan.
Joo. Minä olin myös kiusattu teini-iässä. Eipä tuolle mitään voi.
Minäkin saanut leimat jo 30 vuotta sitten, elänyt heikommassa sosiaaliluokassa ja asemassa kaikki vuodet siitä lähtien.
En koe siltikään, että minua kukaan erikoisemmin vihaisi, toki, eiväthän kaikki minusta pidäkään. Aina on ihmisiä, jotka eivät jostain toisesta niin välitä. Sellaisia ei olekaan, joista kaikki pitäisivät, tai sellaista, joka pitäisi ihan kaikista.
En syyttele yhteiskuntaa kuitenkaan, mitä sillä voittaisin ? Kenties jatkuvan vitutuksen.
Olen paikkani yhteiskunnassa omaksunut, tottunut ettei mene niin hyvin kuin monilla muilla, mutta kaiken puolin muuten pärjäilen. Helpoksi en toki väitä mitään.
Sitä paitsi, jos joku minua vihaa, ei se ole minun ongelmani, eiköhän se enemmän häiritse sitä mahdollista vihaajaa.
Tärkeintä taitaa olla, että tulee joten kuten toimeen itsensä kanssa. Silloin tulee toimeen myös muiden kanssa.
Näinkö on ? Ja pilata sillä oma elämä lopullisesti...kannattaisi miettiä, mitä sanoo...