Hyvin menee, mutta menköön. Jos tällä tyylillä ei saada Suomea nousuun, niin ei sitten millään😂
Suomessa ollaan ymmärretty tuo datan lukeminen väärin. Se alaviistoon osoittava taulukko diagrammi ei ole hyvä asia, muualla maailmalla, ihan tuossa vieressä on tämä ymmärretty. Varmaan päättäjät ovat miettineet, että alamäkeen on helpompi liikkua itsestään. Varsinkin näin päästöneutraalina aikana.
No saadaan Suomesta kehitysmaa, niin voi lähteä pakolaisena länsimaihin.
Suomessa ollaan ymmärretty tuo datan lukeminen väärin. Se alaviistoon osoittava taulukko diagrammi ei ole hyvä asia, muualla maailmalla, ihan tuossa vieressä on tämä ymmärretty. Varmaan päättäjät ovat miettineet, että alamäkeen on helpompi liikkua itsestään. Varsinkin näin päästöneutraalina aikana.
No saadaan Suomesta kehitysmaa, niin voi lähteä pakolaisena länsimaihin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pitäisi pikku hiljaa saada kunnollisen tasoisia korotuksia niihin Valtion yritystukiaisiin. Se on se keino, jolla yritykset saadaan pysymään pystyssä.
Ne pitäisi lopettaa...ainakin yrityksiltä jotka jakavat osinkoja.
Laitatko jotain mustaa valkoisella, mistä tämmöiset yritykset löytyy? Eli ne jotka saavat säännöllisesti yritystukia ja jakavat osinkoa?
Ei ne ole auttaneet enenköön aina rahat lapataan beroparatiisiin johtajien yilille. Ei en mene yrityksen kehittämiseen kun ne on vastikkeettomiaääanataan bälillä yrutystuet niile jotka ne maksaa elikkö palkansaajille
Kas kummaa kun
Hallituksen sosiaalimimisteri ei ollut tiennyt mitä Ek oli päättänyt kertoa
Urpolle ja ja hänelle asiat tuli yllätyksenä kuten aina
Äänestä sdp, sak , ja yleislakkoa
Ni eim upm kymen jakaa osinko +a ja saa 63 miljoonaa joka vuosi
Klyhöt ei saa sosialietuuta edes ruokaan eikö terveyteen viedään sairaan hoitokin
VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.
Top 25 -yrityksille eli eniten tukea saaneille maksettiin 485 miljoonaa euroa edellä mainitulla aikavälillä.
Katso lista yrityksistä ja summista jutun lopusta. Mukana on sekä valtiontukia että mahdollisesti myös EU-tukia.
Kustannustuki eli koronapandemiasta johtuva tuki oli suurin tukimuoto, kauppa-alusten työvoimakustannustuki ja vuonna 2025 loppuva energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki seuraavaksi suurimpia.
Yritystukien saajat ja summat käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) tietopalvelusta, johon on koottu tietoja eri tukityypeistä ja saajista viime vuosilta.
Yritysten verotukia, jotka ovat veronmenetyksinä mitattuina useiden miljardien eurojen kokoinen tukimuoto, ei ole mukana koska niitä ei ole tilastoitu.
Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.
Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.
– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.
Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n mukaan raviratojen saamat tuet ovat osa EU:n komission hyväksymää valtiontukea, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö valtiontukiviranomaisena raportoi nämä yritystukijärjestelmään.
Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.
Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.
Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.
Raviradoille myönnettävä muu valtiontuki jakautuu investointi- ja toimintatukeen.
KOSKI toivoo, että yritystukiremontti nousee uuden hallituksen agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona.
– Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.
Koski toimii Etlan lisäksi Temin yritystukien tutkimusjaoston johdossa
VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.
Top 25 -yrityksille eli eniten tukea saaneille maksettiin 485 miljoonaa euroa edellä mainitulla aikavälillä.
Katso lista yrityksistä ja summista jutun lopusta. Mukana on sekä valtiontukia että mahdollisesti myös EU-tukia.
Kustannustuki eli koronapandemiasta johtuva tuki oli suurin tukimuoto, kauppa-alusten työvoimakustannustuki ja vuonna 2025 loppuva energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki seuraavaksi suurimpia.
Yritystukien saajat ja summat käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) tietopalvelusta, johon on koottu tietoja eri tukityypeistä ja saajista viime vuosilta.
Yritysten verotukia, jotka ovat veronmenetyksinä mitattuina useiden miljardien eurojen kokoinen tukimuoto, ei ole mukana koska niitä ei ole tilastoitu.
Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.
Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.
– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.
Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n mukaan raviratojen saamat tuet ovat osa EU:n komission hyväksymää valtiontukea, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö valtiontukiviranomaisena raportoi nämä yritystukijärjestelmään.
Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.
Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.
Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.
Raviradoille myönnettävä muu valtiontuki jakautuu investointi- ja toimintatukeen.
KOSKI toivoo, että yritystukiremontti nousee uuden hallituksen agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona.
– Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.
Koski toimii Etlan lisäksi Temin yritystukien tutkimusjaoston johdossa
No se, tai yksi varteenotettava vaihtoehto olisi, ettei 50% tuloista menisi kaiken maailman saunakerho veroihin.
Maksetaanko eläkkeet ja palkat ? Vai viivästyykö lakon vuoksi.
Mitä jos veisi yrityksensä Viroo
Taitaa olla kovassa huudossa, ihan oikeasti.
Mitä sitten, osa näistä "sarjayrittäjistä" on varmaan jo kymmenettä kertaa konkurssissa. Uusi firma jo perustettu. Edellisestä rahat kotiutettu.
Tuskin läheskään kaikki on sarja yrittäjiä, Jukkatalo yms isoja firmoja liuta konkkaan vuodessa.
Jokainen joka osaa laskea 1+1 ymmärtää, ettei nykyinen tilanne ole normaali yrityksille.
08-09 lama ei aiheuttanut vastaavaa tilannetta, nyt ollaan lähimpänä 90 luvun laman lukemia.
Ja moniko yritys ajaa toimintansa alas ennen konkurssia?
Oman yritykseni tase oli kunnossa ja tililläkin rahaa mukavasti, homma vain meni alaspäin vuosikausia joten ajattelin että järkevämpi lopettaa yritys kun on vielä varoja jäljellä kuin ajaa se seinään.
Nyt minä itse sentään hyödyn yrityksestäni jotakin.
Ja ainahan se on mahdollista nostaa jaloilleen jos tinanne paranee.
Orpo ja Purra tekee tähän maahan sellaiset työsäännöt ja halvat minimipalkat, että kaikenlainen yritystoiminta alkaa taas kannattaa kunnolla.
Odottelen vaan sitä, että noi lakipaketit saadaan kaikki ajettua eduskunnassa läpi juhannukseen mennessä.
Paskat ne sai aikaan . Lopetan 36 vuotta kestäneen yrittämisen , yksityisyrittäjänä .
Taitaa Suomi joutua nettosaajaksi EU:ssa tällä menolla.