Kaksi eronnutta, laspellista, naivat toisensa. Ekana kuolee A, sitten paljon paljon myöhemmin vasta B eli leski.
Bn eli lesken lapset kait hoidelleet perukirjan, mutta "unohtivat" puolison B lapset, ei ilmotusta kuolemasta, ei mitään tietoa perinnöstä,jaosta.
Heillä oli kyllä avioehto.
SILTI, minä kysyn, kuuluisiko ainakin perukirjaan ilmoittaa OSAKKAIKSI KAIKKI lapset, siis ekana kuolleen aviopuolison ekan liiton lapset myös? Onhan hekin osakkaita, koska se pesä pitää jakaa näiden kahden kesken, antaa hyvitystä Alle ja jakaa se hänen lasten kanssa, eikös niin, siitä huolimatta että oli avioehto?
Ei kai lesken lapset peri kaikkea olkootsa avioehto tai ei?
AUTTAKAAS NYT!!
Bn eli lesken lapset kait hoidelleet perukirjan, mutta "unohtivat" puolison B lapset, ei ilmotusta kuolemasta, ei mitään tietoa perinnöstä,jaosta.
Heillä oli kyllä avioehto.
SILTI, minä kysyn, kuuluisiko ainakin perukirjaan ilmoittaa OSAKKAIKSI KAIKKI lapset, siis ekana kuolleen aviopuolison ekan liiton lapset myös? Onhan hekin osakkaita, koska se pesä pitää jakaa näiden kahden kesken, antaa hyvitystä Alle ja jakaa se hänen lasten kanssa, eikös niin, siitä huolimatta että oli avioehto?
Ei kai lesken lapset peri kaikkea olkootsa avioehto tai ei?
AUTTAKAAS NYT!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lapset perivät vanhempansa. Leski voi periä vain lapsettoman puolisonsa tai testamentin kautta.
Ei ole mennyt todellakaan oikein.
Ollunna olkootsa! Ymmärrätkö? Kaikki muu ajattelusi on ihan turhaa.
Kun A kuoli, B ei ollut A:n kuolinpesän osakas, koska oli se avioehto. Kun nyt kuoli B, A:n lapset eivät ole B:n kuolinpesän osakkaita. Mihinkään hyvitykseen B:n jäämistöstä A:n lapset eivät ole oikeutettuja.
Perintökaari 18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §
"Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas."
A:n kuoltua olisi tullut toimittaa omaisuuden erottelu, jossa olisi eroteltu kumpaisenkin avio-oikeudesta vapaa omaisuus ja jaettu yhteinen omaisuus. Leski B:llä oli kuitenkin oikeus pitää hallinnassaan koti-irtaimisto ja yhteinen asunto. Jos vaikkapa A omisti osuuden asunnosta, A:n lapset voivat vaatia vanhempansa osuutta ko. asuntoon.
Jos ei ole yhteisiä lapsia, ja on avioehto, niin A:n perii hänen omat lapsensa ja B:n omat lapsensa, niinkuin edellä jo tulikin