Minulla on tähän mennessä käynyt hyviä sattumia, kun olen löytänyt kaksi kertaa kemian ja fysiikan opettajan paikan. Taustastani sen verran, että olen valmistunut soveltavalta kemian ja fysiikan alalta maisteriksi. Näitä opintoja ei katsota lain mukaan kelpoisiksi virkaa ajatellen. Nyt suoritan pedagogisia opintoja ja olen tehnyt harjoitteluni yliopistolla. Tavoitteena olisi työllistyä tämänkin vuoden jälkeen yläkouluun, jossa olen viihtynyt.
Mikä on teidän mielestänne tilanne työmarkkinoilla tällä hetkellä ja helpottuuko työllistyminen merkittävästi, kun on jo työkokemusta.
Kiitos vastauksista!
Mikä on teidän mielestänne tilanne työmarkkinoilla tällä hetkellä ja helpottuuko työllistyminen merkittävästi, kun on jo työkokemusta.
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 3
Vanhimmat
matematiikan, fysiikan ja kemian maikoista on pulaa.
Pätevyysehdoissa on juurikin tuo pedagogiikan pätevyysvaatimus että saa muutakin
kuin keikkaopettajan paikkoja ja määräaikaisuuksia. Lehtorin vakivirka edellyttää että on viralliset pedagogiset opettajan pätevyydet.
Kertokaapa matemaattis- luonnontieteellisten aineiden opettajat, että millä eväillä oppistuloksia saadaan paremmiksi.
Mitä itse olen kirjastoissa käynyt vaikka matikan kirjoja katsomassa, niin kirjoista paistaa Jerusalemiin asti kirjamyyntiä edistävä sumutus.
Jätetään yhdestä painoksesta vähän asiaa pois, niin sitten taas vuoden parin päästä uudistettuun painokseen korjataan virheet.
Yhdessä lulion matikan kirjassa on esim. tämmöinen tehtävä.
Henkilö a) kävelee tontin reunaa itään 65 askelta ja pohjoiseen 156 askelta.
Kuinka monta henkilön a) askelta tontin lävistäjä on?
(Tähän asti vielä tehtävä toimii, mutta entäs jatko.)
Tehtävässä kerrotaan, että seuraavaksi henkilö b) kävelee saman tontin reunaa itään 65 askelta ja pohjoiseen 156 askelta, mutta väitetysti jääkin 13 askelen päähän lähtöpisteestä käveltyään etäisimmästä nurkasta tontin lävistäjää pitkin tavoitteenaan päätyä lähtöpisteeseen.
Selitys on tehtävänannossa se, että henkilön a) askelpituus on henkilöön b) nähden suurempi.
(Nyt tehtävä menee mielenkiintoiseksi.)
a) kuinka monta prosenttia henkilön a) askelpituus on suurempi, kuin henkilön b) askelpituus?
b) Millä luvulla henkilön b) askelmäärä pitää kertoa, että hän päätyy tontin vastakkaisesta nurkata lävistäjää pitkin takaisin lähtöpisteeseen?
c) Anna henkilölle b) ohjeet, joilla hän pääsee tavoitteeseensa?
Vastaus: Tehtävän annossa tarvitaan Pythagoraan lausetta.
Muutoin suosittelisin, että henkilö b) kävelee suoria linjoja pitkin eikä mutkittele kännipäissään.
Että näin ja Suomi nousuun!
Olet ihan oikeilla jäljillä, että virheitä löytyy. Suurin syy lienee tähän, että luonnontieteessä on paljon tietoa. Itse opetan peruskoulussa, mutta ammennan tietoa yliopiston amerikkalaisista perusopintojen kirjoista. Olen huomannut, että siellä on ns. oikeaa tietoa.
En usko, että oppimistulokset ovat opettajien syytä, vaikka kollegani sotkee välillä (harvoin) perusasioita. Suurin syy on nuorten mielenkiinto puhelimissa ja yleinen asenne. Jos en opi, niin syy on automaattisesti kirjoissa ja opettajissa. Olen myöntänyt oppilaille, että käytössämme on vaikeaselkoinen kirja, mutta samalla antanut ohjeita lukea sitä. Tunnilla sitten käsittelen asioita niin, että se tukee kirjan ymmärtämistä.